Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli

Liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Mallin tavoitteena on auttaa ammattilaista ottamaan liikkuminen puheeksi monipuolisissa asiakaskohtaamisissa, kuten sosiaali-ja terveydenhuollon palveluissa, tukea asiakkaan motivaatiota liikkumisen lisäämiseksi sekä auttaa palveluohjauksessa.

Toimintaympäristö

Helsinkiläisistä yli 9- vuotiaista valtaosa ilmoittaa harrastavansa liikuntaa, mutta ikäryhmästä riippuen vain noin 20 % - 50 % liikkuu terveytensä kannalta riittävästi sekä viettää valveillaoloajastaan liikaa aikaa paikallaan. Fyysisen aktiivisuuden väheneminen arjessa ja työssä on johtanut siihen, että vapaa-ajan liikunta ei riitä kompensoimaan menetettyjä askeleita ja fyysistä kuormitusta. 

Säännöllisen liikkumisen on todettu ennaltaehkäisevän, hoitavan ja kuntouttavan lukuisia fyysisiä ja psyykkisiä pitkäaikaissairauksia. Laajat tuoreet meta-analyysit osoittavat liikkumisen merkittävän vaikutuksen ahdistuksen ja masennusoireiden lievittämisessä jopa lääkkeiden veroisesti. Terveyden kannalta liian vähän liikkuva saa terveyshyötyjä jo korvaamalla paikallaanoloa kevyellä liikuskelulla, joten kaikki liikkeen lisääminen on merkityksellistä. Liikkumisen edistäminen edellyttää toimenpiteitä monilta eri rintamilta käsin. Panostuksia tulee tehdä kaupunkiympäristöön, varhaiskasvatukseen, kouluihin ja oppilaitoksiin, työpaikkoihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Helsingin kaupungin strategian (2025-2029) mukaisesti Helsingin hyvinvointisuunnitelmassa keskitytään erityisesti hyvinvointierojen kaventamiseen sekä arkiliikkumisen ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen. Tämä tapahtuu poikkihallinnollisella yhteistyöllä toimialarajat ylittäen. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on merkittäviä mahdollisuuksia edistää ihmisten terveellisiä elintapoja, kuten liikkumista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kohdataan runsaasti kaiken ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja ammattilaisten asiantuntijuuteen luotetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tavoitetaan erityisesti heitä, jotka eniten hyötyisivät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta liikkumisen lisäämisestä, kuten pitkäaikaissairaita ja monisairaita, terveyden kannalta vähän liikkuvia, haavoittuvassa tilassa olevia väestöryhmiä sekä esimerkiksi ikääntyneitä. STYLE –tutkimushankkeen politiikkasuosituksissa kehotetaankin hyödyntämään tuhannet terveydenhuollon kohtaamiset liikkumisen puheeksi ottamisessa. Käypä hoito -suositus suosittelee terveydenhuollon ammattilaisia kysymään liikuntatottumuksista ja liikkumisesta, kirjaamaan tiedot ja kannustamaan liikkumaan, mutta tätä varten kehitetyt työkalut eivät ole toistaiseksi juurtuneet asiakastyökäytäntöihin.  Vuoden 2017 FinTerveys –kyselyn mukaan yli 18 – vuotiaista 5 % oli saanut kehotuksen lääkäriltä lisätä liikkumista terveyssyistä ja 11% terveydenhoitajalta. 

Myös työllisyyspalvelut tavoittavat laajasti työikäisiä asiakkaita, joiden kanssa työkykyyn liittyvistä teemoista keskustellaan säännöllisesti. Liikkuminen edistää fyysistä ja psyykkistä terveyttä, joten sillä voi olla merkittävä rooli myös työttömän kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa. Liikkuminen voi olla keino lisätä asiakkaan itseluottamusta ja pystyvyyden tunnetta, ja se voi tuoda arkeen rytmiä, mielekästä tekemistä ja luoda mahdollisuuksia sosiaaliselle vuorovaikutukselle.

