Pitkäaikaissairauksien ja riskitilojen digitaalinen seuranta, Helsinki (RRP, P4, I1, I4)
Digihoitomallin tavoitteena on pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisy ja riskien varhainen tunnistaminen. Se mahdollistaa säännöllisen seurannan ja palvelujen tarjoamisen proaktiivisesti.
Lainsäädännöllistä toimintaympäristöä määrittävät muun muassa perustuslaki, asiakastietolaki, digipalvelulaki, tiedonhallintalaki, yhdenvertaisuuslaki, tietosuojalaki, EU:n asetus lääkinnällisistä laitteista sekä yleinen tietosuoja-asetus (GDPR). Tietosuojasäädökset asettavat rajoitteita ja tulkintaeroja tietojen hyödyntämiseen ja automatisaation kehitystyöhön. Tämä estää digitalisaation täyden potentiaalin hyödyntämisen sote-alalla.
Muita tunnistettuja toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä:
- Kansalaisten terveyserot ja pitkäaikaissairauksien hoitovaje ovat kasvaneet mm. koronapandemian vaikutuksesta.
- Palvelujärjestelmien kestävyyttä haastaa muun muassa väestön ikääntyminen ja sen seurauksena hoitoa tarvitsevien ihmisten osuuden kasvu.
- Palvelut kehittyvät näyttöön perustuviksi ja yksilöllisiksi korostaen panostamista kroonisiin ja tarttumattomiin tauteihin sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin.
- Digi- ja kielitaidottomuus haastavat digitaalisten palvelujen käyttöä.
- Kysyntä, tarve ja vaatimukset digitaalisia palveluita kohtaan kasvavat jatkuvasti.
- Helsingin hyvinvointisuunnitelma 2022-2025: digitaalisten työkalujen hyödyntäminen terveellisten elintapojen edistämisessä
Euroopan unionin rahoittaman Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteita ovat hoitoon pääsyn nopeuttaminen, Covid-19-pandemian aiheuttaman sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkaminen sekä uusien digitaalisten ratkaisujen lisääminen ja käyttöönotto. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuvannut sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisiksi tavoitteiksi vuosille 2023-2026 muun muassa palveluiden yhdenvertaisuuden ja perustason palveluiden toimintavarmuuden vahvistamisen, painotuksen siirtämisen ennaltaehkäisevään työhön ja että digitalisaatio tukee tavoitteiden saavuttamista ja asiakaslähtöisen toiminnan uudistamista.
Helsingin Kaupunkistrategiassa, Digitalisaatio -strategiassa, Sotepe-palvelustrategiassa ja Sotepe-tietojohtamisen suunnitelmassa painotetaan digitalisaatiota, osaamisen kohdentamista ja palveluiden nopeaa ja sujuvaa saatavuutta. Näihin kaikkiin osa-alueisiin pyrkii Terveyshyötyklinikka-hankkeessa kehitettävät pitkäaikaissairauksien ja riskitilojen digitaaliseen seurantaan kehitettävät mallit vastaamaan.
Ydinryhmät:
- Toiminnan projektipäällikkö Katja Kokko
- Tietojohtamisen projektipäälliköt ja -asiantuntijat Minna Klemettilä ja Päivi Karvinen (ent. Koikkalainen)
- Projektikoordinaattorit Jenna Helsto, Jenna Jalonen, Anne Katajisto ja Nanne Leiponen
- Pilottihoitajat 1.1.2024 alkaen Hanna Heimo ja Anna Tsuhhareva (ad 9/25), Taru Nieminen (ad 1/25)
- Asiantuntijalääkärit
- Hankkeen omistaja terveysasemien johtajalääkäri
- Sisällöllinen ohjaaja digitaalisen terveysaseman johtava ylilääkäri ja kehittäjäylilääkäri
- Terveyshyötyklinikka-hankkeen Helsingin ohjausryhmä
Sidosryhmät:
- Helsingin Sotepe -tietohallinnon ammattilaiset
- Helsingin kaupungin Kestävän kasvun-hankepäällikkö Taina Hussi, STM, THL
- Sotepe-johto, terveysasemien esihenkilöt ja henkilöstö
- Helsingin Sotepe juridinen tuki
- Helsingin Sotepe viestintä
Yhteistyökumppanit:
- Apotti Oy
Yhteistyön toteuttaminen:
- Säännöllinen kokoontuminen sidosryhmien kanssa heidän kuulemiseksi, osallistamiseksi ja ajan tasaisen tiedon jakamiseksi.
