Pitkäaikaissairauksien hoidon toteutuminen terveysasemilla - selvitys potilasrekisteriaineistosta Pohjois-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)

Kartoitettiin pitkäaikaissairaiden hoito- ja palvelukokonaisuuden nykytilaa potilasrekisteriaineistosta kerätyllä tiedolla. Kartoituksessa selvitettiin 500 pitkäaikaissairautta sairastavan potilaan saamaa palvelua 10:llä Siun soten terveysasemalla.    
 

Toimintaympäristö

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on noin 160 000 asukasta.  Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää Siun sote, joka toimii 13 kunnan alueella. Siun sote toimi kuntayhtymänä vuosina 2017-2023 ja siirtyi hyvinvointialueeksi vuonna 2023. Pohjois-Karjalassa väestön sairastavuus on maan korkeimpia. 

Perusterveydenhuollon toimintaa toteutettiin vuonna 2023 Siun soten alueella 22 terveysasemalla. Toimintatapoja on pyritty yhtenäistämään vuoden 2017 alusta alkaen. Toimintatavoissa ja potilaiden pääsyssä kiireettömään hoitoon on kuntakohtaisia eroja, riippuen terveysasemien väestöpohjista ja resursseista. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Potilasasiakirjojen tarkastelussa pyrittiin selvittämään sitä, miten pitkäaikaissairauksien hoito on toteutunut eri kuntien terveysasemilla. Tarkastelu tehtiin vuonna 1954-1984 syntyneiden potilaiden potilasasiakirjoihin. Tavoitteena oli selvittää, millaista tukea hoitotyön ammattilaiset tarvitsevat pitkäaikaissairauksien hoidon osalta ja mihin toimenpiteisiin HyKe-hankkeen aikainen tuki on hyödyllisintä keskittää. 

Ratkaisun perusidea

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella toteutettiin alkuvuodesta 2024 kartoitus pitkäaikaissairauksiin liittyvän hoidon toteutumisesta. Kartoitus tehtiin tarkastelemalla hoitotyöntekijöiden kirjauksia potilasrekisteristä. Kartoituksen tavoitteena oli arvioida potilaiden seurantakäyntien, laboratoriotutkimusten, elintapaohjauksen ja kirjaamiskäytäntöjen toteutumista potilasasiakirjoihin tallennettujen tietojen perusteella.

Kartoitukseen sisällytettiin vuosina 1954–1984 syntyneet potilaat, jotka olivat ottaneet yhteyttä terveysasemalle syksyllä 2023 minkä tahansa syyn vuoksi ja joilla oli todettuna vähintään yksi pitkäaikaissairaus.
Aineisto kerättiin koko hyvinvointialueelta eri puolilta Pohjois-Karjalaa. Tarkastelun kohteena oli yhteensä 500 potilaan potilasasiakirjat. Kustakin mukana olleesta terveysasemasta mukaan otettiin 50 potilasta satunnaisesti valittuna.

Potilasasiakirjoista tarkasteltiin seuraavia tietoja:

  • pitkäaikaissairauden diagnoosi
  • seurantakäyntien toteutuminen ja ajankohta
  • laboratoriotutkimusten ja mittausten toteutuminen
  • kansansairauksien riskitekijöiden huomioiminen
  • elintapaohjauksen toteutuminen ja kirjaaminen

Potilaiden ikä- ja sairausjakauma

  • Potilaista 60–70-vuotiaita oli 249, 50–60-vuotiaita 146 ja 40–50-vuotiaita 105. Yhteensä potilaille oli asetettu 1010 pitkäaikaissairausdiagnoosia. 

Yleisimmät pitkäaikaissairaudet olivat:

  • verenpainetauti: 234 potilasta
  • dyslipidemia: 213 potilasta
  • tyypin 2 diabetes: 135 potilasta
  • astma: 99 potilasta
  • uniapnea: 56 potilasta
  • kilpirauhasen vajaatoiminta: 51 potilasta
  • neurologinen sairaus: 30 potilasta
  • osteoporoosi: 26 potilasta
  • Muita todettuja sairauksia olivat muun muassa autoimmuunisairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet, suolistosairaudet ja keuhkosairaudet. Mielenterveyden sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin liittyvät diagnoosit rajattiin tarkastelun ulkopuolelle.  

Seurantakäyntien toteutuminen

Tyypin 2 diabetesta sairastavilla potilailla seurantakäynnit toteutuivat säännöllisimmin. Näitä potilaita oli 27 % koko aineistosta.

  • 74 % oli käynyt seurantakäynnillä kahden edellisen vuoden aikana
  • 15 %:lla seurantakäynnistä oli yli kaksi vuotta
  • 11 %:lla seurantakäyntiä ei ollut toteutunut lainkaan

Verenpainetautia ja dyslipidemiaa sairastavien potilaiden seurantakäynnit ja elintapaohjaus toteutuivat selvästi harvemmin. Potilaille annettiin pääasiassa puhelimitse ohjeita elintavoista, verenpaineen omaseurannasta sekä säännöllisistä, vuosittain toteutettavista laboratoriokontrolleista.
Verenpainetauti oli todettu lähes puolella potilaista, ja heistä 46,8 %:lla se oli ainoa pitkäaikaissairaus. Dyslipidemiaa oli todettu 20 %:lla potilaista. FINRISKI-arviointi (riskiarvio sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin seuraavan 10 vuoden aikana) oli tehty ainoastaan kuudelle potilaalle.

