| Innokylä

Toimintaympäristö

Toimintaympäristönä toimii Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Uudistus koskee päihde- ja mielenterveyspalveluiden tehtäväaluetta, mutta tiivis yhteys terveysasemiin ja sosiaalipalveluihin on olennainen, sillä päihde- ja mielenterveystyö kytkeytyy vahvasti osaksi muuta palvelukokonaisuutta.

Kehittämistä ohjaavat sekä alueelliset että kansalliset linjaukset. Keväällä 2024 alueella tehtiin päätös matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdeasemien käynnistämisestä valittujen terveysasemien yhteyteen, mikä on ohjannut palvelurakenteen uudistamista. Myös valtakunnallisesti painotetaan matalan kynnyksen palveluiden vahvistamista.

THL:n mukaan mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyden syy, ja päihteiden aiheuttamat haitat ja kuolemat ovat lisääntyneet. Kasvava mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarve edellyttää palveluiden arviointia ja uudistamista, jotta riittävät ja tarpeenmukaiset palvelut pystytään takaamaan jatkossakin.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Mitkä asiat vaikuttivat muutoksen taustalla?

Palveluverkkosuunnitelma (VAKE) - Tulevaisuuden visiossa matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelut toimivat kolmessa toimipisteessä terveysasemien yhteydessä.
Uudistusohjelman päälinjauksia (VAKE) - Palveluprosessien uudistaminen saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi. Palveluvalikon tehostaminen ja kustannusvaikuttavien tuotantotapojen tunnistaminen ja valitseminen tuotantotapa-analyyseja hyödyntäen.
Mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö uudistui 1.1.2023 - Lainsäädännön uudistuksen tavoitteena on selkeytetään sosiaalihuollon ja terveydenhuollon rooleja mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyössä ja –hoidossa sekä vahvistetaan niiden yhteensovittamista ja toimivien palvelukokonaisuuksien muodostumista. Tavoitteena on myös yhdistää mielenterveyteen ja päihteisiin sekä riippuvuuksiin liittyvät palvelut aikaisempaa selkeämmin osaksi muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakasnäkökulma:
Asiakkaiden kannalta on tärkeää, että palveluun pääsee nopeasti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä voi ehkäistä ongelmien syvenemistä ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta. On myös tärkeää, että asiakas kokee saavansa apua juuri siihen asiaan, jonka vuoksi on hakeutunut palveluun.

Palvelujärjestelmä on monelle vaikeasti hahmotettava, eivätkä asiakkaat aina tiedä, mistä hakea apua tai mitä palveluja on saatavilla. Tämän vuoksi selkeät ja riittävät reitit palveluihin hakeutumiseksi ovat tärkeitä. Palveluiden saatavuus ja palveluprosessin läpinäkyvyys auttavat asiakasta hahmottamaan, miten oma asia etenee ja mitä seuraavaksi tapahtuu.

Osalla asiakkaista on samanaikaisesti sekä mielenterveys- että päihdehaasteita, mikä edellyttää palveluilta yhteensovittamista ja toimivaa yhteistyötä mahdollisimman vähillä siirtymillä ja päällekäisillä arvioinneilla.

Ammattilaisnäkökulma:
Ammattilaiset haluavat tukea asiakkaita mahdollisimman hyvin ja tarjota vaikuttavaa apua asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Tämä edellyttää selkeitä työskentelyrakenteita, toimivia yhteistyökäytäntöjä ja ajantasaista tietoa palveluista ja vastuista. Ammattilaiset tarvitsevat riittävät työvälineet ja osaamisen, jotta he voivat tehdä työtä sujuvasti ja asiakaslähtöisesti. Työn mielekkyyden ja motivaation kannalta on tärkeää, että ammattilaisilla on mahdollisuus osallistua oman työn ja yhteisten toimintatapojen kehittämiseen.

Organisaationäkökulma:
Organisaatiouudistuksen tavoitteena on parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja sujuvuutta. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että yksiköt muodostavat toimivan ja yhtenäisen palvelukokonaisuuden yhteistyössä toistensa kanssa. Tämä edellyttää toimivia ohjausperiaatteita sekä selkeitä vastuita ja prosesseja, jotka tukevat asiakkaan palvelujen sujuvuutta yli yksikkörajojen.