- Verkostoituminen ja suhteiden syventäminen eri toimijoiden kanssa.
- Kentälle jalkautuminen.
- Hankkeen näkyväksi tekeminen aktiivisella viestinnällä.
- Suunnata hoitoa enemmän kohti ennaltaehkäisyä.
- Saada digitaalisten terveyspalveluiden tarjonta kattavammaksi ja löytää mahdollisimman kevyet keinot palvella asiakkaita.
- Sujuvoittaa hoitoketjuja palvelukokonaisuuksien välillä.
- Hyödyntää tietoa tehokkaammin terveysriskien, palvelutarpeiden, vaikuttavuuden ja kustannusten seurantaa varten.
- Vähentää manuaalista työtä ammattilaisilta hyödyntämällä automaatiota.
- Kannustaa kansalaisia terveyttä edistävään toimintaan ja digitaalisten palveluiden käyttöön.
- Digitaalisten prosessien sujuvuuden arvioiminen asiakkaiden ja ammattilaisten näkökulmasta kyselyiden avulla.
- Terveysaseman hoitotakuun toteutumisen seuranta.
- Kehitettyjen ja käyttöönotettujen hoitomallien lukumäärä.
- Hoitomallien piirissä olevien diagnoosiryhmien raportoitu lukumäärä.
- Hoitomallien käytön laajuuden seuranta.
- Digihoitomallin suunnittelu ja pilotointi
- Koulutukset ja ohjeet ammattilaisille
- Viestintä ammattilaisille ja asiakkaille
- Palautteen kerääminen ja toimet palautteiden perusteella
- Kliinisille suosituksille lääkinnällisen laitteen prosessi
Raskausdiabeteksen sairastaneilla asiakkailla on suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Digihoitomallia pilotoitiin yhdellä terveysasemalla ennen sen laajempaa käyttöönottoa:
- Pilotista kerättiin asiakaspalautetta. Tutustu pilotointiin ja asiakasosallisuuteen tarkemmin Asiakaskokemuskatsauksessa (linkki vie toiselle sivustolle).
Terveysasemilla digihoitomallia käyttävät sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat. Seurannan aloittavat neuvolasta keskitetyn jälkitarkastusyksikön terveydenhoitajat.
- Ammattilaisille on järjestetty koulutuksia ja kertaustilaisuuksia digihoitomallin käytöstä, joissa ammattilaisilta on kysytty käyttökokemuksia ja pyydetty kehittämisideoita.
- Digihoitomallia on kehitetty saatujen palautteiden perusteella
- Terveysasemilta ja äitiysneuvoloista on osallistunut ammattilaisia kliinisiä suosituksia koskeviin, lääkinnällisen laitteen edellyttämiin käytettävyystestauksiin.
Kehittämistyön ensimmäisenä kohderyhmänä ovat raskausdiabeteksen sairastaneet suurentuneen diabetesriskinsä vuoksi. Digihoitomallissa seuranta on Käypä hoito -suositukseen perustuvaa. Se on otettu käyttöön kaikilla Helsingin terveysasemilla 1.2.2024. Asiakkaan osallistuminen digiseurantaan perustuu vapaaehtoisuuteen, siksi ennen seurannan aloittamista asiakkaalta pyydetään suostumus.
- Seurannassa asiakas saa 1-3 vuoden välein asiakasportaali Maisaan automaattiset muistutteet sekä ohjeet jälkiseurannasta.
- Jälkiseurantaan kuuluvat verikokeet sekä diabetesriskiä kartoittava kysely.
