Omaishoitajan terveys- ja hyvinvointitarkastus, Päijät-Hämeen hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Tavoitteena on luoda yhtenäinen toimintamalli omaishoitajien terveys- ja hyvinvointitarkastuksiin P-H hyvinvointialueelle sekä ottaa käyttöön sähköinen esitietolomake, joka tukee omaishoitajan hyvinvoinnin arviointia ja ammattilaisten työskentelyä.

Toimintaympäristö

Omaishoidolla tarkoitetaan ikääntyneen, vammaisen tai sairaan henkilön hoitoa, jota antaa omainen tai muu läheinen henkilö. Omaishoitaja huolehtii läheisestään, joka ei selviydy arjesta omatoimisesti ja hoito ja huolenpito järjestetään kotioloissa. Sopimusomaishoitoa säätelee laki omaishoidon tuesta (937/2005). Omaishoidon tuki on hoidettavan henkilön sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa hyvinvointialue.   Omaishoitolain mukaan omaishoitajaksi katsotaan henkilö, joka on tehnyt sopimuksen omaishoidosta hyvinvointialueen kanssa. 

Omaishoidon tuki muodostuu hoidettavalle tarjottavista palveluista, hoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja oikeudesta vapaapäiviin sekä omaishoitoa tukevista palveluista, kuten omaishoitajan terveys- ja hyvinvointitarkastuksesta. Omaishoitajalla on oikeus maksuttomaan ja vapaaehtoiseen terveystarkastukseen ja tarkastusmahdollisuutta suositellaan tarjottavaksi kahden vuoden välein. Tarkastuksen tarkoituksena on edistää omaishoitajan terveyttä, jaksamista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on noin 900 terveys- ja hyvinvointitarkastukseen oikeutettua omaishoitajaa.

Terveys- ja hyvinvointitarkastukset toteutetaan perusterveydenhuollossa alueen sote-keskuksissa. Päijät-Hämeen alueella on kolme toimijaa, jotka vastaavat alueen sote-keskuspalveluista. 

 

 

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Nykytilanne ja kehittämistarve
Päijät-Hämeessä omaishoitajille on tarjottu mahdollisuus hakeutua terveystarkastuksiin kahden vuoden välein. Tiedottaminen ja ohjaus ovat tapahtuneet pääasiassa omaishoidon sopimuksen teon yhteydessä asiakasohjauksen toimesta, ja tarkastukset on toteutettu alueen sote-keskuksissa. Sekä omaishoitajilta saadun palautteen että ammattilaisten havaintojen perusteella on tunnistettu tarve kehittää käytäntöjä, sillä tarkastuksiin liittyvät toimintamallit eivät ole yhtenäisiä hyvinvointialueen sisällä. Nykytilaa selvitettiin myös kyselyllä alueen sote-keskuksiin. 

Strateginen yhteys
Hyvinvointialueen strategiassa painotetaan ennaltaehkäiseviä ja varhaisen toiminnan palveluja, yhdenvertaisuutta, asiakaslähtöisyyttä sekä kotona asumisen tukemista. Digitaalisten palveluiden hyödyntäminen tekee asioinnista sujuvampaa ja parantaa palvelujen saavutettavuutta. Terveystarkastusten kehittäminen linkittyy näihin tavoitteisiin. Samalla selkeytetään ohjauskäytäntöjä ja tarkastusten sisältöä, mikä yhdenmukaistaa palvelua ja parantaa sekä ammattilaisten työskentelyä että omaishoitajien kokemusta.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehittämistyön kohderyhmänä ovat sekä omaishoitajat että ammattilaiset asiakasohjauksessa ja sote-keskuksissa. 

  • Omaishoitajille muutos tuo selkeyttä ja yhdenvertaisuutta palveluihin, vahvistaa jaksamista ja omaishoitajana toimimista.
  • Ammattilaisille yhtenäiset käytännöt ja digitaaliset työkalut helpottavat ohjausta ja tarkastuksen toteuttamista.
  • Organisaatiolle kehittäminen lisää palvelun laatua ja tukee strategisia tavoitteita. Ennaltaehkäisevä tuki edistää myös omaishoitajuuden kestoa ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta. 

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyöhön ovat osallistuneet terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden esihenkilöiden lisäksi omaishoitajien kanssa työskentelevät ammattilaiset, kuten terveydenhoitajat ja asiakasohjaajat sekä digipalveluiden kehittäjät.