Liikkumisen puheeksiotto kohtaavissa palveluissa on vain yksi toimenpide kaikkien niiden liikkumista edistävien toimenpiteiden joukossa, joita tulee tehdä eri rintamilta käsin, ja joiden yhteinen vaikuttavuustavoite on väestön liikkumisen lisääntyminen. Yksin puheeksiotto ei ratkaise liikkumattomuuden ongelmaa, mutta voi olla tärkeä osa ratkaisujen välineistöä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli liittyi Helsingin kaupungin hyvinvointisuunnitelmaan (2022–2025), johon oli koottu toimenpiteitä, joiden avulla liikkumista edistetään toimialojen yhteistyöllä kohdentaen tavoitteita vähiten liikkuviin kaupunkilaisryhmiin. Yhtenä liikkumisen edistämisen toimenpiteenä kehitettiin liikkumisen puheeksi oton työkaluja osana sosiaali- ja terveydenhuollon ydinprosesseja useissa sen eri palveluissa. 

Myös viimeisimmän Helsingin kaupunkistrategian (2025-2029) mukaan Helsingin hyvinvointisuunnitelmassa keskitytään erityisesti hyvinvointierojen kaventamiseen sekä arkiliikkumisen ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen, joten yhdessä muiden liikkumista edistävien toimenpiteiden kanssa, työ liikkumisen puheeksioton kehittämiseksi ja jalkauttamiseksi erilaisiin kohtaaviin palveluihin jatkuu.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Terveydenhuollossa mini-interventiota on tähän mennessä käytetty ehkäisemään ja vähentämään päihteiden (alkoholi, tupakka ja huumeet) käytön, ongelmallisen rahapelaamisen sekä lihavuuden haittoja. Mini-interventio on arvioitu kustannusvaikuttavaksi toimeksi alkoholin riskikäytön ehkäisyssä. 

Mini-interventio toteutetaan yleisimmin motivoivan haastattelun menetelmin. Vaikka motivoivan haastattelun menetelmän on todettu toimivan kohtuullisesti niihin toimiin, joihin se alun perin kehitetty, eli tupakoinnin ja alkoholin käytön vähentämiseen ja haittojen ehkäisyyn, on sillä todettu olevan hyödyllisiä vaikutuksia fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen kroonisista terveysongelmista kärsivillä henkilöillä, mutta lisätutkimusta tarvitaan. 

Toistaiseksi työkalut liikkumisen puheeksiottamiseksi ja liikkumismotivaation herättelemiseksi eivät ole juurtuneet asiakastyökäytäntöihin. Mikäli työkalut koetaan vaikeaksi oppia tai ne edellyttävät pitkää prosessia ja ajankäyttöä, jäävät ne usein käyttämättä. Liikkumisen edistämisen mini-interventiomallin kehittämisen tarve nousi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta, jotka toivoivat yksinkertaista ja helppokäyttöistä työkalua liikkumisen puheeksioton tueksi. Suunnitteluprosessin aikana ammattilaiset toivat esille ajatuksen kolmen kysymyksen mallista, joka nähtiin realistisena toteuttaa asiakas- ja potilastyössä.

Mallin tärkein periaate on, että liikkumista lähestytään myönteisesti ja asiakaslähtöisesti. Keskustelussa korostetaan asiakkaan arjessa jo tapahtuvaa pientäkin liikkumista ja pyritään herättelemään motivaatiota sen lisäämiseksi tai uuden liikkumistavan kokeilemiseksi. Sen sijaan, että keskustelussa kiinnitettäisiin huomiota ihmisen vähäiseen liikkumiseen, korostetaankin sitä hyvää, mitä hänen elämässään liikkumisen suhteen nyt jo on, tai on joskus ollut. Tunnistamalla mikä jo toimii, voidaan lisätä ja vahvistaa olemassa olevaa hyvää ja edistää muutoshalua. 

