Nuorten perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon kehittäminen kokeiluvaiheen avulla, Kainuun HVA (RRP, P4, I1)
Kestävän kasvun Kainuu II -hankkeessa kehitetään kainuulaisille nuorille perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien hoitoa kokeiluvaiheen avulla. Kokeiluvaiheessa toteutetaan valtakunnallisten suositusten mukaisia Terapiat Etulinjaan - menetelmiä.
Tarve nuorten perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon palveluiden järjestämisestä on noussut valtakunnalliseksi puheenaiheeksi 2024 syksyn aikana, kun hallitus esitti lasten ja nuorten terapiatakuun sisällyttämisestä erityissäännöksellä osaksi terveydenhuoltolakia. Erityissäännöksellä pyritään vastaamaan lasten ja nuorten lisääntyneisiin mielenterveyden haasteisiin jo varhaisessa vaiheessa erilaisten lyhytterapeuttisten menetelmien ja psykososiaalisen hoidon keinoin 28 vuorokauden kuluessa hoidontarpeen toteamisesta. Kainuun hyvinvointialueella tätä muutosta on ennakoitu suunnittelemalla ja pilotoimalla nuorten perustason hoidon palvelut koko Kainuun hyvinvointialueelle nk. Nuorten Miepä- pilotin avulla.
Nuorten Miepä aloitti vastaanottotoiminnan lokakuussa 2024 Kajaanissa ja toiminnan tarkoituksena oli laajentua kokeiluvaiheen aikana myös muihin Kainuun hyvinvointialueen kuntiin. Kainuussa kuntien välimatkat ovat pitkät, jonka vuoksi nuoren saapuminen vastaanotolle voi olla erityisesti talviolosuhteissa haastavaa. Kokeiluvaiheessa tämä otettiin huomioon mm. vahvistamalla digitaalisten palveluiden käyttöä suunnitelmallisesti tarjoamalla mahdollisuutta etävastaanottoihin sekä jalkautumalla nuoren omalle koululle.
Kainuun hyvinvointialueella perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon palveluissa hoidetaan vain yli 18-vuotiaita asiakkaita. Alaikäisten asiakkaiden mielenterveys- ja riippuvuuksien hoitoa on toteutettu opiskeluhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, jonka vuoksi nuorten hoitoon pääsy on ajoittain ruuhkautunut, hoitosuhteet ovat pitkittyneet ja molemmissa palveluissa on hoidettu sekä lieviä, keskivaikeita että vaikeita mielenterveyden ja riippuvuuksien häiriöitä. Näin ollen hoidon porrastusta ei ole ollut mahdollista rakentaa. Neuropsykiatrisia tutkimuksia on tehty vain erikoissairaanhoidon palveluissa.
Kehittämällä riittävät, Kainuun nuorten tarpeisiin sopivat perustason mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon palvelut selkiyttävät hoidon porrasteisuutta alueella sekä auttavat nuoria jo ensioireiden alkaessa säännöllisten ja tiheästi toteutettavien terapeuttisten menetelmien keinoin.
Olemme suunnitelleet ja kehittäneet Nuorten Miepä - pilottia yhteistyössä erikoissairaanhoidon, opiskeluhuollon ja Kainuun yläkoulujen kanssa mm. yhteisten Teams-kokousten avulla koko hankeajan.
Kokeiluvaiheen tavoitteena on ollut nopeuttaa hoitoon ja neuropsykiatrisiin tutkimuksiin pääsyä, kehittää hoidon vaikuttavuuden arviointia ja kokeilla valtakunnallisten suositustenmukaisia määrämittaisia, psykososiaalisia ja lyhytterapeuttisia mielenterveyden ja riippuvuuksien hoitomuotoja. Tavoitteena on myös vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä selkiyttää hoidon porrasteisuutta.
