Onnistunut asuminen

Lakisääteistä asumisen tukea täydentävä jalkautuva, kohtaava, joustava ja pitkäkestoinen tuen malli asumisen nivelvaiheissa oleville ihmisille. Toimintamallin avulla turvataan asumisen jatkuvuus henkilöille, joilla on ollut haasteita asumisessaan.

 

 

Toimintaympäristö

Onnistunut asuminen-hanke suunniteltiin hyvinvointialueiden uudistuksen käynnistysvaiheeseen vuoteen 2023, jolloin tunnistettiin riski, että asumisyksiköistä itsenäisempään asumiseen muuttavat tai muuttoa odottavat henkilöt ovat vaarassa jäädä ilman riittävää tukea ja riskissä pudota palveluverkoston ulkopuolelle. Samanaikaisesti kunnissa ja tulevilla hyvinvointialueilla oli huolta asunnottomuuden ehkäisyn rakenteiden toimivuudesta sekä asumisen jatkuvuuden turvaamisesta uusissa palvelurakenteissa.

Asumisyksiköissä asutaan usein pitkiä aikoja, vaikka osa asukkaista olisi elämäntilanteensa puolesta valmis siirtymään tavanomaiseen vuokra-asumiseen. Samaan aikaan asumisyksikköpaikkoihin on pitkät jonot ja siten tarve tehostaa asukasvirtausta on tunnistettu. Siirtymää vaikeuttavat kohtuuhintaisten ja sopivien asuntojen puute sekä erityisesti nivelvaiheen tuen riittämättömyys. Muutto itsenäisempään asumiseen on merkittävä elämänmuutos, johon liittyy usein epävarmuutta ja pelkoa asumisen epäonnistumisesta sekä paluusta asumispolun alkuvaiheeseen.

Hankkeen käynnistysvaiheessa asumisen tuen palvelut olivat pääosin määräaikaisia ja muuton jälkeen tukea oli tarjolla yleensä vain 3–6 kuukauden ajan. Tämän jälkeen palveluun ei välttämättä ollut mahdollista palata, vaikka elämäntilanne myöhemmin kriisiytyisi. Tämä loi palveluvajeen julkisten palvelujen ja vuokrataloyhtiöiden asumisneuvonnan väliin. Tarve kohdistui joustavampaan ja kokonaisvaltaisempaan tukeen, jossa asumiseen liittyvät palvelutarpeet tunnistetaan myös muuton jälkeen.

Onnistunut asuminen -hanke vastasi tähän tarpeeseen kehittämällä yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa toimintamalleja, rakenteita ja verkostoja, joiden avulla asumisyksiköistä muuttavien ja jo muuttaneiden henkilöiden asumisen jatkuvuutta voitiin tukea. Hankkeessa pilotoitiin jalkautuvaa ja kohtaavaa asumisen ohjausta, joka sijoittui hyvinvointialueen järjestämän asumisen tuen ja vuokrataloyhtiöiden asumisneuvonnan väliin. Toiminta täydensi julkisia palveluja ja vastasi erityisryhmien asumisen tuen tarpeisiin, joihin hyvinvointialueilla ei ollut riittäviä resursseja ja joihin asumisneuvonta ei sellaisenaan vastannut. Lisäksi hankkeessa tarkasteltiin digipalvelujen mahdollisuuksia täydentää kohtaavaa tukea.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Onnistunut asuminen -hankkeen alkuperäinen kohderyhmä koostui tuetuissa asumisyksiköissä sekä muissa tuetun asumisen muodoissa, kuten hajasijoitetuissa asunnoissa, asuvista asunnottomuustaustaisista henkilöistä. Hankkeen edetessä yleinen taloustilanne kuitenkin kiristyi, ja sosiaalitukien leikkaukset alkoivat koskettaa laajasti pienituloisia. Tämän seurauksena hankkeen kohderyhmä laajeni suunnitellusta.

Hankkeeseen tuli mukaan aiempaa enemmän täysi-ikäisiä nuoria sekä yksinhuoltajaperheitä, joiden tuen tarpeet poikkesivat osittain alkuperäisestä kohderyhmästä. Tämä toi esiin uudenlaisia ja aiemmasta osin eroavia tuen tarpeita.