Yhteiskunnallinen näkökulma:
Mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen hoito ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestäviä ratkaisuja. Selkeä ja sujuva palvelukokonaisuus voi vähentää hoidon viivästymistä, pienentää erikoissairaanhoidon ja laitospalveluiden tarvetta ja tukea väestön hyvinvointia sekä toimintakykyä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Terveysasemapalveluiden johtoryhmä

Vastaa uudistuksen strategisesta ohjauksesta
Tekee päätökset uudistuksen tavoitteista, suuntaviivoista ja resursoinnista
Seuraa uudistuksen kokonaisetenemistä

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehitysryhmä

Suunnittelee ja koordinoi uudistuksen käytännön toteutusta
Aikatauluttaa kehittämistehtävät ja arvioi osallistujatarpeet eri kokonaisuuksiin
Määrittelee uudistuksen seurannan tiedontarpeet ja kokoaa mittarit
Tiedottaa uudistuksen etenemisestä ja tukee sisäistä viestintää
Toimii linkkinä strategisen johdon ja käytännön toiminnan välillä

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden ammattilaiset

Osallistuvat sovitusti kehittämistyöhön, esimerkiksi työpajoihin, kehittämiskokouksiin tai kyselyihin
Tuovat esiin arjen työn näkökulmia, kehittämistarpeita ja ratkaisuideoita
Sitoutuvat sovittuihin kehittämistoimenpiteisiin ja edistävät uuden toimintamallin käyttöönottoa omassa työssään

Lisäksi erilaisiin työpajoihin ja kehittämiskokouksiin on ollut kutsuttuna terveysasemien ja sosiaalipalveluiden henkilökuntaa. Palvelurakenteen uudistamisen suunnittelussa ja käyttöönotossa oleellinen yhteistyötaho on ollut myös hyvinvointialueen sisäisen tietohallinnon asiantuntijat sekä Oy Apotti Ab.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Palvelurakenneuudistuksen suunnittelu- ja käyttöönottovaiheessa ei aikataulusyistä ehditty kerryttämään ideaalilla tavalla asiakasymmärrystä kehittämistyön tueksi.

Laajempi asiakaskokemusten kerääminen toteutettiin syksyllä 2025 kaikissa päihde- ja mielenterveyspalveluiden yksiköissä haastatteluina ja kyselynä.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Mielenterveys- ja päihdeasemien matalan kynnyksen palvelua on pilotoitu erillisenä kehittämiskokonaisuutena Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella: Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelu terveysasemalla, Vantaan ja Keravan HVA (RRP, P4, I1) | Innokylä

Kokeilussa opittua

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden uudistus oli laaja organisaatiotason muutos, joka vaati huolellista valmistelua, aikataulutusta ja yhteistyötä. Käyttöönoton kannalta keskeiset kokonaisuudet, kuten asiakastietojärjestelmä, tilaratkaisut, henkilöstöjärjestelyt ja ohjauskäytännöt, etenivät osin samanaikaisesti. Tämä edellytti jatkuvaa priorisointia ja joustavuutta.

Kehittämisvaiheessa varattiin säännölliset viikoittaiset työajat ja seurantakokoukset, mikä varmisti asioiden etenemisen ja vähensi päällekkäistä työtä. Laajemmat kehittämispäivät ja työpajat vahvistivat yhteistä ymmärrystä muutoksen tavoitteista ja antoivat suuntaa kehittämistyön etenemiselle.

Tiedottamisen merkitys korostui koko prosessin ajan. Säännölliset henkilöstötiedotteet, Teams-infot ja yhteistyökumppaneille suunnattu viestintä tukivat muutoksen läpivientiä ja uusien toimintatapojen juurtumista.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tavoitteena on siirtää päihde- ja mielenterveyspalveluiden painopistettä varhaisempaan vaiheeseen vahvistamalla palveluihin hakeutumisen reittejä ja nopeuttamalla hoitoon pääsyä. Oikea-aikaisella ja näyttöön perustuvalla tuella voidaan ehkäistä ongelmien pitkittymistä ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta.

Tavoitteen tueksi hyvinvointialueelle perustettiin kolme mielenterveys- ja päihdeasemaa valittujen terveysasemien yhteyteen. Näissä yksiköissä asiakas voi hakeutua hoitoon ilman ajanvarausta. Toimintaan sisältyy tilannearvio, tukikäynnit, lyhyet hoitojaksot ja korvaushoito.

Samalla päihde- ja mielenterveyspalvelut yhdistettiin yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi. Aiemmin erilliset avopalvelut fuusioitiin kahdeksi terapia- ja kuntoutusyksiköksi, jotka tarjoavat palveluita päihde- sekä mielenterveyssyistä hoitoon hakeutuneille asiakkaille. Huumehoito- ja laitosvieroituspalvelut jäivät omiksi erillisiksi palveluikseen.