Walk In -terapiamuodon avulla pyrimme nopeuttamaan hoitoon pääsyä. Walk In -terapiamuoto on etäyhteydellä toteutettavaa kertaluontoista terapeuttista keskustelua, johon nuori voi päästä 1-14 vrk:n sisällä yhden puhelinsoiton perusteella. Walk In -terapiassa voidaan tehdä tarkempi hoidon tarpeen arvioi nuoren tilanteesta ja hänellä on mahdollisuus jatkaa määrämittaiseen hoitosuhteeseen. Pilotin aikana todettiin, että nuoret ja heidän huoltajansa eivät halunneet hyödyntää Walk In - tyyppistä terapiamuotoa.
Hoitosuhteen aikana hoidon vaikuttavuutta arvioitiin väli- ja loppuarviointien yhteydessä mm. nuorten interventionavigaattori - oirekyselyllä, keskustelemalla avoimesti nuoren kokemuksista hoitomenetelmistä hoitosuhteen aikana sekä pyytämällä palautetta nuorilta Forms-kyselyn avulla.
Edellä mainittujen toimintamallien on tarkoitus integroitua osaksi organisaatiota ja olemassa olevia palveluja, joissa hoitojonoja ei muodostuisi, nuorten minäpystyvyyden kokemus vahvistuu ja hoidontarve lyhenee.
-
Menetelmän laajuuden seuranta: yhteydenottojen, hoitoon ohjautuneiden nuorten määrä ja toteutuneiden hoitojen määrä.
-
Menetelmäuskollisuuden mittarit: psykososiaaliset menetelmien käyttö ja tilastoiminen THL:n toimenpidekoodien avulla.
-
Vaikuttavuuden arviointi: nuorten ja huoltajien toiveiden ja kokemusten kuuleminen, nuorten interventionavigaattorin - oirekyselyn hyödyntäminen sekä nuorten kanssa täytettävä Forms-kysely hoidon päättyessä.
-
Menetelmän vaikutukset käytännön työhön: hoitoon pääsyn nopeutuminen, hoidon kesto (loppuun saatetut ja keskeytyneet) ja muualle jatkohoitoon ohjautuneiden nuorten määrä.
-
Suora palaute: yhteiskehittämisen kautta yhteistyökumppaneiden kuuleminen ennen kokeiluvaiheen alkamista, sen aikana ja lopetusvaiheessa. Nuorilta ja huoltajilta saatu suora palaute hoitomenetelmistä.
- Perustason hoidon kokeiluvaiheen toteutus 10/2024 alkaen.
- Toimintamallin laajeneminen yläkouluikäisten lisäksi alle 18-vuotiaisiin sekä kaikkiin Kainuun hyvinvointialueen kuntiin.
- Vaikuttavuuden seuranta määriteltyjen mittareiden avulla.
- Yhteiskehittäminen ja juurruttamistiimin kokoaminen.
- Palvelun integroiminen osaksi organisaatiota ja olemassa olevia palveluita
Kohderyhmänä ovat kainuulaiset 13—17-vuotiaat nuoret, jotka kärsivät neuropsykiatrisista piirteistä, lievistä tai keskivaikeista mielenterveys- tai riippuvuushäiriöistä.
Kokeiluvaiheessa nuoria osallistetaan mm. hoitosuunnitelmaa laadittaessa ja erilaisten psykososiaalisten ja lyhytterapeuttisten menetelmien avulla, joita tehdään sekä vastaanotoilla ja joita nuori toteuttaa myös itsenäisesti vapaa-ajalla yksin tai yhdessä huoltajien kanssa.
Interventionavigaattori-oirekyselyn tekeminen ja ensijäsennyksen toteuttaminen kaikille pilottiin osallistuville nuorille.
