Nuorilähtöisen toiminnan mahdollistaminen

Nuorten (18-29 v.) osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä yksinäisyyden kokemuksen vähentämistä mahdollistamalla nuorilähtöistä toimintaa matalan kynnyksen kohtaamispaikan, toiminnallisten kehittäjätiimien ja voimavaravalmennuksen keinoin.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Toiminta sijoittui Päijät-Hämeen alueelle, jossa on korostunut tarve nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiselle. Alueen hyvinvointisuunnitelman 2022-2025 mukaan koulutuksen ulkopuolelle jääneitä sekä syrjäytymisriskissä olevia nuoria on toiseksi eniten koko maassa. Myös alueen nuorisotyöttömyys on maan kolmanneksi korkeinta. Hyvinvointialueen sekä Päijät-Hämeen kuntien hyvinvointisuunnitelmissa ja -strategioissa on huomioitu erityisesti yksinäisyyden ja mielenterveyden haasteiden ehkäisy sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Toimintaa on toteuttanut kaksi Lahdessa toimivaa merkittävää yhdistystä: Harjula Setlementti ry ja Lahden Diakoniasäätiö, joiden ydintoimintaa on osallisuuden ja kestävän hyvinvoinnin edistäminen Päijät-Hämeen alueella.

Toimintaa on toteutettu Lahdessa kahdella eri kohtaamispaikalla kolmena päivänä viikossa. Toinen kohtaamispaikoista on sijainnut Harjula Setlementin Harjula-keskuksen tiloissa ja toinen Kumppanuustalo Fellmanniassa Dilan Ilmaisen puodin tiloissa. Kohtaamispaikka on työmuoto, jonka periaatteita ovat osallistuminen matalalla kynnyksellä, yhteisöllisyys ja ennaltaehkäisevä tuki. Kohtaamispaikat ovat maksuttomia ja sinne tullaan vapaaehtoisesti – kävijä itse päättää osallistumisestaan ja sen tasosta. Kohtaamispaikalla jokainen kävijä kohdataan ihmisenä ja ammattilainen-asiakas -asetelmaa pyritään tasa-arvoistamaan. Työntekijöiden tehtävänä on varmistaa turvallinen ilmapiiri, kuunnella ja olla läsnä kävijöille.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä oli 18-29-vuotiaat päijäthämäläiset nuoret aikuiset, jotka olivat työn tai opiskelun ulkopuolella tai muuten haastavassa elämäntilanteessa.

Hankkeen aikana huomattiin, että kohderyhmällä on tarve erityisesti pienelle yhteisölle. Monella toimintaan osallistuneella on kokemuksia yksinäisyydestä ja sosiaalisten tilanteiden pelosta. Ne voivat nostaa kynnystä yhteisöön liittymiselle ja etenkin suuressa ryhmässä oman paikan löytäminen voi olla haastavaa. Useampi toimintaan osallistunut nuori sanoitti ääneen pienyhteisön tarpeellisuutta, jossa ohjaajilla riittää aikaa kohdata jokainen kävijä yksilöllisesti. Pienessä ryhmässä nuorten on myös aidosti mahdollista oppia tuntemaan toisensa.

Kohtaamispaikkatoiminnan keskiössä olivat kävijöiden kanssa käydyt erilaiset keskustelut sekä kuulumisten ja ajatusten vaihtaminen. Niiden myötä huomattiin, että kävijöillä on korostunut tarve olla vuorovaikutuksessa nimenomaan ohjaajan kanssa ja vertaisten kanssa käydyt keskustelut eivät näyttäydy yhtä mielekkäinä. Monella kävijällä oli taustalla useiden vuosien tai jopa vuosikymmenien kokemus erilaisten kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa käydyistä keskusteluista, joissa pääpaino on usein asiakkaan kokemuksissa ja tuntemuksissa ammattilaisen keskittyessä kuuntelemaan. Kohtaamispaikalla huomattiin, että ammattilaisten kanssa opittu tapa olla vuorovaikutuksessa vaikeuttaa vertaisten kanssa käytävää, vastavuoroista keskustelua. Siksi kohtaamispaikalla työntekijät pyrkivät tietoisesti purkamaan ammattilainen/asiakas -asetelmaa ja vahvistamaan kävijöiden vuorovaikutustaitoja sekä kykyä käydä dialogia.