Mikään yksittäinen toimintamalli tuskin tuo ratkaisua, ja erilaisia toimintamalleja tulisikin pyrkiä yhdistämään. Jos kuitenkin pystytään systemaattisesti saavuttamaan kaikki suurentuneen sairastumisriskin potilaat ja antamaan heille edes kohtalaisen hyvä mini-interventio, pienilläkin muutoksilla voidaan saavuttaa merkittävää kansanterveyshyötyä. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Mallia on kehitetty Helsingin kaupungin liikuntapalveluiden aloitteesta yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan, Opiskelijoiden Liikuntaliiton, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön, Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n sekä Liikkuva opiskelu -ohjelman kanssa. Suunnitteluprosessissa on sosiaalipsykologian ja liikunta-alan ammattilaisten lisäksi ollut mukana sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita.

Mallia kokeiltiin tammikuusta 2023 alkaen noin puolen vuoden ajan valituissa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Syksyllä 2023 mallia kokeiltiin valituissa opiskeluterveydenhuollon toimipisteissä sekä työllisyyspalveluissa. Mallin toimivuudesta asiakastyössä kerättiin palautetta mallia kokeilleilta ammattilaisilta. Kokeilusta saatu palaute oli kannustavaa. 

Osana mallin suunnitteluprosessia valmistui myös opinnäytetyö aiheella Puheeksiottamisen mallit ja vaikuttavuus perusterveydenhuollossa, tarkasteltuna erityisesti fyysisen aktiivisuuden osalta (Huttunen 2023). 

Vuoden 2025 alussa valmistui Marjo Tyyskän Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tekemä opinnäytetyö: "Korkeakouluopiskelijoiden liikkuminen puheeksi: liikkumisen edistämisen mini-interventiomallin pilotointi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön hoitajille." Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Lähestymistapana oli toimintatutkimus, ja aineisto kerättiin teemahaastattelulla mallin pilotointiin osallistuneilta hoitajilta (N=8). Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten mukaan hoitajat kokivat LMI-mallin pääosin toimivaksi kokonaisuudeksi, kehittämisideoita tuli vähän. Mallin vahvuuksiksi koettiin erityisesti sen joustavuus, opiskelijan yksilöllisyyden huomioiminen, ja motivaation herättely muun muassa pystyvyyden tunteen tukemisen kautta. Mallin käytön suurimpina haasteina olivat työkäytänteen juurtumisen hitaus, hoitajien vastaanottojen aikaresurssit, ja opiskelijoiden moninaisuus.

 

Tavoiteltu muutos

Mallin avulla pyritään helpottamaan liikkumisen puheeksi ottamista monipuolisissa asiakaskohtaamisissa, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja auttaa ammattilaisia palveluohjauksessa. Yksi mallin tavoite on myös tukea ihmisen sisäistä motivaatiota lisätä liikkumistaan. Mallin taustalla vaikuttaa itsemäärämisteoria (Deci&Ryan 2000), jonka mukaan sisäisen motivaation syntyä edistää psykologisten perustarpeiden täyttyminen. Motivoivalla ja vahvuuslähtöisellä vuorovaikutuksella tuetaan ihmisen autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta ja siten edistetään sisäistä, omaehtoista motivaatiota. Mallin mukaisessa keskustelussa asiakas tulee kuulluksi, hän saa valinnanvaraa (asiakas päättää puhutaanko aiheesta ja mitä muutoksia hän haluaa tehdä, jos haluaa), häntä autetaan kohtuullistamaan odotuksia (pienetkin teot merkitsevät) ja annetaan palautetta (huomataan jo kaikki olemassa oleva hyvä). Asiakas saa konkreettista tietoa liikkumisen mahdollisuuksista sen mukaan, mikä hänelle on keskustelun mukaan relevanttia. Monelle ihmiselle on kaikkein realistisinta lähteä lisäämään arkiaktiivisuutta ja vähentämään paikallaanoloa. Pienten tekojen merkityksen korostaminen ja tavoitteiden kohtuullistaminen ovat tällöin avainasemassa. 