Kehittämistyöstä on viestitty aktiivisesti omaishoidon verkostossa, mikä on mahdollistanut vuoropuhelun ja palautteen hyödyntämisen eri toimijoiden kesken. P-H Omaishoitajat ry:n rooli on ollut merkittävä myös asiakaskokemuksen keruun mahdollistamisessa.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena oli selvittää omaishoitajien terveystarkastusten nykytilaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueella sekä luoda yhtenäinen toimintamalli, joka on valmis käyttöönotettavaksi.

Muutoksen mittaaminen

Toimintamalli omaishoitajan terveystarkastukseen on luotu ja valmis käyttöönotettavaksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle.

kyllä/ei

Toteutussuunnitelma

Toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi:

Nykytilan selvittäminen

  • Kartoitus ja analyysi
  • Asiakaskokemusten kerääminen

Yhtenäisen toimintamallin luominen

  • Prosessin kuvaaminen
  • Esitietolomakkeen valmistelu (paperinen ja sähköinen)
  • Ohjeistus omaishoitajille ja ammattilaisille
  • Asiakaskokemuksen kerääminen

Toimintamallin käyttöönotto ja seuranta

  • Henkilöstön perehdytys ja koulutus
  • Sisäinen ja ulkoinen viestintä
  • Seuranta ja arviointi

 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittämistyön kohderyhmänä ovat sekä omaishoitajat että ammattilaiset asiakasohjauksessa ja sote-keskuksissa.

Asiakasymmärrystä on kerätty omaishoitajilta työpajassa, jossa kuultiin heidän ajatuksia ja ehdotuksia ​

  • Omaishoitajien terveystarkastuksen esitietolomakkeeseen ​

  • Omaishoitajan polkuun ajanvarauksesta tarkastuksen toteutumiseen.​

Ammattilaisilta asiakasymmärrystä on kerätty kyselyllä, haastattelemalla, pyytämällä palautetta ja keskustelemalla kehittämistyön eri vaiheissa.

Ideointi

Kehittämistyö lähti liikkeelle lähtötilanteen selvittämisellä. Kyselyssä sote-keskuksiin sekä keskusteluissa asiakasohjaajien kanssa tuli esille, että

  • Terveystarkastusten toteuttamisessa on eroja sote-keskusten välillä.
  • Tarkastuksen sisältö painottuu enemmän fyysisen terveydentilan arviointiin kuin jaksamiseen tai omaishoitotilanteesta johtuviin kuormitustekijöihin ja niiden arviointiin ja ratkaisujen löytymiseen.
  • Yhteistä kirjaamisen fraasia ei ollut.
  • Toteutuneista tarkastuksista ei ollut luotettavaa tietoa saatavana.
  • Ohjauksessa haasteena koettiin epätietoisuus tarkastuksen toteuttamisesta ja sisällöstä. 

Alkukartoituksen jälkeen päätettiin lähteä edistämään omaishoitajan terveys- ja hyvinvointitarkastuksen toimintamallia. Toimintamalliin sisältyy:

  • Prosessikuvaus
  • Sähköisen esitietolomakkeen käyttöönotto
  • Tarkastuksen sisällön yhdenmukaistaminen
  • Käyntikirjaamiseen yhdenmukaistaminen fraasin avulla
  • Tilastointiohjeet 
Ratkaisun testaaminen

Kehittämistyön toteutussuunnitelma

  • Kysely nykytilasta sote-keskuksiin
  • Alustavan prosessin kuvaaminen
  • Työntekijöiden haastattelut ja keskustelu esihenkilöiden kanssa
    • Syvennetään ja tarkennetaan kyselyn tuloksia ja saadaan asiakasymmärrystä miten prosessi toimisi parhaiten
  • Esitietolomakkeen muotoilu
  • Omaishoitajien työpaja
  • Prosessin viimeistely
  • Esitietolomake Päijät-Sote sovellukseen
  • Fraasit potilastietojärjestelmään
    • Palaute terveyden- ja sairaanhoitajilta
  • Henkilöstön perehdytyksen suunnittelu ja toteutus
  • Toimintamallin käyttöönotto
  • Dokumentit ja prosessikuvaus IMS:n
  • Seuranta ja arviointi

    Tiedottaminen ja avoin keskustelu koko kehittämistyön aikana!