YTY -hankkeessa vuorovaikutustaitoja pohdittiin osallisuuden ja yksinäisyyden näkökulmasta. Erityisesti kohtaamispaikkatyö osoitti vuorovaikutustaitojen tärkeyden yhteisöön liittymisen kannalta. Huomattiin, että heikot vuorovaikutustaidot voivat estää osalliseksi tulemista. Tämän havainnon pohjalta tuotettiin materiaali, joka käsittelee vuorovaikutustaitojen tukemista nuorilähtöisessä prosessissa.

Toiminnan ja kohtaamispaikan kohderyhmä muodostui haastavassa elämäntilanteessa olevista nuorista aikuisista. Haastava elämäntilanne voi näkyä monin eri tavoin ja joskus nuori voi kaivata apua ryhmäkuntoisuuden arviointiin. Tätä varten hankkeessa luotiin ryhmäkuntoisuuden itsearviointilomake, joka kannattaa esitellä nuorille heti alkuvaiheessa. Lomakkeen taustalla on ajatus siitä, että kohtaamispaikan tulee olla turvallinen kaikille. Esimerkiksi itsetuhoiset puheet ja käyttäytyminen voivat luoda turvattomuutta muille paikalla oleville. On tärkeää, ettei oireilevaa nuorta jätetä yksin, vaan tuetaan häntä löytämään oikeat palvelut ja tukimuodot.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

YTY -Yhdessä tekemisen yhteisö on kohtaamispaikka, yhdessä suunniteltua ja toteutettua tekemistä sekä valmennusta ja tukea 18-29-vuotialle päijäthämäläisille. YTY:n tavoitteena on hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääntyminen ja yksinäisyyden kokemuksen vähentyminen. Toiminnassa jokainen hyödyntää omia voimavarojaan ja osaamistaan sekä vahvistaa niitä valmentajien kanssa yhdessä tekemällä. YTY:n punainen lanka on nuorilähtöisen toiminnan mahdollistaminen.

YTY -hankkeen aikana kehitettiin prosessikaavio nuorilähtöisen toiminnan mahdollistamisesta. Prosessikaavio on saatavilla visuaalisessa, interaktiivisessa muodossa. Alla nuorilähtöisen toiminnan mahdollistamisen kahdeksan eri vaihetta:

Kohtaamispaikka: tutustuminen ja turvallisen ilmapiirin luominen.
Mahdollisuuksien korostaminen: mahdollisuuksien esiin tuominen keskustelun lomassa.
Kuuleminen: toiveiden ja ideoiden kuuleminen tarkalla korvalla – myös rivien välistä.
Kehittäjätiimin perustaminen: riittävän nopea reagointi ja innostuksen ylläpitäminen.
Suunnittelu: roolien kirkastaminen, aikataulutus, odotusten ja toiveiden läpikäynti.
Sitoutuminen: Sitouttamiseen ja sen tärkeyden kirkastamiseen on käytettävä riittävästi aikaa.
Toteutus: tavoitteena tuottaa onnistumisen ja osallisuuden kokemuksia.
Jälkipurku: mitä opittiin ja mitä jäi käteen? Palautteen anto kaikkien osallistujien kesken. Mahdollisten todistusten jako vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta.

Kohtaamispaikka

Toimintamalli perustuu matalan kynnyksen kohtaamispaikkaan, joka on avoinna kolmesti viikossa. Kohtaamispaikalla nuoret saavat osallistua toimintaan juuri sen verran kuin itsestä tuntuu hyvältä – olla seurassa tai rauhassa. Kohtaamispaikoilla oleellista on turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, jossa on tilaa keskustella ja rakentaa YTY:n näköistä yhteisöä. Yhteisen keskustelun myötä kävijöillä on mahdollisuus tutustua toisiinsa ja valmentajiin, mikä on välttämätöntä nuorilähtöisen toiminnan mahdollistamiseksi. Erilaiset ideat ja toiveet tulevat esiin juuri kohtaamispaikalla ja niitä ryhdytään edistämään kehittäjätiimeissä prosessikaavion mukaisesti. Kohtaamispaikan yhteisöön kuuluminen, sekä nähdyksi ja kuulluksi tuleminen voi itsessään toimia voimavaraistavana elementtinä.