Jos pystytään systemaattisesti saavuttamaan laajasti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia ja suurentuneessa sairastumisriskissä olevia henkilöitä ja antamaan heille edes kohtalaisen hyvä mini-interventio, pienilläkin muutoksilla voidaan saavuttaa merkittävää kansanterveyshyötyä. 

Malli on rakenteisena osana Helsingin kaupungin käyttämään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää tiettyjen Sotepen palveluiden osalta. Mallin kirjaaminen on yhteydessä THL:n toimenpidekoodiin OAB77. Rakenteinen kirjaaminen edistää mallin juurruttamista potilaskäyttöön sekä mahdollistaa mallin käytön ja vaikutusten seurannan. Vuoden 2025 loppuun mennessä Apotissa oli yhteensä 3 379 merkintää LMI-mallin käytöstä. 

Mallia on kokeiltu myös Helsingin työllisyyspalveluissa, jossa liikkumisesta on luontevinta keskustella samalla, kun puhutaan muistakin työkykyyn liittyvistä asioista. 

Muutoksen mittaaminen

Liikkumisen edistämisen mini-interventiomallin tavoitteena on;

  1. Auttaa ammattilaista ottamaan liikkuminen puheeksi
  2. Auttaa ammattilaista palveluohjauksessa
  3. Tukea asiakkaan motivaatiota lisätä liikkumistaan

Arviointikysymykset ovat;

Onko malli käytettävä ja auttaako se liikkumisen puheeksiotossa asiakaskohtaamisissa?

  • Mallin käytettävyyttä on selvitetty kokeilemalla mallia käytännön asiakastyössä ja kysymällä ammattilaisilta kokemuksia mallin käytöstä. Tulokset ovat olleet kannustavia.
  • Sähköisessä asiakas- ja potilasjärjestelmä Apotissa voidaan seurata mallin kirjaamismääriä palveluittain ja ammattiryhmittäin. 

Auttaako malli ohjaamaan asiakasta hänelle relevanttien liikkumisen palveluiden pariin?

  • Ammattilaisten näkemystä palveluohjauksesta voidaan selvittää kyselyin. Esimerkiksi toisen asteen kuraattoripalveluissa selvitettiin yhden kuukauden ajalta (11.-12.2025) kuraattorien merkitsemiä eteenpäin ohjauksien määriä (50kpl).
  • Etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkailta tiedon saaminen ohjautumisesta on haastavampaa, sillä tutkimuslupien myöntäminen asiakkaille kohdennettuihin kyselyihin tai potilaskertomuksiin merkittyjen tietojen analysointiin edellyttää aina tarkkaa harkintaa.

Tukeeko mallin mukainen keskustelu asiakkaan motivaatiota lisätä liikkumistaan? 

  • Vaikutusten arviointi edellyttää kyselyn toteuttamista asiakkaille, joiden kanssa liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli on tehty.  Lyhyellä 10-15 minuutin keskustelulla voidaan motivoivalla vuorovaikutuksella pyrkiä tukemaan ihmisen kyvykkyyden, autonomian ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta pysyviä vaikutuksia esimerkiksi motivaation laatuun, saatikka käyttäytymiseen on haastavaa saada aikaan.
  • Kyselyssä voidaan kuitenkin selvittää auttoiko keskustelu asiakasta tunnistamaan mahdollisuuksiaan lisätä liikkumistaan, tai muuttiko keskustelu hänen käsitystään arkiliikkumisen merkityksestä.
  • Mahdollisuuksia asiakastason vaikutusten arviointiin selvitetään parhaillaan. 

