Palautumisen polut: luontokokemukset osaksi työpaikan arkea

Toimintamalli kuvaa työstä palautumista edistäviä tekijöitä työssä, työolosuhteissa ja työn organisoinnissa sekä luonnon hyödyntämistä palautumisen tukena. Toimintamallin käyttöönoton tueksi on laadittu työkirja, jossa on materiaalia ja harjoituksia.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Työelämässä on paljon hektisyyttä, pirstaleisuutta ja tiedon runsasta käsittelyä, jotka haastavat työstä palautumista. Niin työntekijät kuin työyhteisötkin joutuvat suunnittelemaan palautumista aikaisempaa tietoisemmin. Työterveyslaitoksen (2025) Miten Suomi voi -tutkimuksen mukaan työhyvinvoinnissa on nähtävissä myönteistä kehitystä esimerkiksi työn imun osalta, mutta samalla työuupumisen uhka on edelleen merkittävä, ja työhön liittyvät kognitiiviset häiriöt ovat lisääntyneet.

Tämä toimintamalli vastaa tarpeeseen edistää työstä palautumista sekä yksilö- että työyhteisötasolla. Malli tarjoaa keinoja ennaltaehkäistä työuupumista ja sen seurauksia. Kinnusen (2025) mukaan työn organisointi ja suunnittelu siten, että ne tukevat palautumista ja hyvinvointia, on keskeistä nykytyöelämässä. Toimintamallin tarkoituksena on edistää työstä palautumista kokonaisvaltaisesti. Mallissa tarkastellaan työn rakenteita, työoloja, työn tekemisen tapoja sekä työhön liittyvien ohjeiden pitkäjänteistä kehittämistä. Tavoitteena on tukea työpaikkoja kehittämään omaa työtään ja käymään keskustelua siitä, kuinka työtä voidaan tauottaa ja rytmittää paremmin.

Toimintamallissa tarkastellaan, kuinka luontokokemukset voidaan integroida työpaikan arkeen ja vapaa-aikaan luonnossa liikkumisen ja erilaisten luontolähtöisten harjoitusten avulla – sekä fyysisen lähiluonnon että virtuaaliluonnon keinoin. Suomessa luonto usein lähellä ja saavutettavissa, sillä metsäpolku, puisto tai ranta löytyy monen työpaikan ja kodin läheisyydestä. Tämä tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden tuoda luonnon hyvinvointivaikutukset osaksi työpäivää. Tutkimusten mukana luontoympäristöllä on monia työhyvinvointia ja palautumista tukevia vaikutuksia (Gritzka ym., 2020; Hilbert ym., 2025; Hyvönen ym., 2018). Luonnossa liikkuminen ja erilaiset luontokokemukset tukevat sekä psykologista että fysiologista palautumista, vähentävät stressiä, edistävät tarkkaavuuden elpymistä ja vahvistavat myönteisiä tunnekokemuksia. Erityisesti kuormittuneet ja stressaantuneet työntekijät hyötyvät usein luontokävelyistä ja elpymistä edistävistä harjoitteista (Pasanen ym., 2018; Hyvönen ym., 2026).

Aidot luontoympäristöt tuottavat yleensä virtuaalisia vahvempia hyvinvointivaikutuksia, mutta myös virtuaaliluonto tarjoaa lupaavia keinoja palautumisen tukemiseen (Mayer ym., 2009). VR-teknologialla toteutetut luontotauot voivat vähentää stressiä sekä tukea elpymistä ja hyvinvointia (Spano ym., 2023). Virtuaaliluonto tarjoaa kestävyyteen ja saavutettavuuteen liittyviä etuja, sillä virtuaalikohteisiin voi siirtyä ilman matkustuspäästöjä eivätkä haavoittuvat luontokohteet kuormitu vierailuista. Samalla virtuaalikohteet ovat saavutettavissa myös henkilöille, joilla ei olisi muuten mahdollisuutta vierailla niissä esimerkiksi liikkumisrajoitteiden tai pitkien välimatkojen vuoksi. Vastuullisen toteutuksen kannalta on kuitenkin tärkeää arvioida, miten virtuaalisisällöt tuotetaan, mitä hyötyä niistä syntyy paikallisyhteisöille, miten työpaikan toimintakulttuuri tukee palautumista ja kuinka kokonaisvaltaisen palautumisen vaihtoehdon virtuaaliluonto tarjoaa verrattuna lähiluontoon (Partanen ym., 2026). Näin voidaan hyödyntää virtuaaliluonnon parhaat puolet ja kehittää palveluja sosio-ekologinen kestävyys huomioiden.