Ratkaisun perusidea

Onnistunut asuminen -hankkeen toimintamalli

Hakeutuminen hankkeen tuen piiriin

Hankkeen tuen piiriin hakeuduttiin Y-Säätiön asuntohakemuksen sekä tukitahon tai lähettävän tahon puoltolausunnon kautta. Hankkeen työntekijä sopi ensimmäisen tapaamisen hakijan ja lähettävän tahon kanssa hakijan luokse. Hakijaa tavattiin säännöllisesti jo ennen asuntotarjousta. Tapaamisissa kartoitettiin hakijan elämäntilanne, suunniteltiin alustavaa aikataulua ja etsittiin hakijalle soveltuvaa asuntoa huomioiden esimerkiksi alue, asunnon koko, vuokrataso ja esteettömyys.

Muuttoon valmistautuminen

Kun hakija oli valmis etenemään muutossa ja sopiva asunto oli löytynyt, hakijalle tehtiin asuntotarjous ja asunnossa esiteltiin näytöllä. Tarjouksen hyväksymisen jälkeen sovittiin vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta, vuokravakuudesta sekä avainten luovutuksesta. Tukitahon kanssa sovittiin selkeä työnjako. Samalla varmistettiin, että hakija ymmärsi muuttoon liittyvät käytännön asiat ja pystyi hoitamaan ne itsenäisesti tai tuetusti. Lisäksi huolehdittiin, että tarvittavat etuudet ja käytännön järjestelyt olivat kunnossa, kuten vuokravakuus, muuttoavustus, asumistuki, sähkösopimus, kotivakuutus sekä muuttoilmoitus. Jokaisen hakijan kanssa täytettiin työskentelyn alussa tuen tarpeiden arviointilomake, jossa tunnistettiin asukkaan vahvuudet ja tuen tarpeet.

Asukkaan tukeminen muuton nivelvaiheessa

Ennen muuttoa varmistettiin käytännön järjestelyt, kuten avainten nouto, muuton toteutus (huonekalut, muuttoauto ja muuttoapu) sekä tukiverkostojen ajantasaisuus.

Asukkaan kanssa käsiteltiin tarvittaessa muuttoon liittyviä tunteita. Muutto voi herättää epävarmuutta, pelkoa tai jännitystä, vaikka kyseessä on usein myönteinen elämänmuutos.

Ensimmäinen kotikäynti tehtiin viimeistään kuukauden kuluessa muutosta.

Asukkaan tukeminen muuton jälkeen

Ensimmäisellä kotikäynnillä käytiin läpi talon järjestyssäännöt, turvallisuusasiat, asumiseen liittyvät käytänteet sekä huollon yhteystiedot. Samalla laadittiin työskentelysuunnitelma ja sovittiin jatkotyöskentelystä asukkaan tarpeiden mukaisesti. Tuen tarpeita arvioitiin ja päivitettiin säännöllisesti.

Asukasta tavattiin vähintään kerran kuukaudessa, pääsääntöisesti kotikäynnein tai vaihtoehtoisesti asukkaalle sopivassa paikassa, kuten kahvilassa tai kirjastossa. Poikkeuksena olivat kriisi- ja häiriötilanteet (esimerkiksi retkahdus, melu tai tupakointiin liittyvät tilanteet), jolloin kotikäyntejä lisättiin ja tukea tiivistettiin, kunnes tilanne rauhoittui.

Asukkaan vuokranmaksua seurattiin tiiviisti kuukausittain. Mahdollisiin maksuhäiriöihin puututtiin välittömästi, ja asukasta tuettiin myös muiden asumiseen liittyvien laskujen (sähkö, kotivakuutus, internet) hallinnassa.

Työskentely oli suunnitelmallista ja jatkuvaa. Seuraava tapaaminen sovittiin aina etukäteen ja tarvittaessa asukkaaseen pidettiin yhteyttä myös tapaamisten välillä etämenetelmin.

