Laatutyöparitoiminnan perusidea mukailee Keski-Suomen hyvinvointialueella jo useampia vuosia sitten käyttöönotettua laatutyön mallia. Keski-Suomessa on vaikuttavuusylilääkärivetoinen laatutyön pysyvä rakenne, jossa kaikilta terveysasemilta on rekrytoitu lääkäri-hoitaja-työpari toimintaan. Heidän vastuullaan on terveysaseman laatumittareiden analysointi, vaikuttavimpien laatuvajeiden kartoitus, laatuvajeiden pohjalta toimintasuunnitelmien luominen ja kehitystyön toteuttaminen. Tämä kaikki toteutetaan tehden asioita myös yhdessä maakunnallisesti muiden työparien ja vaikuttavuusylilääkärin sekä vastuuhoitajan kanssa. Keski-Suomessa työpareille on allokoitu 10% työajasta viikoittain laatutyöhön.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella ehdotettiin Hyke-hankkeen puitteissa kehitettävän vastaava laatutyömalli. Organisaatiojohdon arvion perusteella näin mittavaa resurssia ei alueella olisi ollut tähän irrotettavissa, joten jouduimme tekemään kokeilua pienemmällä resurssilla ja määräaikaisesti hankkeen puitteissa. Kokonaisuutta kokeiltiin noin vuoden verran. Kokoonpanoon kuului vetovastuussa hankkeessa työskennellyt terveyskeskuslääkäri, osastonhoitajataustainen hankkeen projektiasiantuntija sekä neljä hankkeen sairaanhoitajaa, joilla oli pitkäkestoista kokemusta pitkäaikaissairauksien hoidosta. Alussa mukana oli myös yksi digisotekeskuksen sairaanhoitaja, mutta hänen osuutensa jäi kokeilusta pois, kun ohjausryhmä linjasi pitkäaikaissairauksien hoidon pois digisotekeskuksesta. Kokeilun aikana tapahtui myös yhden sairaanhoitajan vaihdos.
Suurta ajankäyttöresurssia ei hoitohenkilöstölle tässä hankkeen pilotissakaan pystytty irroittamaan. Työryhmä tapasi alkuun noin kahden viikon välein 1-2h ajan. Muutaman kuukauden jälkeen noin kuukausittain. Ryhmätapaamisten lisäksi hoitajilla oli muusta työstä niukasti irroitettavissa aikaa laatutyökokonaisuuteen.
Kokeilun alussa laatutyöhön perehtynyt vastuulääkäri koulutti hoitajia erilaisten laatumittaristojen käyttöön, mm. organisaation oma raportointijärjestelmä Logex/Qlik, Thl:n laaturekisterit sekä sotekuva.fi. Koulutustyössä oli mukana myös tietotuotannon järjestelmäasiantuntija. Hoitajat saivat tutustua oman kliinisen kokemuksensa pohjalta eri raporttiaineistoihin hakien mielestään oleellisimpia laatuvajeita joko oman terveysasemansa, alueensa tai koko maakunnan alueelta. Laatuvajeiden merkitystä pohdittiin työparityönä sekä ryhmässä.
Pyrittiin etsimään oleellisimpia laatuvajeita SMART-tavoiteasettelun hengessä:
- Spesific - tarkka
- Measurable – mitattava
- Achievable – mahdollinen saavuttaa
- Realistic – terveydenhuollon toteutettavissa
- Time base - aikataulutettavissa
Alusta saakka kokeilua haastoi ajankäyttö. Jo laatujärjestelmiin tutustuminen vaatii kohtalaisesti aikaa, että päästään syvälliseen sisäistämiseen. Lisäksi alueen omassa laatujärjestelmässä oli selvästi havaittavissa olevia haasteita mm. potilasmäärien haussa eri alueilla. Toisaalta voidaan ajatella, että jo itse laatujärjestelmän ongelmien havaitseminen ja kehittämisehdotusten vienti eteenpäin voidaan nähdä perusterveydenhuollon laatutyönä.
Hoitajille saatiin kuitenkin muotoiltua kehitettäviä kohteita ja näissä mukana mm.
- Hyte-kerroinkirjausten vajeet
- NOAC-antikoagulaatiopotilaiden laboratorioseurantojen vajeet
- Sepelvaltimotautipotilaiden tupakointikirjausten vajeet
- T2DM-potilaiden virtsan albumiinimittausten vajeet
- T2DM-potilaiden LDL-tavoitteiden saavuttamisen vajeet
- Kotiverenpainetasojen sekä verenpaineluokan kirjaamisen vajeet, T2DM ja sepelvaltimotauti
- T2DM-potilaiden jalkojen riskiluokituksen kirjaamisen vajeet
Kokeilun hoitajat saivat siis kartoitettua merkittäviä erityisesti kirjaamiseen ja mittauksiin liittyviä vajeita maakunnassamme. Näiden pohjalta päästiin suunnittelemaan toiminnan kehittämistä siten, että SMART-lähestymistapa on toteutettavissa.
Laatuvajeiden havaitsemisen jälkeen uusien toimintatapojen toteuttaminen on aina aikaavievempää. Kehittämiseen liittyy erilaisia sidosryhmiä ja Pohjois-Karjalankin alueella lähes 20 tervyesaseman aiempien toimintojen tuoma historia. Kehittämisessä kartoitettiin toimintatapoja terveysasemalla ja alettiin muotoilla yhtenäistäviä käytäntöjä.
Kokeilun pohjalta saatiin muotoiltua mm. seuraavia toimintatapoja ja -malleja:
- Hyte-kertoimen huoneentaulu sekä runsaasti taulun jalkauttamista
- Albumiinivirtsanäytteen purkin haun ja näytteenannon jouhevoittaminen - uusi työohje
- Kotiverenpaineseurantojen vastaanottamisen, tulkitsemisen ja verenpaineen sekä verenpaineluokankirjaamisen uusi työohje
- Diabeteksen jalkojentarkistuksen ja riskiluokituksen huoneentaulu
Mitattavien tulosten kerryttäminen vie pidempään kuin hankkeen aikataulu mahdollistaa. Seurantaa tullaan toteuttamaan myöhemmässä vaiheessa.
Ajanpuutteen tai laatujärjestelmän puutteiden vuoksi mm. sepelvaltimotautipotilaiden tupakointikirjausten ja NOAC-laboratoriokokeiden osalta ei voitu edetä hankkeen kokeilun puitteissa.