 

Toteutussuunnitelma

Mallin tämä hetkinen versio on suunniteltu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työkaluksi nuorten ja aikuisten parissa käytettäväksi. Mallin periaatteita ja lähestymistapaa on kuitenkin mahdollista soveltaa myös muissa yhteyksissä, joissa kohdataan vähän liikkuvia ihmisiä ja voidaan edistää yksilöiden hyvinvointia ja terveyttä. Työllisyyspalvelut ovat kokeilleet mallia ja jalkauttavat sitä parhaillaan soveltuvin osin käyttöönsä

Helsingin kaupungin sotepen toimiala on hyväksynyt mallin rakentamisen osaksi asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottia. Malli on voitu ottaa rakenteisesti käyttöön tietyissä sotepen palveluissa Helsingissä keväästä 2024 asti. Sotepen henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti mallin käyttöön ja rakenteiseen kirjaamiseen. 

Kaikki Helsingin toisen asteen oppilaitosten opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit on koulutettu mallin käyttöön ja palveluohjaukseen helmikuussa 2025 järjestetyissä koulutustilaisuuksissa. Myös toisen asteen opiskeluterveydenhoitajille toteutettiin koulutus Teams-yhteydellä helmikuussa 2025. Niin ikään lukiokoulutuksen erityisopettajat sekä opinto-ohjaajat sekä mallin käytöstä kiinnostuneet työllisyyspalveluiden asiantuntijat on koulutettu mallin käyttöön. 

Mallista on toteutettu myös lapsiperheiden liikkumisen puheeksiottoon soveltuva malli ja sen käyttöön on koulutettu kaikki Helsingin lasten-neuvoloiden terveydenhoitajat. Parhaillaan mallista on rakenteilla myös perusopetusikäisten lasten kanssa käytettävä malli esimerkiksi kouluterveydenhuollon käyttöön.

Mallia jalkautetaan valtakunnalliseen käyttöön mm. mallin projektitiimin jäsenten toimesta heidän kattavien valtakunnallisten verkostojensa kautta. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Mallin suunnitteluprosessissa on sosiaalipsykologian ja liikunta-alan asiantuntijoiden lisäksi ollut myös mukana myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja paljon palveluita tarvitsevia kokemusasiantuntijoita. 

Mallin kolmen kysymyksen rakenne muodostui sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksen pohjalta. Suunnitteluprosessin aikana kysymyksiä kokeiltiin tiettyjen Helsingin terveysasemat ja sisätautien poliklinikan sekä aikuissosiaalityön yksikköjen työntekijöiden kanssa joulukuussa 2021 ja helmikuussa 2022. Kysymyksiä niin ikään kokeiltiin myös Opiskelijoiden Liikuntaliiton sektoritapaaminen toukokuussa 2022. 

Paljon palveluita tarvitseville kokemussiantuntijoille järjestettiin työpaja toukokuussa 2022, jossa osallistujat arvioivat kysymyksiä ja niiden käytettävyyttä. Työpajan kautta saimme arvokasta ymmärrystä siitä, miten kysymykset, ja yleensä liikkumisen puheeksiotto koettiin potentiaalisten asiakkaiden näkökulmasta. Työpajasta saadun ymmärryksen myötä, kysymyksiä jatkokehitettiin. 

Vuonna 2023 mallia kokeiltiin useamman kuukauden ajan tietyissä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakastyössä lupaavin tuloksin. Kokeilusta saatujen palautteiden pohjalta malliin tehtiin muutoksia ja mallista teetettiin uudet versiot Helsingin ja valtakunnalliseen käyttöön. Vuonna 2023-2024 toteutettiin puolen vuoden mittainen mallin kokeilu myös Helsingin työllisyyspalveluissa. 