Kotikäyntien lisäksi työskentely sisälsi psykososiaalista tukea ja palveluohjausta. Asukasta tuettiin palveluihin hakeutumisessa ja niiden käytössä (esimerkiksi Kela, päihde- ja mielenterveyspalvelut, työllisyyspalvelut sekä kolmannen sektorin toimijat). Tuen intensiteetti oli usein suunniteltua suurempi.

Työskentelyssä keskeisiä teemoja olivat asuntoon ja taloyhtiöön kotiutuminen, uuteen asuinalueeseen kiinnittyminen, uusien arjen rutiinien rakentuminen sekä ihmissuhteisiin liittyvät asiat. 

Työnjako hankkeen, tukitahon ja Y-Säätiön asumisneuvonnan välillä pidettiin selkeänä. 

Tuen päättäminen

Työskentely päätettiin vaiheittain yhteistyössä asukkaan kanssa. Lopetusvaiheessa varmistettiin, että asukas koki pärjäävänsä arjessa ja tiesi, mistä saa tarvittaessa tukea. Tarvittaessa aktivoitiin olemassa olevat verkostot tai ohjattiin uusien palveluiden piiriin.

Kuuden kuukauden kohdalla toteutettiin kotikäynti yhdessä tukitahon ja Y-Säätiön asumisneuvonnan kanssa. Tuki päätettiin hallitusti asumisen vakiinnuttua, pääsääntöisesti 12 kuukauden kuluessa. Päättämisen yhteydessä täytettiin päättämislomake ja tarvittaessa välitettiin tieto asukkaan tilanteesta asumisneuvontaan.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hankkeessa kehitetty toimintamalli on valmis kokonaisuus, joka on otettavissa käyttöön osaksi hyvinvointialueiden asumisen tuen palveluja sekä asumisneuvonnan ja tukitahojen yhteistyötä.

Mallin käyttöönotto edellyttää sen liittämistä osaksi olemassa olevia palveluprosesseja sekä henkilöstön perehdytystä Asunto ensin -periaatteeseen ja jalkautuvaan, kotiin vietävään työotteeseen. Malli perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön, selkeään työnjakoon ja verkostotyöhön.

Toimintamallin hyödyntäminen edellyttää riittäviä henkilöstöresursseja, aikaa asiakastyöhön, moniammatillista osaamista sekä johdon sitoutumista. Lisäksi tarvitaan toimivat yhteistyörakenteet eri toimijoiden välillä.

Malli on valmis käytäntöön vietäväksi kokonaisuus, jonka tavoitteena on tukea asumisen siirtymiä ja vahvistaa asumisen pysyvyyttä.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Hanketyön keskiössä oli Asunto ensin -periaatteen mukainen työskentely, jota tukivat huolellinen perehtyminen ja asukkaaseen tutustuminen jo ennen muuttoa. Tällä varmistettiin, että asukkaan tarpeet, mahdollinen päihteiden käyttö sekä muut palvelutarpeet oli kartoitettu etukäteen.

Työ perustui vuorovaikutteiseen, kohtaavaan ja jalkautuvaan työotteeseen, jossa työntekijä kulki asukkaan rinnalla arjessa. Tavoitteena oli, että asukas voimaantui, otti vähitellen enemmän vastuuta omista asioistaan ja sai kokemuksen omasta pärjäämisestään sekä kyvystään ratkaista ongelmia.

Vahva palvelujärjestelmän tuntemus ja aktiivinen verkostotyö mahdollistivat sujuvan palveluihin ohjautumisen ja eri toimijoiden yhteistyön yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitettiin muuton nivelvaiheeseen ja asumisen alkuvaiheen tukeen. Työotteessa korostuivat ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen, jolloin asumisen haasteisiin voitiin reagoida ajoissa..

