Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilannekuva kokoaa yhteen psykososiaalista hoitoa koskevaa tietoa. Sivustolla voi tarkastella ja vertailla käyntien sisältöä ja toteutustapaa sekä ajallista muutosta kävijöiden ja käyntien määrässä.

Toimintamallin nimi
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilannekuva
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilannekuva kokoaa yhteen psykososiaalista hoitoa koskevaa tietoa. Sivustolla voi tarkastella ja vertailla käyntien sisältöä ja toteutustapaa sekä ajallista muutosta kävijöiden ja käyntien määrässä.

Toteutuspaikka
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilannekuva on kehitetty osana Itlan Kansallinen Implementointiosaaminen lasten ja nuorten kasvun tueksi (KI) -hanketta.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Sara Tani

Luotu

7.11.2025

Viimeksi muokattu

7.11.2025
Ratkaisun perusidea

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden johtajan työssä on välttämätöntä tarkastella palveluiden sisältöä ja kohdentumista suhteessa tarpeeseen. Suomalaiset terveydenhuollon rekisterit tarjoavat poikkeuksellisen hyvät edellytykset tiedon keräämiselle, mutta luotettavaa kokonaiskuvaa on ollut vaikea saada. 

Suomessa mielenterveys- ja päihdepalveluiden toteutumista voi seurata toimenpidekoodeilla, joilla voidaan erotella toisistaan tutkitusti vaikuttavaksi osoitetut ja muut psykososiaaliset menetelmät. Tieto on kertynyt pääosin julkiselta sektorilta, joka on vain pieni osa mielenterveyspalveluita. Tietopohja on laajenemassa ja luotettavuus paranee nopeasti. 

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden tilannekuva kokoaa yhteen hoidon sisältöä koskevan tiedon. Tilannekuvaan tiedot kertyvät, kun ammattilaiset käyttävät toimenpideluokituksen määrittämää toimenpidekoodia perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluiden toimintaympäristössä asiakas- ja potilastietojärjestelmissä. 

Sivustolla voi tarkastella kunkin hyvinvointialueen tai ikäryhmän käyntien sisältöä ja toteutustapaa, ajallista muutosta kävijöiden ja käyntien määrässä sekä jatkossa myös hoitoon pääsyyn kuluvan ajan.

Tilannekuva-sivustolla tieto esitetään strategisesti tärkeinä kokonaisuuksina, mikä auttaa nykyistä paremmin kehittämään palveluita kansallisesti sekä yhteistyö- ja hyvinvointialueilla. Menetelmien käytöstä kertyvän seurantatiedon avulla voidaan arvioida uuden osaamisen tarvetta, seurata implementointia sekä arvioida sen onnistumista. Tiedon hyödyntäminen auttaa käyttämään entistä viisaammin organisaation taloudellisia ja ajallisia resursseja. 

Toimintaympäristö

Tilannekuva on kansallinen sähköinen järjestelmä, jolla seurataan lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöä. Se sisältää tietoa, joka palvelee sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä paikallisesti että kansallisesti. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Tilannekuvan tavoitteena on, että koostettu tieto palvelisi päättäjiä, johtajia, kehittäjiä ja tutkijoita. Kehittämisessä kuulimme laajasti asiantuntijoiden näkemyksiä ja kehitysehdotuksia. Lisäksi hyödynsimme hyvinvointialueille osoitettuja kyselyitä ja perehdyimme kansainvälisiin seurantajärjestelmiin. Päätöstä rakentaa seurantajärjestelmä edelsivät yhteiset keskustelut sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden ja yliopistosairaaloiden edustajien sekä hyvinvointialueiden kanssa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tilannekuva sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluista on vapaasti käytettävissä THL:n sivuilla ja päivittyy säännöllisesti. Tiedot kertyvät tilannekuvaan, kun ammattilaiset käyttävät toimenpideluokituksen määrittämää toimenpidekoodia perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluiden toimintaympäristössä asiakas- ja potilastietojärjestelmissä. Terveydenhuollon toimenpideluokituksen mukaiset toimenpidekoodit ovat jo käytettävissä. Tarkoitus on, että sosiaalihuollon toimenpideluokitus valmistuu vuonna 2025, ja toimintakykymittarit liittyvät Kanta-arkistoon vuonna 2026.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Valmistunutta tilannekuvaa arvioitiin yhdessä sitä kehittämässä olleiden hyvinvointialueiden edustajien kanssa. Arvioinnissa nousi esiin tarve kehittää tilannekuvan käytettävyyttä ja vertailtavuutta hyvinvointialueiden välillä, erityisesti suodattimien ja ohjeistuksen osalta. Käyttäjät toivoivat selkeämpää ohjeistusta, visuaalista johdonmukaisuutta ja teknistä toimivuutta, kuten karttojen päivittymistä ja infotekstien näkyvyyttä. Erityisen kiinnostavana pidettiin palvelumuoto-välilehteä, joka tarjoaa arvokasta tietoa perustason ja erikoissairaanhoidon suhteesta. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tutkimuspohjaiset psykososiaaliset menetelmät ja toimintamallit ovat tärkeä osa lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Menetelmien käytöstä kertyvän seurantatiedon avulla voidaan arvioida uuden osaamisen tarvetta, seurata implementointia sekä arvioida sen onnistumista. Tiedon hyödyntäminen auttaa käyttämään entistä viisaammin organisaation taloudellisia ja ajallisia resursseja. 

Kehittämisen vaihe

Valmis