Nykytyöelämän vaatimukset edellyttävät uusia, tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja palautumisen tukemiseksi. Tämä toimintamalli yhdistää työn rakenteiden ja tauottamisen kehittämisen sekä luontokokemusten hyödyntämisen – niin fyysisessä lähiluonnossa kuin virtuaalisissa ympäristöissä. Malli tarjoaa työpaikoille konkreettisia keinoja vahvistaa palautumista ja vähentää palautumisen tarvetta, mikä voi ehkäistä työuupumusta ja edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Rauhoittavat ja virkistävät luontokokemukset sekä luontoympäristöjen elpymistä tukevat ominaisuudet muodostavat toimintamallin ytimen – voimavaran, joka voidaan tuoda osaksi työpaikan arkea ja työntekijöiden vapaa-aikaan monipuolisin keinoin.

Lähteet:

Gritzka, S., MacIntyre. T E., Dörfel, D., Baker-Blanc, J L., & Calogiuri, G. (2020). The Effects of Workplace Nature-Based Interventions on the Mental Health and Well-Being of Employees: A Systematic Review. Frontiers in Psychiatry, 11(323), 1– 23. https://doi.org/10.3389/fpsyt.2020.00323

Hilbert, M. Finke, M., Küpper, K., Binnewies, C., Berkemeyer, L., & Maunz, L. A. (2025). Look how beautiful! The role of natural environments for employees’ recovery and affective well-being. Journal of Occupational Health Psychology, 30(1), 47–61. https://doi.org/10.1037/ocp0000393

Hyvönen, K., Aartolahti, E., Haapakoski, M., Hakonen, H., Korniloff, K., Kujanpää, M., Oksanen, H., Partanen, M., & Tunkkari-Eskelinen, M. (2026). Virtuaalisten luontokäyntien ja lähiluontokäyntien vaikutus työstä palautumiseen etä- ja hybridityössä: osittain satunnaistettu ristikkäistutkimus. Työelämän tutkimus. Käsikirjoitus hyväksytty julkaistavaksi.

Hyvönen, K., Törnroos, K., Salonen, K., Korpela, K., Feldt, T., & Kinnunen, U. (2018). Profiles of nature exposure and outdoor activities associated with occupational well-being among employees. Frontiers in Psychology, 9:754. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2018.00754

Kinnunen, U. (2025). Palautuminen työstä vapaa-ajalla ja tauoilla: toimintojen ja psykologisten kokemusten merkitys. Psykologia, 59(4). https://doi.org/10.62443/psykologia.v59i4.141126

Mayer, F. S., Frantz, C. M., Bruehlman-Senecal, E. & Dolliver, K. (2009). Why is nature beneficial? The role of connectedness to nature. Environment and Behavior, 41(5), 607–643. https://doi.org/10.1177/0013916508319745

Partanen, M., Tunkkari-Eskelinen, M., Aartolahti, E., & Hyvönen, K. (2026). Work recovery through virtual and real nature experiences: Employee perspectives. Arvioitavana oleva käsikirjoitus.

