Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella toteutettiin alkuvuodesta 2024 kartoitus pitkäaikaissairauksiin liittyvän hoidon toteutumisesta. Kartoitus tehtiin tarkastelemalla hoitotyöntekijöiden kirjauksia potilasrekisteristä. Kartoituksen tavoitteena oli arvioida potilaiden seurantakäyntien, laboratoriotutkimusten, elintapaohjauksen ja kirjaamiskäytäntöjen toteutumista potilasasiakirjoihin tallennettujen tietojen perusteella.
Kartoitukseen sisällytettiin vuosina 1954–1984 syntyneet potilaat, jotka olivat ottaneet yhteyttä terveysasemalle syksyllä 2023 minkä tahansa syyn vuoksi ja joilla oli todettuna vähintään yksi pitkäaikaissairaus.
Aineisto kerättiin koko hyvinvointialueelta eri puolilta Pohjois-Karjalaa. Tarkastelun kohteena oli yhteensä 500 potilaan potilasasiakirjat. Kustakin mukana olleesta terveysasemasta mukaan otettiin 50 potilasta satunnaisesti valittuna.
Potilasasiakirjoista tarkasteltiin seuraavia tietoja:
- pitkäaikaissairauden diagnoosi
- seurantakäyntien toteutuminen ja ajankohta
- laboratoriotutkimusten ja mittausten toteutuminen
- kansansairauksien riskitekijöiden huomioiminen
- elintapaohjauksen toteutuminen ja kirjaaminen
Potilaiden ikä- ja sairausjakauma
- Potilaista 60–70-vuotiaita oli 249, 50–60-vuotiaita 146 ja 40–50-vuotiaita 105. Yhteensä potilaille oli asetettu 1010 pitkäaikaissairausdiagnoosia.
Yleisimmät pitkäaikaissairaudet olivat:
- verenpainetauti: 234 potilasta
- dyslipidemia: 213 potilasta
- tyypin 2 diabetes: 135 potilasta
- astma: 99 potilasta
- uniapnea: 56 potilasta
- kilpirauhasen vajaatoiminta: 51 potilasta
- neurologinen sairaus: 30 potilasta
- osteoporoosi: 26 potilasta
- Muita todettuja sairauksia olivat muun muassa autoimmuunisairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet, suolistosairaudet ja keuhkosairaudet. Mielenterveyden sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin liittyvät diagnoosit rajattiin tarkastelun ulkopuolelle.
Seurantakäyntien toteutuminen
Tyypin 2 diabetesta sairastavilla potilailla seurantakäynnit toteutuivat säännöllisimmin. Näitä potilaita oli 27 % koko aineistosta.
- 74 % oli käynyt seurantakäynnillä kahden edellisen vuoden aikana
- 15 %:lla seurantakäynnistä oli yli kaksi vuotta
- 11 %:lla seurantakäyntiä ei ollut toteutunut lainkaan
Verenpainetautia ja dyslipidemiaa sairastavien potilaiden seurantakäynnit ja elintapaohjaus toteutuivat selvästi harvemmin. Potilaille annettiin pääasiassa puhelimitse ohjeita elintavoista, verenpaineen omaseurannasta sekä säännöllisistä, vuosittain toteutettavista laboratoriokontrolleista.
Verenpainetauti oli todettu lähes puolella potilaista, ja heistä 46,8 %:lla se oli ainoa pitkäaikaissairaus. Dyslipidemiaa oli todettu 20 %:lla potilaista. FINRISKI-arviointi (riskiarvio sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin seuraavan 10 vuoden aikana) oli tehty ainoastaan kuudelle potilaalle.
Astmaa sairasti 19,8 % potilaista.
- 7 % oli käynyt seurantakäynnillä edellisen kahden vuoden aikana
- yhdellä potilaalla seurantakäynti oli toteutettu etäyhteydellä
- 2 %:lla seurantakäynnistä oli kulunut yli kaksi vuotta
- 91 %:lle astmaa sairastavista ei ollut kirjattu seurantakäyntiä lainkaan
Laboratoriotutkimusten toteutuminen
Kansansairauksien seulonta:
- paastoverensokerimittaus puuttui 17 %:lta potilaista
- kolesterolimittaus puuttui 23 %:lta potilaista
Lisäksi 13 %:lla potilaista paastoglukoosi tai pitkäaikaissokeri oli koholla ilman, että heille oli kirjattu prediabetes-diagnoosia.
LDL-kolesteroli oli yli 3 mmol/l 18 %:lla potilaista ilman, että lääkitys oli aloitettu tai elintapaohjausta oli annettu.
Paino ja tupakointitiedot
Painoindeksi (BMI) oli kirjattu 79,8 %:lle potilaista. Yli puolet potilaista oli ylipainoisia tai lihavia.
- BMI < 25: 23,31 %
- BMI 25–30 (lievä ylipaino): 30,58 %
- BMI 30–35 (merkittävä lihavuus): 24,56 %
- BMI 35–40 (vaikea lihavuus): 12,28 %
- BMI > 40 (sairaalloinen lihavuus): 9,27 %
BMI-tieto puuttui 101 potilaalta (20,2 %).
Tupakointitieto oli kirjattu 46 %:lle potilaista. Heistä:
- 33 % tupakoi
- 67 % ei tupakoinut
Nuuskan käyttö oli mainittu yksittäisissä kirjauksissa, ja muiden nikotiinituotteiden käyttöä ei ollut kirjattu.
Unettomuus
Noin neljännes potilaista (24 %) kärsi unettomuudesta. Unettomuuden hoito toteutui pääasiassa lääkityksellä. Kirjausten perusteella muita hoitomuotoja ei ollut käytössä.
Kartoitus osoitti, että pitkäaikaissairauksien seurannan sekä niiden seulonnan ja elintapaohjauksen toteutumisessa on merkittäviä kehittämistarpeita. Seurantakäynnit toteutuivat parhaiten tyypin 2 diabetesta sairastavilla, mutta muiden pitkäaikaissairauksien osalta seuranta jäi usein toteutumatta. Laboratoriokokeiden, riskitekijöiden ja elintapaohjauksen toteutumisessa ja kirjaamiskäytännöissä oli puutteita. Puutteita oli myös kansansairauksien seulonnan toteutumisessa, joka tulisi aloittaa noin 40 ikävuoden iästä alkaen, jopa aiemmin, riippuen yksilöllisistä riskitekijöistä.