Moniammatillisen työryhmän osaaminen ja kokemus tukivat työn laatua, vaikuttavuutta ja luottamuksen rakentumista. Hankkeen työntekijät tekivät asukastyötä pääasiassa itsenäisesti, mutta tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan myös työparina esimerkiksi tukitahon tai lähettävän tahon, sosiaalityöntekijän tai asumisneuvojan kanssa

 

Keskeiset käytänteet:

  • Asunto ensin -periaate ja huolellinen perehdytys
  • Hakijaan tutustuminen ennen muuttoa (tarpeiden ja palveluiden kartoitus)
  • Kohtaava, jalkautuva ja kotiin vietävä työote
  • Vahva palvelujärjestelmän tuntemus ja asiakkaan saattaminen palveluihin
  • Aktiivinen verkostotyö (yhteinen suunta eri toimijoiden kanssa)
  • Erityinen tuki muuton nivelvaiheessa
  • Varhainen puuttuminen asumisen haasteisiin
  • Nopea, yksilöllinen ja rakentava reagointi häiriöihin ja vuokravelkoihin
  • Säännölliset kotikäynnit ja luottamuksen vahvistaminen
  • Moniammatillinen osaaminen (asunnottomuus-, sosiaali-, päihde- ja mielenterveystyö)
  • Tiivis, tavoitteellinen ja empaattinen työskentely

 

Kotiin vietävä työskentelyote

Kotiin vietävä työ mahdollisti asukkaan tilanteen tarkastelun hänen omassa arkiympäristössään, jolloin toimintakyky, arjen sujuminen ja mahdolliset muutokset tulivat parhaiten esiin. Kotikäynneillä havainnoitiin asumisen tilannetta, kuten asunnon kuntoa, turvallisuutta ja arjen hallintaa, sekä tunnistettiin huolenaiheita varhaisessa vaiheessa. Tämä tuki ennaltaehkäisevää työotetta ja mahdollisti oikea-aikaisen puuttumisen esimerkiksi vuokravelkoihin, häiriöihin tai päihteiden käyttöön liittyvissä tilanteissa.

Työskentely asukkaan kotona edellytti sensitiivistä ja kunnioittavaa työotetta: työntekijä oli vieraana toisen kodissa, jolloin asukkaan itsemääräämisoikeus, toiveet ja rajat olivat keskiössä. Luottamuksen rakentuminen oli keskeistä, ja sitä vahvistivat säännölliset kotikäynnit, aito läsnäolo, kuunteleminen sekä arvostava kohtaaminen. Työssä vältettiin arvioivaa otetta esimerkiksi siisteyden suhteen ja keskityttiin sen sijaan turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Asukkaan näkemykset ja toiveet huomioitiin koko käynnin ajan, ja toimenpiteistä sovittiin hänen kanssaan etukäteen, esimerkiksi tavaroiden järjestelyssä.

Kotiin vietävä työ saattoi herättää sekä työntekijässä, että asukkaassa erilaisia tunteita ja jännitteitä. Työntekijälle työ voi olla kuormittavaa ja sisältää ennakoimattomia tilanteita, kun taas asukkaalle vieraan ihmisen tulo kotiin saattoi tuntua tungettelevalta tai herättää pelkoa arvostelusta tai oman tilanteen paljastumisesta. Toisaalta koti tarjosi usein turvallisen ja luontevan ympäristön kohtaamiselle. Työote tuki pitkäjänteistä asiakastyötä, vahvisti luottamusta ja edisti asumisen onnistumista. Se mahdollisti yksilöllisen, oikea-aikaisen ja vaikuttavan tuen tarjoamisen asukkaan arjessa.

Moniammatillinen työote

Moniammatillinen työryhmä koostui sairaanhoitajasta, kahdesta sosionomista sekä lähihoitajasta, mikä mahdollisti laaja-alaisen ja toisiaan täydentävän osaamisen hyödyntämisen asiakastyössä. Työntekijöillä oli pitkä kokemus asunnottomuustyöstä, päihdetyöstä, aikuissosiaalityöstä sekä tilapäisen asumisen palveluista, mikä vahvisti työryhmän kykyä vastata asiakkaiden moninaisiin ja samanaikaisiin tuen tarpeisiin.