Pasanen, T., Johnson, K., Lee, K. & Korpela, K. (2018). Can nature walks with psychological tasks improve mood, self-reported restoration, and sustained attention? Results from two experimental field studies. Frontiers in Psychology, 9:2057. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2018.02057

Spano, G., Theodorou, A., Reese, G., Carrus, G., Sanesi, G. & Panno, A. (2023). Virtual nature, psychological and psychophysiological outcomes: A systematic review. Journal of Environmental Psychology ,89, 1-18. https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2023.102044

Työterveyslaitos. (2025). Miten Suomi voi tuloskooste. https://www.ttl.fi/sites/default/files/2025-09/miten-suomi.voi-tuloskooste-lokakuu-2025.pdf

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin kohderyhmänä ovat erityisesti asiantuntijatyötä tekevät työntekijät ja työyhteisöt, joiden työssä korostuvat kuormitustekijät kuten työn keskeytykset, monitekeminen ja työtehtäviin liittyvät tiukat aikataulut (Airila, 2022). Näiden tekijöiden on todettu heikentävän työstä palautumista ja lisäävän riskiä työn siirtymisestä vapaa-ajalle. Samankaltaisia työhön liittyviä haasteita esiintyy myös opetusalan työssä (Virtanen 2021, 20), sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kaupan alalla (Laitinen ym., 2025; Haukka ym., 2025).

Kohderyhmän yhteinen tarve on löytää keinoja palautumisen tukemiseen sekä työpäivän aikana että vapaa-ajalla työstä irrottautumiseen. Sujuvan työn tekemisen ydin muodostuu siitä, että työn ydintehtävät ovat selkeät, työn tekemiseen liittyvät ohjeet ovat helposti saatavilla ja työntekijöillä on työhön tarvittava osaaminen (Haapakoski & Hyvönen 2025). Hyvin organisoitu työ mahdollistaa työstä palautumisen niin työpäivän tai- vuoron aikana, että vapaa-ajalla.

Asiakasymmärrystä on kerrytetty useilla tavoilla. Työsuojelurahaston rahoittamissa Hybridiluonto- ja Luontolataus- hankkeissa on kerätty uutta tutkimustietoa ja hyödynnetty aiempaa tutkimustuloksia työn kuormitustekijöistä, fysiologisesta ja psykologisesta palautumisesta sekä palautumisen merkityksestä. Näiden lisäksi on kerätty käytännön kokemuksia työpajoista ja testauksista. Virtuaaliluontovideoiden tuotanto toteutettiin yhteistyössä mediayrityksen kanssa, ja niiden sisältöä muokattiin palautteiden perusteella. Videoita testattiin yleisötapahtumassa sekä yhteistyöyritysten työpajoissa. Lisäksi Luontolataus-hankkeen aikana järjestettiin työpajoja, joiden suullinen ja kirjallinen palaute on tarjonnut arvokasta tietoa menetelmän toimivuudesta ja käytettävyydestä työelämässä.

Asiakkaiden osallistaminen on ollut keskeinen osa kehittämistyötä. Palautetta on kerätty systemaattisesti jokaisesta työpajasta ja testauksesta, ja sen perusteella on tehty konkreettisia muutoksia sisältöihin, VR-videoiden ääniin ja ohjeistuksiin. Lisäksi saavutettavuutta ja käytettävyyttä arvioidaan yhteistyöyritysten henkilöstöpäälliköiden ja johtajien palautteiden avulla. Työpajojen ja testauksien kautta asiakkaat ovat olleet aktiivisesti mukana kehittämisprosessissa, mikä on vahvistanut menetelmän käytännön soveltuvuutta ja vaikuttavuutta.