Ratkaisun perusidea

Mallin tavoitteena on auttaa kohtaavien palveluiden ammattilaisia ottamaan liikkuminen puheeksi monialaisissa asiakaskohtaamisissa, tukea asiakkaan motivaatiota liikkumisen lisäämiseksi sekä auttaa palveluohjauksessa. Helppokäyttöinen malli koostuu kolmesta kysymyksestä, joita voi tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan syventää lisäkysymyksillä. Malli perustuu motivoivaan ja vahvuuskeskeiseen ohjaukseen ja sen tärkein periaate on, että liikkumista lähestytään myönteisesti ja asiakaslähtöisesti. Keskustelussa korostetaan asiakkaan arjessa jo olevaa, tai aiemmin ollutta liikkumista (kuten arkiliikkuminen) ja pyritään herättelemään motivaatiota sen lisäämiseksi tai uuden liikkumistavan kokeilemiseksi. Keskustelun päätteeksi voidaan tarjota konkreettisia keskustelun myötä esille nousseita, asiakkaalle mieluisia liikkumismahdollisuuksia (ml. omaehtoinen, luontoliikkuminen sekä arkiliikkuminen) tai ohjata liikuntaneuvontaan. Liikkumismahdollisuuksista keskusteltaessa on tärkeää huomioida, että liikkumista voi toteuttaa muillakin kuin liikuntaan suunnitelluilla paikoilla. Esimerkiksi kaupunkiympäristö luo paljon mahdollisuuksia liikkua (ml. museot ja monipuoliset kulttuurikohteet).

Mallin toteutus:

Malli koostuu kolmesta kysymyksestä, joita voi tarvittaessa täydentää lisäkysymyksillä. Kysy keskustelun alussa, sopiiko asiakkaalle keskustella liikkumisesta. Luvan saatuasi, lähesty liikkumista myönteisesti, asiakasta kuunnellen ja hänen tarpeensa huomioiden. Huomaa keskustelussa henkilön arjessa jo tapahtuva liikkuminen ja pyri herättelemään motivaatiota sen lisäämiseksi tai uuden liikkumistavan kokeilemiseksi.

          1. kysymys: Millaista arki- ja hyötyliikkumista tai liikuntaa elämässäsi on nyt tai on ollut aikaisemmin?

  • Arki- ja hyötyliikkumisen esimerkkejä: työmatkat kävellen tai pyörällä, portaiden käveleminen, kotityöt, koiran ulkoilutus. 

  • Harrastatko nyt tai oletko joskus harrastanut jotain liikuntaa?

    2. kysymys: Mitä ajatuksia/tunteita/ tuntemuksia liikkuminen tai liikunta sinussa herättää?

  • Liittyykö liikkumiseen esimerkiksi iloa, pelkoja tai huolia?

  • Millaisia tuntemuksia liikkuminen aiheuttaa kehossasi? (esim. rentoutuminen, virkistyminen, kipu)

    3. kysymys: Jos haluaisit lisätä arki- ja hyötyliikkumista tai muuta liikuntaa, mitä se olisi? Jos haluaisit kokeilla jotain uutta, mitä se olisi? 

  • Mikä auttaisi sinua toteuttamaan kokeilusi?
  • Miten, missä ja milloin toteuttaisit kokeilusi?

Arki- ja hyötyliikkumisen lisääminen ja paikallaanolon vähentäminen voivat olla joillekin ihmisille realistisin tapa aloittaa liikkumisen lisääminen. Arkiliikkumisen lisääminen on usein hyödyllistä myös liikuntaa joskus harrastavillekin. Arkiliikkuminen on mahdollista sisällyttää arjen rakenteisiin ilman aikapainetta, välineistöä tai taloudellista panostusta. Mahdollisuuksien mukaan henkilö voidaan ohjata liikuntaneuvontaan, jos hän on siitä kiinnostunut. Mikäli henkilö on innostunut liikuntakokeilusta, voidaan hänet ohjata toiveiden mukaisten liikkumismahdollisuuksien pariin (omaehtoinen liikkuminen tai eri toimijoiden liikuntaryhmät).