Kehittäjätiimit

Toimintamallissa nuorilähtöistä toimintaa toteutetaan pääosin kehittäjätiimien avulla. Kehittäjätiimejä perustetaan nuorten nostamien ideoiden ympärille. Kehittäjätiimi on yhteiskehittämisen prosessi, joka vaatii useamman osallistujan toteutuakseen. Tiimissä suunnitellaan yhdessä, miten nuoren esittämä toive toteutetaan. Toiveet voivat olla hyvin erilaisia ja onkin yksilöllistä, kuinka monta suunnittelupalaveria tai kokoontumista aiheen käsittelyyn tarvitaan. Kehittäjätiimeissä nuoren on mahdollista kokea onnistumisen hetkiä sekä saada korjaavia kokemuksia yhteisöön kuulumisesta ja siinä toimimisessa. On tärkeää kiinnittää huomiota myös sitouttamisen ja jälkipurun vaiheisiin prosessikaavion mukaisesti.

Esimerkki: Nuori nostaa esiin toiveen toteuttaa jotain mukavaa kehitysvammaisille lapsille. Valmentaja tarttuu idean ja kartoittaa muiden nuorten kiinnostuksen aiheeseen, jonka jälkeen muodostetaan ryhmä. Valmentaja on yhteydessä ulkopuoliseen tahoon, jonka lapsille toimintaa voisi toteuttaa. Nuorille järjestetään palaveri, jossa ideoidaan ja mietitään tarkemmin, mitä mukava tekeminen voisi olla. Päädytään pitämään kerho, jossa jokainen osallistuva nuori ohjaa omalla “pisteellään”. Kerhokertojen sisältöä suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa useammassa palaverissa ja pohditaan, minkälaista tukea kukin nuori kaipaa valmentajalta omaan toteutukseensa. Kerhokertoja järjestetään yhteensä kolme kappaletta ja niiden jälkeen pidetään vielä yhteinen tapaaminen jälkipurun ja palautteen keräämisen merkeissä. Nuorille jaetaan todistukset osallistumisesta vapaaehtoistoimintaan.

Voimavaravalmennus

Toimintamallissa toteutetaan nuorilähtöistä voimavaravalmennusta, jonka sisältö suunnitellaan osallistujan tarpeita vastaavaksi, noin viiden kerran mittaiseksi kokonaisuudeksi. Valmennus voi olla ryhmämuotoista tai henkilökohtaista ja sen avulla voidaan vahvistaa eri tilanteissa tarvittavaa osaamista. Tavoitteena on tukea osallistujia etenemään kohti omia tavoitteitaan sekä tukea nuorten osallisuutta ja toimijuutta hankkeen yhteiskehittämisprosessissa. Voimavaravalmennuksella on pyritty turvaamaan nuoren mahdollisuus osallistua toimintaan ja kehittäjätiimeihin myös niissä tilanteissa, joissa vähäiset voimavarat voisivat estää osallistumisen. Toiminnan aikana huomattiin myös kohtaamispaikan voimavaraistava vaikutus.

Ryhmämuotoisissa valmennuksissa hyödynnetään tulevaisuuspaja -menetelmää. Tulevaisuuspaja – tulevaisuustyöskentelyllä kohti osallisuutta -hankkeessa on vuodesta 2022 kehitetty nuorten tulevaisuusorientaatiota ja tulevaisuusajattelua käynnistävää työmenetelmää. Tulevaisuuspajaprosessin tarkoituksena on saada nuori pohtimaan oman tulevaisuutensa mahdollisuuksia ja sitä, mitä omannäköinen hyvä tulevaisuus ja elämä pitää sisällään.