Lähteet

Airila, A. (2022). Tietotyö ja työkyky – tutkittua tietoa ja työpaikan keinoja aivokuorman hallintaan. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtö Varma. Tietoa työkyvystä 1/2022. https://www.varma.fi/globalassets/tyonantaja/raportti-tietotyo-ja-tyokyky-2022.pdf

Haapakoski, M. & Hyvönen, K. (2025). Ennakoiva työn kehittäminen: avain kestävään työhyvinvointiin. Jamk Arena Public. https://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2984-0791-248

Haukka, E., Poutanen, J., Saynäjäkangas, P., Asikainen, I., Hirvonen, M. & Rauttola, A-P. (2025). Kaupan alan työkuormitus: kuormitushuipuista sujuvampaan työhön. Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-232-8

Laitinen, J., Selander, K., Nikunlaakso, R. Ervasti, J. (2025). Mitä kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnille 2024. Työterveyslaitos. https://www.julkari.fi/handle/10024/150218

Virtanen, A. (2021). Teachers’ recovery processes: Investigating the role of different breaks from work for well‑being and health among Finnish teachers (Doctoral dissertation). Tampere University. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/135176/978-952-03-2189-5.pdf?sequence=2

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tavoitteena on tukea työyhteisöjen työstä palautumista huomioiden sekä työn rakenteet että luonnon hyvinvointivaikutukset. Toimintamalliin liittyvät työkirja harjoituksineen ohjaa työnantajia, työyhteisöjä ja työntekijöitä pohtimaan työssä jaksamista, tekemään näkyväksi palautumiseen vaikuttavia tekijöitä ja rakentamaan arkeen käytännöllisiä, yhteisesti sovittuja luontolähtöisiä käytänteitä. Lisäksi toimintamalli tukee esihenkilöitä ja organisaation johtoa tunnistamaan rakenteellisia kuormitus- ja palautumistekijöitä sekä mahdollistamaan luontolähtöisten käytäntöjen juurtumisen osaksi työhyvinvoinnin johtamista. Työkirjan harjoituksia voi tehdä yhdessä työtovereiden kanssa tai itsenäisesti oman palautumisen ja työhyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Toimintamalli koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä askeleesta:

Askel 1: Arjen rakenteet ovat työn sujuvuuden ja palautumisen perusta

Toimintamallin ensimmäinen askel keskittyy siihen, miten työ arjessa järjestyy ja miten työn tekemisen edellytykset tukevat palautumista.

Tavoitteena on varmistaa, että työtehtävien sisältö ja määrä ovat tasapainossa työntekijän osaamisen, voimavarojen ja elämäntilanteen kanssa. Olennaisten tehtävien tunnistaminen, työn rajaaminen ja työnjaosta keskusteleminen esihenkilöiden ja työkavereiden kanssa mahdollistavat kohtuullisen työkuorman ja paremman palautumisen. Psykologinen turvallisuus ja yhteisöllisyys luovat perustan avoimelle keskustelulle työn kuormituksesta, palautumisesta ja arjen sujuvuudesta.

Kun työntekijät voivat vaikuttaa omaan työhönsä, työ koetaan mielekkäämmäksi ja hallittavammaksi. Osallistaminen lisää motivaatiota, sitoutumista ja palautumista. Työtehtäviä ja aikatauluja tulee voida sovittaa elämäntilanteisiin ja työkykyyn. Työterveyshuollon ja esihenkilön tuki on tässä ratkaisevaa.

Tilat, ergonomia, työrauha ja viihtyisyys vaikuttavat myös suoraan työhyvinvointiin. Rauhalliset työtilat, työhyvinvointia tukevat ja taukoihin kannustavat tilaratkaisut edistävät keskittymistä sekä palautumista.

Askel 2: Työyhteisön merkitys – yhteisö palautumisen mahdollistajana

Toimintamallin toinen askel vahvistaa työyhteisön yhteisiä toimintatapoja ja pelisääntöjä, jotka luovat työpaikalle palautumista vahvistavaa työkulttuuria.