- Ammattilainen (sairaanhoitaja/terveydenhoitaja) käsittelee tulokset ja arvioi jatkohoitosuunnitelman.
- Asiakas saa tulostensa perusteella ammattilaiselta yksilöllistä elintapaohjausta.
Digihoitomalliin tullaan lisäämään kliinisiä suosituksia, jotka ovat tunnistettu IIa-luokan lääkinnällisiksi laitteiksi ja vaativat MDR-asetuksen mukaisen sertifioinnin. Kun sertifiointi on saatu, suositukset tulevat käyttöön potilastietojärjestelmässä, arviolta syksyllä 2025.
- Kliinisten suositusten avulla digiseuranta voidaan aloittaa jo äitiysneuvolasta, jolloin hoitopolku jatkuu katkeamatta terveysasemalle ja hoitopudokkuuden riski pienenee edelleen.
- Kliiniset suositukset auttavat ammattilaisia terveysasemalla tunnistamaan raskausdiabeteksen sairastaneet, aloittamaan digiseurannan ja arvioimaan tulosten perusteella sairastumisriskin ja jatkohoidon.
- Kliinisten suositusten käyttö vähentää merkittävästi manuaalista työtä ja klikkauksia potilastietojärjestelmässä.
Digihoitomalliin kehitetyt toiminnallisuudet ovat hyödynnettävissä myös muille kohderyhmille, jotka tarvitsevat säännöllistä seurantaa. Yhdenvertaisuusnäkökulmasta seuranta järjestetään perinteiseen tapaan (puhelimitse tarvittavien tietojen kerääminen ja laboratoriolähetteet manuaalisesti ohjelmoituna) heille, jotka eivät pysty asioimaan Maisan kautta.
Kuva
Asiakkaan näkökulmasta
- Asiakas antaa suostumuksensa digiseurantaan osallistumiselle. Asiakkaalla on oikeus päättää seuranta näin halutessaan.
- Asiakkaalla kielitaito riittävä käyttämään digihoitomallia suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
- Asiakkaan digitaitojen edellytyksenä Maisan käytön onnistuminen.
- Asiakkaiden osallistaminen kehittämiseen.
- Monikanavainen viestintä.
Organisaation näkökulmasta
- Ammattilaisille järjestetään koulutusta ja tukea erilaisin tilaisuuksin.
- Johdon tiedottaminen ja osallistaminen kehittämistyöhön ja toimintamallien juurruttamiseen.
- Olemassa olevien verkostojen ja vastuuhenkilöiden hyödyntäminen ja vastuuttaminen juurruttamisessa, esimerkiksi uusien tai päivitettyjen ohjeiden tiedottamisessa.
- Ammattilaisten osallistaminen kehittämiseen.
- Ohjeiden ylläpitäminen ja niistä tiedottaminen sisäisessä viestinnässä.
- Monikanavainen viestintä.
Kuva
Ennen digihoitomallia jälkiseuranta oli pitkälti muistinvaraista, eikä seurantaa toteutettu säännöllisesti. Tämä johti helposti hoitopudokkuuteen.
Digihoitomallin myötä:
- Asiakkaat saavat säännöllistä, tutkittuun tietoon perustuvaa seurantaa ja ovat tietoisempia omasta diabetesriskistään. He saavat myös elintapaohjausta säännöllisesti.
- Asiakkaat tunnistetaan potilastietojärjestelmästä, mikä helpottaa seurannan tarjoamista.
- Raskausdiabeteksen jälkiseuranta on tullut tutummaksi ammattilaisille. Hoito on tasalaatuisempaa, säännöllisempää, nopeampaa ja ohjatumpaa.
- Neuvolan ja terveysaseman palvelut nivoutuvat yhteen, jolloin hoitopolku jatkuu katkeamatta.
- Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy on lisääntynyt.
- Hankkeessa tehdyn kustannusvaikuttavuuslaskelman mukaan voidaan ennustaa kustannussäästöjä