Lisäksi huumehoitopalveluihin kuuluva sosiaali- ja terveysneuvontapiste Vinkkari siirtyi samoihin tiloihin nykyisen korvaushoitoyksikön kanssa. Vinkkarin aukioloaikoja laajennettiin, ja yksikkö aloitti korvaushoidon toteuttamisen. Vinkkarissa vahvistettiin myös yhteisöllistä Olkkari-toimintaa, joka tukee asiakkaiden osallisuutta ja palveluihin kiinnittymistä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin käyttöönotto ja vakiinnuttaminen edellyttävät suunnitelmallista valmistelua, selkeitä rakenteita sekä riittäviä resursseja. Alla on koottuna mallin käyttöönoton ja toimivuuden kannalta keskeiset ehdot ja toimenpiteet eri vaiheissa:

Valmisteluun liittyvät tehtävät:

Kokonaisuuden hahmottaminen ja kehittämiskokonaisuuden pilkkominen hallittaviin osiin
Palvelukokonaisuuksien ja niiden rajapintojen hahmottelu sekä toiminnan raamituksen määrittely
Teknisten ratkaisujen (esimerkiksi tietojärjestelmien ja tiedonkulun) tarpeiden tunnistaminen
Kehittämistyön suunnitelman ja aikataulun laatiminen
Kehitystyön vastuiden jakaminen ja tarvittavien henkilöiden nimeäminen
Osaamisen ja koulutustarpeiden kartoitus

Käyttöönottoon liittyvät tehtävät

Yhteisten toimintamallien ja ohjeiden kokoaminen, hyväksyntä ja julkaisu uuden toiminnan käynnistymisen tueksi
Esihenkilöiden tuki henkilöstölle muutoksen eri vaiheissa
Säännöllinen ja kohdennettu viestintä uudistuksen sisällöistä, aikatauluista ja tavoitteista
Ajantasaisen materiaalin ja ohjeiden kokoaminen helposti saavutettavaan paikkaan (esim. Teams, intra)
Henkilökunnan perehdytykselle riittävän ajan varaaminen

Vakiinnuttamiseen liittyvät tehtävät

Seuranta- ja arviointitiedon hyödyntäminen vakiinnuttamisen aikana: tarvittaessa tarkennukset ja muutokset toimintamalleihin
Viestintä toiminnan käynnistymisestä ja sen ensimmäisistä havainnoista ja vaikutuksista
Mahdollisuus palautteeseen ja kommentointiin osana jatkuvaa kehittämistä
Valmius tunnistaa ja huomioida käytännössä esiin nousevat tarkennustarpeet ja kehittämiskohdat

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin keskeisiä periaatteita ja ratkaisuja, kuten ensilinjan palvelujen vahvistamista, palvelujen fuusioimista tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi sekä maantieteellistä saavutettavuuden parantamista, voidaan soveltaa myös muissa toimintaympäristöissä.

Kokonaispalvelurakenne on kuitenkin suunniteltu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelutuotannon ja organisaation erityispiirteiden mukaan. Siksi vastaavanlaista rakennetta ei voi siirtää suoraan käyttöön toisessa kontekstissa. Jokaisella organisaatiolla on omat reunaehtonsa esimerkiksi resurssien, järjestelmien ja toimipisteiden osalta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Uusi päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelurakenne otettiin käyttöön 7.3.2025. Uudistuksella on pyritty parantamaan palveluiden saatavuutta, saavutettavuutta ja sujuvuutta. Keskeiset tulokset:

1. Uusi palvelurakenne otettiin käyttöön
Kolme mielenterveys- ja päihdeasemaa sekä kaksi terapia- ja kuntoutusyksikköä on käynnistetty uutena tai fuusioituna toimintana. Lisäksi sosiaali- ja terveysneuvontapiste Vinkkari siirtyi uusiin tiloihin korvaushoitoyksikön kanssa, ja yksikön yhteisöllistä toimintaa on vahvistettu.

2. Palveluiden saatavuuden parantuminen
Aukioloaikoja laajennettiin merkittävästi:

Vastaanotot ilman ajanvarausta + 36h/vko
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden puhelinpalvelu + 15h/vko
Sosiaali- ja terveysneuvontapiste Vinkkari + 12h/vko
Virkalinja + 10h/vko

= Palveluja laajennettiin yhteensä +73h/vko

3. Maantieteellinen saavutettavuus vahvistui
Uudet ajanvarauksettomat palvelupisteet ovat lisänneet palveluihin hakeutumisen alueellista kattavuutta erityisesti mielenterveysasiakkaiden osalta. Samoilla alueilla on ollut aiemmin ajanvarauksettomia päihdepalveluita, mutta nyt myös mielenterveyssyistä apua hakevat voivat asioida ilman ajanvarausta.

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelurakenteen kehittäminen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Kuva

Kuva