Selkeät linjaukset tauoista, työajoista, työn rajaamisesta ja tavoitettavuudesta helpottavat arkea ja vähentävät työntekijän päivittäistä kuormitusta ja palautumisen tarvetta. Työkiire myös vähenee, kun kokonaisuuksia saa jäsentää rauhassa. Esimerkiksi lyhyet tauot (5–10 min) tehtäväsiirtymien välissä auttavat palautumaan päivän aikana. Hyvin suunnitellut kokoukset, selkeä viestintä sekä monikanavaisuuden ja keskeytysten hallinta tukevat työrauhaa. Säännölliset ruokailu-, jaloittelu- ja mikrotauot parantavat keskittymistä ja ehkäisevät kuormittumista – myös etätyössä.

Askel 3. Luonto läsnä arjessa

Toimintamallin kolmannessa askeleessa luonto tuodaan osaksi työpäivää ja palautumisen rutiineja käytännönläheisillä tavoilla.

Lyhyetkin hetket luonnossa, esimerkiksi työmatkan, lounastauon tai mikrotauon aikana, auttavat rauhoittumaan, vähentävät stressiä ja lisäävät kokonaisvaltaista hyvinvointia. Myös työympäristöä voidaan luonnollistaa huonekasvien, luontokuvien, luonnonvalon ja ikkunanäkymien avulla, jolloin tila itsessään tukee palautumista ja mielen rauhoittumista.

Luonto voidaan tuoda osaksi työtä myös yhteisöllisillä tavoilla. Kokoukset ja tapaamiset voidaan siirtää ulkotiloihin lisäämään luovuutta ja selkeyttämään ajattelua, ja työyhteisö voi yhdessä kartoittaa lähiluontokohteita, joihin on helppo siirtyä palautumaan tai käymään lyhyitä keskusteluja. Lisäksi luontolähtöiset TYKY- ja TYHY-toiminnot, kuten retket ja ohjatut ulkoiluhetket, vahvistavat työhyvinvointia, tuovat virkistystä arkeen ja lisäävät yhteisöllisyyttä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tässä osuudessa kuvataan, miten toimintamalli juurrutetaan osaksi työpaikan arkea, millaisia resursseja käyttöönotto edellyttää ja miten prosessi etenee kohti pysyvää toimintatapaa. Toimintamallin juurruttaminen perustuu sekä työyhteisön yhteiseen tarkasteluun että johdon, esihenkilöiden ja työsuojelutoimijoiden aktiiviseen ohjaukseen ja tukeen konkreettisissa kokeiluissa.

Toimintamallin juurtuminen etenee seuraavien vaiheiden kautta ja sen käyttöä tukevat hankkeen aikana laaditut koulutusmateriaalit (työkirja ja siihen liittyvät harjoitukset palautumisen tueksi).

1. Tarpeen tunnistaminen ja lähtötilanteen arviointi

Keskeiset tehtävät:

Työntekijöiden työhyvinvointia ja kuormitusta koskevan tiedon kerääminen (keskustelut, kyselyt, arjen havainnot)
Työn kuormitustekijöiden ja palautumisen esteiden tunnistaminen
Tarvittaessa yhteistyö työterveyshuollon kanssa

Tavoite: muodostaa yhteinen ymmärrys työn kuormitustekijöistä ja siitä, miksi palautumista tukevia käytäntöjä tarvitaan.

2. Työn ja toimintatapojen kehittäminen

Keskeiset tehtävät:

Työn, työolosuhteiden ja työn organisoinnin kehittämistarpeiden tunnistaminen
Yhden selkeän ja rajatun kehittämistarpeen valinta jatkoarvioinnin kohteeksi
Johdon, esihenkilöiden, työntekijöiden, HR:n ja työsuojelutoimijoiden yhteistyö

Tavoite: palautumista tukevien rakenteiden vahvistaminen ja kuormitusta lisäävien tekijöiden vähentäminen osana arjen työtä.