 

 

Ratkaisun perusidea

Omaishoitajat tekevät usein raskasta ja pitkäaikaista työtä läheistensä tukena. Terveys- ja hyvinvointitarkastus tarjoaa omaishoitajalle tilaisuuden keskittyä omaan hyvinvointiinsa ja saada siihen ammattilaisen tukea kokonaisvaltaisesti. Tarkastuksen tavoitteena on tukea omaishoitajan terveyttä ja jaksamista ja se on myös keino ehkäistä uupumusta ja tunnistaa ongelmia ajoissa. Omaishoitajan, jolla on sopimus omaishoidon tuesta Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kanssa, on mahdollista osallistua vapaaehtoiseen ja maksuttomaan terveys- ja hyvinvointitarkastukseen joka toinen vuosi. 

Ohjaus ja tiedottaminen terveys- ja hyvinvointitarkastukseen hakautumisesta tehdään ikääntyneiden ja vammaispalveluiden asiakasohjauksesta. Ohjausta tukemaan on tehty kutsu, joka annetaan kaikille omaishoitajille. Omaishoitaja varaa itse ajan terveys- ja hyvinvointitarkastukseen omasta sote-keskuksesta.

Omaishoitajien terveys- ja hyvinvointitarkastuksen tueksi on hyvinvointialueella otettu käyttöön esitietolomake, joka tukee omaishoitajaa oman hyvinvointinsa tarkastelussa ja auttaa ammattilaista hahmottamaan kokonaisvaltaisesti hoitotilanteen vaikutuksia arkeen. Lomake toimii myös keskustelun tukena vastaanotolla.

Esitietolomake sisältää seuraavia osa-alueita:

✅ Omaishoitotilanne – hoitosuhteen kesto, hoitotyön vaativuus ja arjen järjestelyt

✅ Omaishoitajan terveydentila – arvio senhetkisestä terveydentilasta, mahdolliset sairaudet

✅ Terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät – elintavat, mieliala, jaksaminen, sosiaalinen tuki

✅ Ohjaus ja neuvonta – toiveet ja tarpeet jatkotuen, palveluiden ja tiedon suhteen

Lomakkeen tarkoituksena on vahvistaa omaishoitajan osallisuutta ja varmistaa, että tarkastuksessa huomioidaan yksilölliset tarpeet ja voimavarat.  Lomakkeen voi täyttää sähköisesti Päijät-Sote -sovelluksessa tai verkkoselaimen kautta. Tarvittaessa omaishoitaja saa paperilomakkeen ikääntyneiden ja vammaispalveluiden asiakasohjauksesta.

Terveydenhuollon ammattilaisella on käytössään sähköisesti täytetyt esitiedot ennen vastaanottokäyntiä sekä potilastietojärjestelmässä valmiita fraaseja, jotka tukevat tarkastuksen toteuttamista ja kirjaamista. Tämä lisää yhdenmukaisuutta ja parantaa omaishoitajien terveys- ja hyvinvointitarkastusten laatua.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Viestintä ja tiedottaminen

  • Kohdennettu ja monikanavainen viestintä omaishoitajille, sote-henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille esim. yhdistykset.
  • Viestintä tukee ymmärrystä toimintamallin tarkoituksesta ja käytöstä.

Perehdytys ja osaamisen varmistaminen

  • Asiakasohjaajille ja hoitohenkilöstölle järjestetään koulutusta omaishoitajien ohjauksesta ja esitietolomakkeen käytöstä.
  • Terveydenhuollon ammattilaisille järjestetään perehdytystä esitietojen käytöstä, tarkastusta ja kirjaamista ohjaavasta fraasista.
  • Perehdytysmateriaalit tallennetaan.
  • Prosessi sekä dokumentit ja ohjeet tallennetaan organisaation IMS-järjestelmään ja pidetään ajan tasalla.

Käyttöönoton ja seurannan suunnitelma

  • Vastuuhenkilöiden nimeäminen
  • Käyttöönottoa seurataan nimettyjen vastuuhenkilöiden toimesta.
  • Käyttökokemuksia kerätään esimerkiksi kyselyillä.
  • Arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset toimintamalliin.

Riskienhallinta

  • Mahdolliset haasteet tunnistetaan ennakkoon ja pohditaan ratkaisuja ja tukitoimia.
Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin juurtuminen edellyttää sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon aktiivista panosta. Yhteinen ymmärrys ja sitoutuminen syntyvät vuoropuhelun, seurannan ja toimintatapojen yhteensovittamisen kautta. On tärkeää varmistaa, että molemmat sektorit kokevat toimintamallin omakseen ja että sen kehittämisessä huomioidaan käytännön työn näkökulmat. Palautteen kerääminen ja avoin keskustelu tukevat mallin vakiintumista ja vaikuttavuutta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Uusi toimintamalli on luotu ja otettu käyttöön.