Luonto osana nuorten hyte-palveluita (LuontoHyte)
Luonto osana nuorten hyte-palveluita (LuontoHyte)
Malli edistää luontoperustaisten menetelmien sisällyttämistä nuorten hyte-palveluihin, innostamalla ja perehdyttämällä henkilöstöä. Työkalupakkiin koottu tieto hyödyistä ja konkreettiset mallit tukevat luontotoiminnan käyttöönottoa ja juurtumista.
Luontotoiminta soveltuu lähestulkoon kaikkeen nuorisotyöhön sekä muun muassa kouluissa tehtävään nuorisotoimintaan.
Luontomenetelmien käyttö tukee nuorisotyön perussuunnitelmaa (Nups). Se vahvistaa nuorisotyön suhdeteorian mukaisten suhteiden kehittymistä, joita ovat nuoren suhde itseensä, toisiin nuoriin, luotettaviin aikuisiin; palvelujärjestelmään ja rakenteisiin; alueeseen ja omaan lähiympäristöön, päätöksentekoon ja yhteiskuntaan sekä maailmaan, kulttuuriin ja luontoon.
Nuorisolaki ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet tukevat osallisuutta ja ennaltaehkäiseviä palveluja. Nuorten mielenterveyden haasteet ja yksinäisyys lisäävät tarvetta matalan kynnyksen menetelmille. Kuntien tiukka talous korostaa kustannusvaikuttavuutta. Luontomenetelmät ovat edullisia ja tutkitusti hyödyllisiä, ne soveltuvat osallisuuden tukemiseen ja innostavat palveluihin osallistumista ja sitoutumista. Ehkäisevän työn yhteiskunnalliset säästöt luontotoiminnan kautta ovat merkittävät.
Luontosuhde on vahva osa suomalaista kulttuuria, mutta nuorten luontokokemukset vaihtelevat. Siksi menetelmien pitää olla saavutettavia ja myös digitaalisesti tuettuja. Ilmastonmuutos ja tiivistyvä kaupunkirakenne korostavat lähiluonnon merkitystä. Luonto voi tarjota nuorille väylän vastuullisuuteen ja vaikuttamiseen ilman ympäristöahdistusta.
Luontotoiminta vahvistuu osana nuorisopalveluiden kokonaisuutta, kun se tulee näkyviin hallinnollisissakin järjestelmissä ja -raporteissa. Siksi on merkitystä, että nuorisotyön arjen tilastoinneissa kirjattaisiin ylös luonnosta ammentavat tilat ja menetelmät. Kunnallisen nuorisotyön dokumentointijärjestelmä nuoDon päivitystyön yhteydessä vuonna 2024 täsmennettiin ja lisättiin tiloihin, toimintaympäristöihin ja menetelmiin vastausvaihtoehtoja, jotka mahdollistavat luontotoimintojen tarkemman ja monipuolisemman kirjaamisen. Tarkempi tilastointi luo pohjan luontotoiminnan todentamiselle, mikä puolestaan tukee toiminnan juurtumista pysyväksi osaksi kuntien palvelurakennetta.
Toimintamallin kohderyhmä on nuorisotyöntekijät, jotka tarvitsevat konkreettisia välineitä luontotoiminnan toteuttamiseen työarjessaan. Mukana ovat myös esihenkilöt ja päättäjät, jotka kaipaavat tietoa toiminnan vaikuttavuudesta, kustannuksista ja juurtumisen edellytyksistä.
Asiakkaina ovat nuoret alle 29 vuotta, joilla voi olla tuen tarpeita, osallisuuden haasteita tai hyvinvoinnin haavoittuvuutta. Malli korostaa nuorten vahvuuksia ja mahdollisuuksia, luonto tarjoaa heille tilan rauhoittua, osallistua ja kokea merkityksellisyyttä.
Asiakasymmärrystä on kerätty kokeiluissa ja piloteissa nuorten ja työntekijöiden palautteen avulla. Nuoret ovat osallistuneet toiminnan suunnitteluun työntekijöiden kanssa. Työntekijöiden näkemyksiä on hyödynnetty menetelmien muokkaamisessa ja työkalupakin sisällön rakentamisessa. Esihenkilöitä on haastateltu ja kuunneltu, jotta malliin saadaan tiedolla johtamisen näkökulma ja materiaalia päätöksenteon tueksi.