3. Luontolähtöisten ratkaisujen kartoittaminen ja kokeilu

Keskeiset tehtävät:

Työpaikan lähiluonnon, virtuaalisen luonnon, työtilojen ja työmatkojen mahdollisuuksien kartoittaminen
Luontolähtöisten menetelmien kokeileminen käytännössä
Kerätään tietoa kokemuksista, hyödyistä ja mahdollisista rajoitteista

Tavoite: kokeilla ja löytää työyhteisöön sopivat, helposti toteutettavat luontolähtöiset palautumista tukevat käytännöt.

4. Toimivien käytäntöjen arviointi ja jatkotoimet

Keskeiset tehtävät:

Toteutettujen kehittämistoimien vaikutusten arviointi suhteessa työn kuormitustekijöihin, turvallisuuteen ja palautumiseen
Menetelmien kehittäminen kokemusten pohjalta
Jatkotoimenpiteiden ja mahdollisten uusien kehittämiskohteiden määrittely

Tavoite: varmistaa, että kehittämistoimet tuottavat toivottuja vaikutuksia työhyvinvointiin, palautumiseen ja työn sujumiseen

5. Käytäntöjen juurruttaminen

Keskeiset tehtävät:

Päätökset pysyvistä toimintatavoista osaksi arjen rutiineja ja työhyvinvointitoimintaa
Käytäntöjen soveltaminen työntekijöiden tarpeiden ja työtehtävien mukaisesti
Käytäntöjen seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen osana työyhteisön toimintaa

Tavoite: vakiinnuttaa luontolähtöiset, palautumista ja kuormituksen hallintaa tukevat käytännöt pysyväksi osaksi työpaikan arkea sekä varmistaa niiden jatkuva kehittäminen ja vaikuttavuus.

Toimintamallin käyttöönoton edellyttämät resurssit

Toimintamallin käyttöönotto voidaan toteuttaa joustavasti osana olemassa olevia työhyvinvoinnin ja johtamisen rakenteita, mutta se edellyttää riittäviä ajallisia ja osaamiseen liittyviä resursseja. Työyhteisölle tulee varata aikaa yhteiselle keskustelulle työn kuormituksesta, työstä palautumisesta ja työn kehittämisestä sekä luontolähtöisten käytäntöjen kokeilemiseen ja niiden vaikutusten arviointiin. Lisäksi esihenkilöiden ja johdon osaamista tulee vahvistaa erityisesti työn kuormituksen ja palautumisen välisestä yhteydestä sekä varhaisesta puheeksi ottamisesta. Tietoa työstä palautumisen merkityksestä, luontolähtöisten menetelmien hyödyistä ja niiden soveltamisesta tulee lisätä koko organisaatiossa. Johdon tuki, sitoutuminen ja toimintamallin käyttöä mahdollistavat päätökset ovat ratkaisevia palautumista tukevien rakenteiden vahvistamisessa osana päivittäistä johtamista.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallit ovat aina luonteeltaan geneerisiä, joten jokaisen työpaikan täytyy soveltaa myös tätä toimintamallia oman työpaikan tarpeisiin sopivaksi ja ottaa huomioon oman työpaikan toiveet tai siellä havaitut kehittämisen tarpeet.

Työpaikoilla on lakisääteinen velvollisuus selvittää säännöllisesti työhön liittyvää kuormitusta sekä vaaratekijöitä ja näin kehittää työtä hyvinvointia ja terveyttä edistäväksi. Tämä on työnantajan vastuulla. Apua ja tukea selvitykseen ja ratkaisuvaihtoehtojen hakemiseen esimerkiksi työstä palautumisen edistämiseen voi hakea omasta työterveyshuollosta.

Johdon tuki ja ennakointi. Työn, siinä tarvittavan osaamisen sekä työtilojen ja työssä tarvittavien välineiden jatkuvan kehittämisen tulisi olla ennakoivaa. Tämän edellytyksenä on työpaikan hyvä johtaminen, arjen havaintojen hyödyntäminen sekä selkeä vastuunjako siitä, kuka edistää toimintamalliin liittyviä käytäntöjä ja miten ne kytkeytyvät työpaikan muuhun työkyky- ja hyvinvointitoimintaan.