Astmaa sairasti 19,8 % potilaista.

  • 7 % oli käynyt seurantakäynnillä edellisen kahden vuoden aikana
  • yhdellä potilaalla seurantakäynti oli toteutettu etäyhteydellä
  • 2 %:lla seurantakäynnistä oli kulunut yli kaksi vuotta
  • 91 %:lle astmaa sairastavista ei ollut kirjattu seurantakäyntiä lainkaan

Laboratoriotutkimusten toteutuminen

Kansansairauksien seulonta:

  • paastoverensokerimittaus puuttui 17 %:lta potilaista
  • kolesterolimittaus puuttui 23 %:lta potilaista

Lisäksi 13 %:lla potilaista paastoglukoosi tai pitkäaikaissokeri oli koholla ilman, että heille oli kirjattu prediabetes-diagnoosia.
LDL-kolesteroli oli yli 3 mmol/l 18 %:lla potilaista ilman, että lääkitys oli aloitettu tai elintapaohjausta oli annettu.

Paino ja tupakointitiedot

Painoindeksi (BMI) oli kirjattu 79,8 %:lle potilaista. Yli puolet potilaista oli ylipainoisia tai lihavia.

  • BMI < 25: 23,31 %
  • BMI 25–30 (lievä ylipaino): 30,58 %
  • BMI 30–35 (merkittävä lihavuus): 24,56 %
  • BMI 35–40 (vaikea lihavuus): 12,28 %
  • BMI > 40 (sairaalloinen lihavuus): 9,27 %
    BMI-tieto puuttui 101 potilaalta (20,2 %).

Tupakointitieto oli kirjattu 46 %:lle potilaista. Heistä:

  • 33 % tupakoi
  • 67 % ei tupakoinut

Nuuskan käyttö oli mainittu yksittäisissä kirjauksissa, ja muiden nikotiinituotteiden käyttöä ei ollut kirjattu.

Unettomuus

Noin neljännes potilaista (24 %) kärsi unettomuudesta. Unettomuuden hoito toteutui pääasiassa lääkityksellä. Kirjausten perusteella muita hoitomuotoja ei ollut käytössä.

Kartoitus osoitti, että pitkäaikaissairauksien seurannan sekä niiden seulonnan ja elintapaohjauksen toteutumisessa on merkittäviä kehittämistarpeita. Seurantakäynnit toteutuivat parhaiten tyypin 2 diabetesta sairastavilla, mutta muiden pitkäaikaissairauksien osalta seuranta jäi usein toteutumatta. Laboratoriokokeiden, riskitekijöiden ja elintapaohjauksen toteutumisessa ja kirjaamiskäytännöissä oli puutteita. Puutteita oli myös kansansairauksien seulonnan toteutumisessa, joka tulisi aloittaa noin 40 ikävuoden iästä alkaen, jopa aiemmin, riippuen yksilöllisistä riskitekijöistä. 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Terveysasemien selvitystä pitkäaikaissairauksien hoidon toteumisesta käytettiin Hyvinvointia ja kestäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja -hankkeen (HYKE)  pitkäaikaissairauksien palvelujen ja hoidon kehittämisen suunnitelman työkaluna . 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Potilasasiakirjojen hyödyntäminen kehittämistoiminnan suunnittelussa antaa hyvän lähtökohdan kehittämiskohteiden suunnittelulle. Otoksen koko on oltava riittävän laaja, että toiminnasta saadaan luotettavaa tietoa. Potilasrekisteriaineiston käyttöön tarvitaan rekisterinkäyttölupa ja -päätös. Potilaskohtaisesti on merkittävä, miksi potilasasiakirja on avattu. Potilasasiakirjojen tarkastelu ja tarvittavien tietojen hakeminen vie runsaasti aikaa. Kerättävä tieto ja niiden kokoamistapa on mietittävä tarkasti etukäteen sen mukaan, mitä tarkoitusta varten tietoa kerätään. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pitkäaikaissairauksien hoidon toteutumisen selvitystä käytettiin HYKE-hankkeen aikana tehtävien toimenpiteiden suunnitteluun. Tavoitteeksi asetettiin pitkäaikaissairauksien hoidon kehittäminen asiakaslähtöisemmäksi tarjoamalla digitaalinen asiointikanava sairauden hoitoon. Hoitoon pääsyä ja hoidon tasalaatuisuutta pyritään parantamaan hoitotyön ammattilaisista kootun osaamisverkoston avulla. Lisäksi pitkäaikaissairaille tarjotaan tarvittaessa elintapaohjausta osana hoitoa.