Moniammatillinen työote mahdollisti kokonaisvaltaisen tuen, jossa yhdistyivät sosiaalinen, hoidollinen ja arjen tuki. Tämä lisäsi työn vaikuttavuutta, paransi palveluiden saavutettavuutta ja mahdollisti joustavan reagoinnin muuttuviin tilanteisiin. Kokeneista ammattilaisista koostuva ja itsenäiseen työskentelyyn kykenevä työryhmä oli keskeinen edellytys hankkeen tavoitteiden saavuttamiselle.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Onnistunut asuminen -hanke saavutti sille asetetut keskeiset tavoitteet ja ylitti ne asutusten määrän, asumisen pysyvyyden sekä kehitetyn toimintamallin vaikuttavuuden osalta.

Hanke osoitti, että kotiin vietävä, kohtaava ja joustava tuki on keskeinen edellytys onnistuneille siirtymille tuetusta asumisesta itsenäiseen asumiseen, erityisesti palvelujärjestelmän murrosvaiheessa.

Hankkeen aikana asutettiin yhteensä 117 henkilöä, kun tavoitteena oli 90 asukasta kolmen vuoden aikana. Lisäksi asutetuilla oli 11 alaikäistä lasta, jolloin hankkeen kautta asuminen ja riittävä nivelvaiheen tuki järjestyi yhteensä 128 henkilölle. Hanke ylitti näin selkeästi asetetut määrälliset tavoitteet.

Valtaosa asutuksista oli onnistuneita ja ainoastaan kahden asukkaan asuminen Y-Säätiön asunnoissa päättyi hankkeen aikana. Suurin osa asukkaista sitoutui tarjottuun tukeen ja koki saadun tuen hyödylliseksi. Asukkaiden kokemuksia siirtymästä arvioitiin laadullisesti työntekijähavaintojen ja asukaspalautteen perusteella.

Yhteistyö Y-Säätiön sisällä (isännöinti, vuokraus, tutkimus ja asumisneuvonta) vahvistui odotettua enemmän. Kehitetyn työskentelymallin merkitys tunnistettiin sekä hyvinvointialueilla että asumisyksiköissä.

Tavoite 1: Onnistunut siirtyminen kohtuuhintaiseen vuokra-asuntoon.

Mittari: 

Asunnon saaneiden määrä vuosittain:
2023 asunnon saa 30 kohderyhmään kuuluvaa
2024 asunnon saa 30 kohderyhmään kuuluvaa
2025 asunnon saa 30 kohderyhmään kuuluvaa.

Tulos: Hankkeen aikana 117 henkilöä sai kohtuuhintaisen vuokra-asunnon.

Tavoite 2: Varmistetaan, ettei asukas putoa palvelujen ulkopuolelle: asunnon saaneiden
asukkaiden tarpeen mukainen tuki koko asumisen ajan.

Mittari:

Tukitarpeiden ja tuen saamisen seuranta:
Kysely tukea saaneille ja projektihenkilökunnan arvio tilanteesta. henkilöiden
määrä, jotka palanneet vahvemman tuen asumismuotoon, jos hanketyönkään tuki
yhdessä lakisääteisen tuen kanssa ei ole riittänyt, sekä syy palaamiseen.
Toimintamuodon juurtuminen käytäntöön.

Tulos: Kaikki 117 asukasta saivat asumiseensa tukea ja heistä 98 % pystyi jatkamaan asumistaan hankkeen tuen päätyttyä. Hankkeessa kehitettiin toimintamalli noin vuoden kestävään, kotiin vietävään ja nykyisiä palveluja täydentävään tukeen. Malli mahdollistaa tuen joustavan lisäämisen, vähentämisen ja tarvittaessa uudelleen käynnistämisen asukkaan tarpeiden mukaan.

Tavoite 3: Yhteistyön rakenteen ja toimintamallin luominen Helsingin ja Länsi-Uudenmaan
hyvinvointialueen kanssa asumisyksiköistä muuttavien tai tukiasuntoa jonottavien
asumisen onnistumiseksi.

Mittari:

Toimintamallin käyttöönoton laajuus ja jatkumo; kysely yhteistyökumppaneille.
Toimintamallin juurtuminen sekä hyödyntäminen hyvinvointialueilla.

Tulos: Toimintamalli kehitettiin, otettiin käyttöön ja se juurtui hankealueilla osaksi käytäntöä tukemaan asumisen siirtymien onnistumista.