Turvallisuus luontolähtöisessä toiminnassa. Toimintamallin käyttöönotossa on tärkeää huomioida luontolähtöiseen toimintaan osallistuvien työntekijöiden fyysinen, sosiaalinen ja psykologinen turvallisuus. Ulkoiluun liittyy sääolosuhteiden aiheuttamia riskejä, kuten kova tuuli, liukkaus tai muu varoitusten alainen sää, joten osallistujille tulee tiedottaa etukäteen ajantasaisesta säätilasta ja sopivasta pukeutumisesta ja päivittää tietoa tarvittaessa. Luonnonolosuhteiden äkillisiin muutoksiin on hyvä varautua varasuunnitelmalla, kuten sisätiloissa toteutettavalla vaihtoehdolla, jotta toiminta säilyy turvallisena ja joustavana kaikissa tilanteissa.

Luontoympäristössä tehtävät harjoitukset, luonnon tietoinen havainnointi ja läsnäoloon liittyvät menetelmät voivat lisätä paitsi hyvinvointia myös tunteita, jotka koetaan kielteisiksi, kuten surua luonnon tilasta tai ympäristö- ja ilmastoahdistusta. Tämä on luonnollinen reaktio ja sen huomioiminen on osa turvallista ohjausta. Tunteita voidaan käsitellä lempeästi esimerkiksi normalisoimalla ne osaksi luontokokemusta, tarjoamalla kevyttä reflektiota harjoituksen jälkeen ja antamalla mahdollisuus valita vaihtoehtoisia, vähemmän tunteita herättäviä harjoituksia. Tarvittaessa osallistujia voidaan ohjata luotettaville tukimateriaaleille, kuten ymparistoahdistus.fi -sivustolle, jossa on tarjolla tietoa, harjoituksia ja omahoito-ohjelma ilmastoahdistuksen käsittelyyn.

Saavutettavuus ja ympäristön laatu. Jos sopivia luontopaikkoja ei ole työpaikan välittömässä läheisyydessä, siirtymät on suunniteltava riittävän väljästi, ja kohteen tulee olla kaikkien osallistujien saavutettavissa. Myös ympäristön laatu vaikuttaa kokemukseen: melu, pakokaasut tai muut häiriöt voivat heikentää luontokokemusten palauttavaa vaikutusta. Osallistujien yksilölliset tarpeet on huomioitava, kuten toimintakyky, terveydentila, allergiat, aistiherkkyydet tai luontoympäristöön liittyvät pelot, ja tarvittaessa tarjottava vaihtoehtoisia reittejä tai harjoituksia.

Ryhmätoiminnan periaatteet ja ohjaajan osaaminen. Ryhmässä toimimisen periaatteisiin kuuluu yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vahvistaminen: ketään ei syrjitä, kaikkia kohdellaan kunnioittavasti ja arvostavasti, ja jokaiselle tarjotaan tasavertainen osallistumismahdollisuus. Toiminnan turvallisuutta tukee myös ohjaajan riittävä osaaminen, ennakkoon suunnitellut pelisäännöt ja selkeä viestintä siitä, mitä tehdään ja mitä osallistujien tulisi huomioida. Lisäksi on tärkeää huolehtia ekologisesta kestävyydestä, kuten pysyä poluilla ja välttää ympäristön kuluttamista.

Vaihtoehdot silloin, kun lähiluontoon ei pääse. Luonnossa toimimisen ohella myös työpaikan sisätilojen luonnollistaminen tarjoaa työyhteisöille erinomaisia palautumisen mahdollisuuksia silloin, kun lähiluontoon ei pääse. Tällaisia keinoja voivat olla esimerkiksi viherkasvit, luontoelementtejä ja luonnonmateriaaleja sisältävät sisustukset, luonnonvalo tai sen jäljittely, luontomaisemien kuvat, virtuaaliset luontovideot ja äänimaisemat.