Henkilökohtaisissa valmennuksissa hyödynnetään tilanteeseen ja nuoren toiveisiin sopivia menetelmiä. Valmennuksia pidettiin esimerkiksi itsetuntemuksen kehittämisen, hyvinvointia tukevan liikuntaharrastuksen löytämisen ja kriisiytyneen elämäntilanteen tukemisen teemoissa. YTY:ssä henkilökohtaisten valmennusten suunnittelu käynnistettiin haastamalla kohderyhmään kuuluvia nuoria dialogikahveille. Dialogikahvien tarkoituksena oli selvittää, miten juuri keskustelemassa ollut nuori kokee ja näkee voimavaravalmennuksen. Taustalla oli ajatus siitä, että asiakas on oman itsensä ja tilanteesta paras asiantuntija. Dialogikahvien myötä huomattiin, että toiveet voimavaravalmennusten suhteen olivat hyvin yksilöllisiä ja toisistaan eroavia. Toisaalta havaittiin myös, että yksilövalmennuksille ei ollut niin suurta kysyntää. Tämän tulkittiin johtuvan kohtaamispaikan voimavaraistavasta vaikutuksesta ja mahdollisesti myös siitä, ettei valmennusten sisältöä oltu määritetty ennalta. Toisinaan vaihtoehtojen runsaus voi olla este päätöksenteolle.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Resurssit:

Ryhmänohjausta, erityisesti kohtaamispaikkatyötä on ihanteellisinta tehdä työparina, joka mahdollistaa kollegiaalisen tuen ja yhteisen ammatillisen reflektoinnin. Tästä esimerkkinä kohtaamispaikan jälkeiset purkukeskustelut tiimin kesken.
Toiminta vaatii ammattilaisen ohjaajaksi kohderyhmän ollessa erityisen haavoittuva ja ajoittain myös haastava, esimerkiksi heikkojen vuorovaikutustaitojen ja vaihtelevien voimavarojen takia.
Fyysinen, matalan kynnyksen kohtaamispaikka tarjoaa kävijöille syyn poistua kotoa. Kodista poistuminen voi olla ensimmäisiä askelia kohti osallisuutta.

Viestintä ja yhteistyö:

Kohderyhmän tavoittamisen kannalta olennaista on selkeä viestintä ja yhteistyö paikallisen verkoston kanssa. Alueella on paljon saman kohderyhmän parissa toimivia tahoja, joiden tekemät asiakasohjaukset ovat keskeisiä nuorten tavoittamiseksi. Jalkautuminen erilaisiin tapahtumiin auttaa tapaamaan kohderyhmää, mutta toisaalta myös ammattilaisverkostoa kasvotusten. Aktiivinen, ajantasainen ja saavutettava viestintä somekanavissa sekä nettisivuilla on onnistumisen kannalta tärkeää. Säännöllisesti lähetetty verkostokirje on keino, jolla verkostolle saadaan jaettua ajankohtaista tietoa.
Toimintaa on hyvä tehdä yhteistyössä usean eri tahon kanssa ja erityisesti saman kohderyhmän kanssa toimivien hankkeiden kanssa. YTY -Yhdessä tekemisen yhteisö -hankkeessa yhteistyötahoja ovat olleet hyvinvointialue, työllisyyspalvelut, nuorisopalvelut, koulutustoimijat, ohjaamo sekä useat alueella toimivat eri järjestöt ja hankkeet. Yhteistyön myötä joitain nuorilähtöisiä projekteja on voitu toteuttaa suuremmilla resursseilla ja projektit ovat tavoittaneet kohderyhmänsä laajemmalla rintamalla. Yhteistyö on myös edesauttanut nuorten tutustumista alueen palvelujärjestelmään, tuonut ymmärrystä muiden toimintamalleista ja varmistanut, että työ ei ole päällekkäistä vaan täydentävää.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Ryhmässä toteutettava nuorilähtöinen toiminta sisältää monia erilaisia rooleja. Siksi ryhmä hyötyy erilaisista persoonista ja liian samankaltainen ryhmä voi haastaa toiminnan toteutumista. Tähän tulee kiinnittää huomiota toimintaa markkinoidessa ja kohderyhmää mietittäessä.
Nuorilähtöinen toiminta, kehittäjätiimit ja erilaiset projektit vaativat osallistujien sitoutumista. Sitouttamiseen kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota prosessin kaikissa vaiheissa, esimerkiksi keskustelemalla yhdessä osallistujien kanssa ja kirkastamalla, miksi kaikkien panos on onnistumisen kannalta oleellinen.
Nuorilähtöinen toiminta voi olla toisinaan polveilevaa ja sisältää monia erilaisia vaihetta. Informoinnin ja tiedottamisen selkeys on keskeistä, jotta osallistujat tietävät missä mennään ja mitä heiltä odotetaan. Visuaalinen tapa kuvata prosessin eri vaiheita ja sitä, missä kohtaa ollaan kulloinkin menossa, voi lisätä toiminnan selkeyttä ja ymmärrettävyyttä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toiminta on koostunut kohtaamispaikoista, voimavaravalmennuksista ja muista nuorilähtöisistä projekteista, tapaamisista ja aktiviteeteista. Kohtaamispaikkoja pidettiin koko hankeaikana (2023-2025) yhteensä 331. Koko hankeaikana kohdattuja nuoria oli yhteensä 1130, joista eri nuoria oli 221. Koko hankeaikana voimavaravalmennuksia pidettiin yhteensä 39 ja kehittäjätiimejä yhteensä 13.

