Nuotan ja psyykkareiden yhdennetty työ, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP,P4,I1,T4)
Nuotan ja psyykkareiden yhdennetty työ, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP,P4,I1,T4)
Nuorten perustason mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen yhdistäminen ja kehittäminen jalkautuvaksi toiminnaksi koko Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite järjestää alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut. Noin 68 000 asukkaan Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen kuuluu Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli. Soite työllistää noin 4 000 ammattilaista.
Tarkoituksena on panostaa Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella nuorten perustason palveluihin, jotta erikoissairaanhoidon kuormitus kevenisi. Psyykkaritoimintaa kehitetty jo aiemmin. Kehittämistyön tavoitteena on yhdistää nämä tämänhetkiset nuorille suunnatut mielenterveys- ja päihdepalvelut, jotta nuorille voidaan tarjota tasavertaiset palvelut Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella jalkautuen kouluille, lähelle nuoren toimintaympäristöä. Ajatuksena on, että nuori saa tukea, ohjausta ja hoitoa varhaisessa vaiheessa, oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä. Tapaamiset voidaan järjestää kouluilla sujuvasti kesken koulupäivän.
Yhdistymisen myötä tarkoituksena on tarjota liikkuvat ja yhdenvertaiset palvelut koko hyvinvointialueen 13-18-vuotiaille nuorille.
Tavoitteena on, että Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat integroidun palvelukokonaisuuden, joka vastaa asukkaiden tarpeita, huomioi yhdyspinnat ja alueen erityispiirteet, osaa hyödyntää monitoimijuutta, osallistaa asukkaita sekä pitää sote- kustannuskehityksen hallittuna. Palveluiden verkosto rakentuu digitaalisten ja jalkautuvien palveluiden sekä palvelupisteverkon ympärille.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen organisaatiouudistuksen myötä lasten- ja nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalveluissa on nähty tarve kehittää toimintaa. Palveluverkoston uudistaminen on lisännyt tarvetta kehittää lisää liikkuvia ja jalkautuvia palveluita. Kahden jo olemassa olevan toiminnan eli koulujen psyykkaritoiminnan sekä nuorten päihdetiimi Nuotan yhdistämisellä mahdollistetaan ja turvataan palveluiden saatavuus ja tasapuolisuus kaikille hyvinvointialueen nuorille.
Osallistettiin nykyisiä koulupsyykkareita sekä Nuotan työntekijöitä kysymällä heidän mielipiteitään, ideoitaan, nimiehdotuksia, koulutuksia ja ammatillisia kiinnostuksen kohteita. Muutosta koskevia työntekijöitä yritettiin saada mukaan ideoimaan ja suunnittelemaan toimintaa.
Jalkautuvien palveluiden myötä perustason mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden saatavuuden parantuminen ja alueellinen tasavertaisuus.
Muutoksen myötä nuori tulee saamaan matalalla kynnyksellä, oikea-aikaisesti sekä mielenterveys- että riippuvuuspalveluita kouluympäristössä.
Uudessa mallissa huomioitu Terapiat etulinjaan hoidon porrastusta siten, että NuoVa-tiimi on osa 3. porrasta., ks. kuva.
Kartoitettu työntekijöiden osaamiset ja koulutukset ja jaettu työntekijät kahteen eri tiimiin huomioiden em. asiat sekä koulujen tarpeet. Tiimimallin avulla pystytään jalkautumaan hyvinvointialueen joka kuntaan. Yhdistyminen sekä kahteen tiimiin jakaminen tulee koskettamaan jokaista työntekijää siten, että työhön tulee jotain uutta, mutta siinä pysyy myös jotain vanhaa. Tiimityöskentelyllä voidaan minimoida palvelun haavoittuvuus, kun etäisempienkin kuntien palveluista huolehtiminen on koko tiimin vastuulla - ei yksittäisen työntekijän.
Kohderyhmänä ovat hyvinvointialueen alaikäiset nuoret, jotka tarvitsevat mielenterveys- tai riippuvuuspalveluita. Koulupsyykkaritoiminnan myötä nuorilta saatu palautetta siitä, että on hyvä kun työntekijä voi tavata nuorta kesken koulupäivän koulun tiloissa. Syksyn 2025 aikana nuoret saaneet vastata palautekyselyyn Nuotassa ja psyykkareiden vastaanotoilla, nuorten antamia palautteita otettu huomioon uuden toimintamallin kehittämisessä.
Hyvinvointialueella kehitetty jo aiemmin koulujen psyykkaritoimintaa. Alussa ollut vain yksi koulupsyykkari, mutta nuorten avuntarve huomioitu ja psyykkareiden määrää lisätty. Nuoret kokeneet toiminnan tarpeellisena ja hyvänä. Nyt kehittämistyön myötä haluttu säilyttää hyvä palvelumuoto lisäten siihen riippuvuuspalvelut.
Pidetty aiheeseen liittyviä palavereita muiden kehittäjien ja esihenkilön kanssa. Yhdistyvien yksiköiden kehittämispalaverit on pidetty kerran kuukaudessa. Lisäksi on pidetty viikoittaiset työpaikkakokoukset, joissa kehittämistyötä on käsitelty.
Lähdimme kehittämään tiimimallia, joka nähtiin vähiten haavoittuvaisena ja parhaana ratkaisuna, jotta palvelut voisivat jalkautua hyvinvointialueen jokaiseen kuntaan.
Ideassa on kysymys siitä, että nuoret saavat perustason mielenterveys- ja riippuvuuspalveluita omassa toimintaympäristössä eli koulussa.
Aikataulu kehittämistyölle on ollut tiukka, neljä kuukautta. Aika on käytetty yhdistetyn toiminnan suunnitteluun ja käynnistämiseen. Asiakaspalautetta ei ole voitu pyytää, koska toiminta on vasta käynnistymässä.
Kehittämistyö alkoi syyskuun alussa 2025. Kaikilta työntekijöiltä kysyttiin ideoita ja ajatuksia kehittämistyöhön liittyen. Uusi tiimimalli esitettiin työntekijöille syyskuun aikana. Syys-lokakuun aikana kierrettiin hyvinvointialueen yläkoulut ja toisen asteen oppilaitokset ja kartoitettiin käytössä olevat työtilat. Marraskuun aikana uusi NuoVa-tiimi lähti käytännössä pyörimään.
Tavoitteena on, että Keski-Pohjanmaan nuoret saavat tasavertaista palvelua asuinkunnasta huolimatta.
Uusi tiimimalli vasta lähtenyt käyntiin, tähän saakka malli vaikuttaa toimivalta. Kehittämistyö on ollut vasta alku uudelle, työn arviointia ja kehittämistä tarvitaan jatkossakin.