Toimintamalli on kehitetty Jyväskylän ammattikorkeakoulun kuntoutus- ja sosiaalialan instituutin hanketoiminnassa, jossa luonnon hyvinvointivaikutuksia on tutkittu ja niiden pohjalta on kehitetty koulutusmenetelmä työstä palautumisen edistämiseen. Toimintaa on rahoittanut työsuojelurahasto.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Luontolähtöisissä työpajoissa ja toimintamallin työkirjan pilotoinneissa esille on noussut aiheen tärkeys ja selkeä materiaali sekä harjoitukset työstä palautumisen tueksi.

Palautteiden perusteella työpaja koettiin kokonaisuutena onnistuneeksi ja virkistäväksi. Erityisen hyödyllisiksi osallistujat kokivat toiminnalliset lähiluontoharjoitukset, jotka nousivat selvästi esiin työpajan vaikuttavimpana ja palauttavimpana osuutena. Myös keskustelu työstä palautumisesta koettiin arvokkaaksi, sillä se tarjosi mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja kuulla kollegoiden näkökulmia. Lisäksi välipala ja palauttava tauko tukivat palautumisteemaa: hetki pysähtyä ja kiinnittää huomiota kehoon koettiin merkitykselliseksi osaksi kokonaisuutta.

Osallistujat kokivat saaneensa työpajasta konkreettisia työkaluja omaan palautumiseensa. Keskeisiksi oivalluksiksi nousivat erityisesti luonnon myönteinen vaikutus palautumiseen: jo lyhytkin käynti luonnossa koettiin selkeästi virkistäväksi, ja harjoitukset tarjosivat käytännön kokemuksen siitä, miten luontoon keskittyminen voi rauhoittaa ajatuksia ja parantaa keskittymistä. Lisäksi työpaja muistutti työn priorisoinnin tärkeydestä ja auttoi osallistujia pohtimaan, miten keskittyä olennaiseen ja vähentää kuormitusta arjessa. Myös kollegiaalinen vuorovaikutus koettiin merkitykselliseksi, sillä mahdollisuus keskustella sellaisten työtovereiden kanssa, joiden kanssa ei normaalisti juuri ole vuorovaikutusta, lisäsi yhteisöllisyyttä ja toi uusia näkökulmia.

Kokonaisuudessaan työpaja sai hyvin myönteistä palautetta, eikä useimmat osallistujat kokeneet tarvetta suurille muutoksille. Kehitystoiveina nousi kuitenkin esiin luento-osuuden tarkempi kohdentaminen luontoteemaan: osa osallistujista toivoi syvempää ja konkreettisempaa tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista sekä lisää käytännön esimerkkejä. Lisäksi toivottiin enemmän ideoita ja vinkkejä palautumisen tueksi arkeen sovellettaviksi. Keskustelut koettiin työpajan erityisen arvokkaaksi osaksi, ja niiden toivottiin säilyvän keskeisessä roolissa myös tulevissa toteutuksissa.

Työkirjaan liittyvistä virtuaalisista (virtual reality; VR) luontovideoista saatu palaute oli kokonaisuudessaan myönteistä (n=40). Avoimissa vastauksissa (n=21) VR-kokemusta kuvattiin miellyttäväksi, rentouttavaksi ja kiinnostavaksi, ja sitä pidettiin hyvänä ja helposti toteutettavana ratkaisuna, jossa nähtiin paljon potentiaalia ja hienona ideana. Sisällön rauhoittavuus, tyynnyttävä vaikutus sekä erilaisten luontomaisemien katselu koettiin erityisen positiivisina. Kehityskohteita nousi esiin erityisesti tekniseen toteutukseen liittyviä asioita, kuten kuvan laatu, sisältöjen rytmitys ja VR-lasien käytettävyys.