Toiminnassa pyrittiin vaikuttamaan yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukseen, sekä vähentämään yksinäisyyttä nuorilähtöisen toiminnan avulla. Tavoitteisiin peilaten asiakaspalautetta on kerätty kohtaamispaikan, kehittäjätiimien ja voimavaravalmennusten osalta. Käytössä on ollut myös osallisuusindikaattori. Ammattilaisten näkökulmaa on pyritty tavoittamaan säännöllisesti kerätyllä verkostokyselyllä, joka vahvisti kokemusta toiminnan tarpeellisuudesta ja toisaalta nosti esiin ajankohtaisia kehittämistarpeita. Hankkeen ohjausryhmässä, joka koostui yhteistyötahoista ja vaihtuvista nuorista, tarkasteltiin toimintaa säännöllisesti kehittävällä työotteella. Nuorten osallistuminen ohjausryhmään on osallisuustyötä ja keino lisätä nuorilähtöisyyden toteutumista hankkeen kaikissa vaiheissa.

Palautekyselyyn vastanneista nuorista:

74% koki toiminnan lisänneen arjen hyvinvointia ja voimavaroja.
84% koki toiminnan vähentäneen yksinäisyyttä.
69% koki toiminnan lisänneen osallistumista ja yhteisöön kuulumisen tunnetta.
100% koki, että toimintaan osallistuminen on lisännyt rohkeutta osallistua yhteiseen keskusteluun.

Kehittäjätiimin palautekyselyyn vastanneista nuorista:

75% osallistui tiimiin halusta vaikuttaa asioihin.
75% osallistui tiimiin halusta olla hyödyksi muille.

Osallisuusindikaattoriin vastanneista nuorista:

67% osallisuuden kokemus vahvistui.

Osallisuuden vahvistuminen yli puolella osallistujista viittaa siihen, että enemmistö on hyötynyt. (Lähde: Fjällström, E. & Carroll, T. 2024. Osallisuuden versoja 2023: Haavoittuvassa asemassa olevien työikäisten osallisuuskokemukset ja niiden vahvistaminen. Päijät-Hämeen hyvinvointialue.)
Indikaattoriin vastanneiden keskiarvo nousi viisi pistettä.

Neljän pisteen positiivista ja tilastollisesti merkittävää muutosta osallisuusindikaattorissa voidaan pitää ryhmätasolla hyvänä tuloksena. (Lähde: Fjällström, E. & Carroll, T. 2024. Osallisuuden versoja 2023: Haavoittuvassa asemassa olevien työikäisten osallisuuskokemukset ja niiden vahvistaminen. Päijät-Hämeen hyvinvointialue.)