- Nuorten tapaaminen eri ympäristöissä
- Teams-etäyhteydellä toteuttava terapeuttinen keskustelu
- Hybridi-perhetapaaminen, jossa psykiatrinen sairaanhoitaja tapaa nuorta koululla livenä ja johon vanhempi osallistuu etäyhteyden välityksellä
- Lähivastaanotto Nuorten Mipä-pilotin tiloissa
-
Lähivastaanotto nuoren oman koulun tiloissa
- Perheiden mukaan ottaminen hoitoon
-
Hybridi-perhetapaaminen, jossa psykiatrinen sairaanhoitaja tapaa nuorta koululla livenä ja johon vanhempi osallistuu etäyhteyden välityksellä
-
- Yhteiskehittämisen vahvistaminen
- Kehittäjäsairaanhoitajat osallistuvat koulujen ohjausryhmiin ja tekevät tiivistä yhteistyötä opiskeluhuollon henkilökunnan ja luokanvalvojien kanssa.
- Nuorten perustason palvelut tulevat osaksi koulujen juurruttamissuunnitelmia, jolloin opettaja, opinto-ohjaaja, koulunkäyntiavustaja tai erityisopettaja voivat suoraan ohjata nuoren tai vanhemman ottamaan yhteyttä nuorten perustason palveluihin hoidontarpeen arvioimiseksi.
Hybridi-perhetapaaminen, koska Kainuun hyvinvointialueen arvoihin kuuluu perhetyön merkitys, jonka toteutuminen murrosikäisten nuorten parissa on kaivannut vahvistamista. Näin ollen vanhempien mukaan ottaminen hoitoon mahdollistetaan eri tavoin.
Kyseessä on nuorten mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon palveluiden kehittäminen, nk. Nuorten Miepä, jonka tavoitteena on nuorten hoitoon pääsyn nopeuttaminen, lyhytinterventioiden kokeileminen ja nuorten minäpystyvyyden vahvistaminen.
Nuorten palautteita saamastaan hoidosta:
"Vähän kaikki, ei mitään valittamista. Keskustelu auttoi, mitä voi tehdä, jos on vaikea tilanne ja ahdistaa. Ei tule mieleen mitään kehittämisehdotuksia."
"Helppo oli päästä hoitoon ja sopia tapaamiset. Kaikki toimi hyvin."
"Hyvä kokemus, sain tietoa, miten voin auttaa itseäni."
"Ymmärrän paremmin mistä ahdistus johtuu."
"Sai keskusteluapua riittävän nopeasti itseään mietityttäviin asioihin. Oli hyvä, että pystyi tulemaan Nuorten Miepän vastaanottotilaan, pois koululta, mutta ei ollut mikään sairaala."
"Annettiin hyviä ohjeita ja oli niitä kotitehtäviä."
06/-10/24 nuorten 13-17 vuotiaiden perustason mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon palveluiden ja neuropsykiatristen (ADHD) tutkimusten suunnittelu.
10/24-12/25 nuorten ja heidän perheiden terapeuttinen psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottotoiminta koko Kainuun hyvinvointialueella, toiminnan seuranta, kehittäminen ja arviointi.
Kokeilla nuorten mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon lyhytinterventioiden vaikuttavuutta Kainuun hyvinvointialueella ja tuoda ilmi tuotokset alalla työskenteleville ammattilaisille.
Nuorten tapaaminen eri ympäristöissä on lisännyt saavutettavuutta pitkistä välimatkoista huolimatta. Erilaiset toimintaympäristön vaihtoehdot ovat motivoineet nuoria sitoutumaan hoitoon. Pienemmillä kouluilla henkilökunta on aktiivisesti lähtenyt miettimään, miten kokeiluvaiheen palvelulla saavutetaan oikea asiakasryhmä. Kokeiluvaiheen toiminnasta on tullut kuin huomaamatta toimiva lisä jo olemassa olevien palveluiden rinnalle. Kehittäjäsairaanhoitajat ovat toimineet yhteistyökumppaneille konsultaatioapuna ja tukena hoidon ohjauksessa. Yhteistyön ja yhteisvastuun määrä on siten kasvanut ja vaikuttanut positiivisesti kehittämistyöhön.