Jos keskustelun perusteella henkilö ei vaikuta olevan vielä valmis kokeilemaan liikkumisen lisäämistä, voit kiittää keskustelusta ja palata asiaan myöhemmissä tapaamisissa. Jo kahden ensimmäisen kysymyksen avulla liikkuminen on otettu puheeksi ja asiakas on tullut kuulluksi. On mahdollista, että muutosprosessi on silti saanut hiljalleen alkunsa ja liikkumisen lisäämisen pohdinta tulee ajankohtaiseksi myöhemmin. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Liikkumisen edistämisen mini-interventiomallia on kokeiltu Helsingin kaupungilla terveydenhuollossa kliinisessä työssä, sosiaalityössä ja työllisyyspalveluissa vuosien 2023 - 2024 aikana. Kokeilujen myötä malli on osoittautunut käytettäväksi asiakastyössä. Malli on otettu käyttöön tietyissä Helsingin kaupungin sotepen toimialan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palveluissa ja malli on implementoitu asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottiin. Malli on myös käytössä Helsingin toisen asteen opiskeluhuollon ammattilaisilla sekä soveltuvin osin myös opinto-ohjaajilla tai ryhmänohjaajilla. Malli on myös hyödynnettävissä Helsingin Työllisyyspalveluissa osana asiakaskontakteja, joissa käsitellään työkykyyn liittyviä teemoja. Mallista on toteutettu myös lapsiperheiden liikkumisen puheeksiottoon soveltuva työkalu, joka sopii muun muassa lastenneuvoloissa käytettäväksi.

Ammattilaisia koulutetaan säännöllisesti liikkumisen edistämisen mini-interventiomallin käytöstä  ja rakenteisesta kirjaamisesta. Koulutustilaisuuksia on järjestetty sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille yhteisesti sekä erikseen ammattiryhmittäin. Koulutuksia on järjestetty myös toisen asteen opiskeluhuollon ammattilaisille sekä lukiokoulutuksen opinto-ohjaajille ja erityisopettajille sekä työllisyyspalvelujen ammattilaisille. 

Mallin juurruttamisen kannalta on ollut ensiarvioisen tärkeää, että Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa mallin rakenteinen kirjaaminen on rakennettu asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottiin ammattilaisten näkökulmasta mahdollisimman helpolla ja sujuvalla tavalla. Mallin rakenteisessa kirjaamisessa käytetään automatiikkaa OAB77-suoritteen poiminnassa. Mallin käyttöä seurataan toimialalla ja seuranta on mahdollista toimiala-, palvelu-, yksikkö- ja ammattiryhmätasolla. Mallin käyttöä tukee ammattilaisten järjestelmällinen kouluttaminen, viestintä sekä koulutus- ja tukimateriaali.

Aikuisille suunnatusta liikkumisen edistämisen mini-interventiomallista on tehty kaksi versiota, joista toinen on tarkoitettu Helsingin kaupungin käyttöön ja toinen valtakunnalliseen käyttöön. Helsingin versio on käännetty ruotsiksi ja englanniksi.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli soveltuu käytettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muissa toimintaympäristöissä, joissa kohdataan vähän liikkuvia ihmisiä ja voidaan edistää yksilöiden hyvinvointia ja terveyttä. Malli on suunniteltu nuorten ja aikuisten parissa käytettäväksi. Malli on pyritty suunnittelemaan siten, että sen perusidea välittyy jo painetusta tai sähköisestä versiosta, mutta sen optimaalinen käyttö edellyttää koulutusta. Mallin juurruttamisen kannalta on ollut ensiarvioisen tärkeää, että mallin rakenteinen kirjaaminen on mahdollista, jotta sen käyttö tulee osaksi perustyötä ja sen käyttömääriä voidaan seurata. 

Käytännön työssä mallin käyttöä helpottaa kun luodaan toistojen kautta rutiini luontevaan kohtaan asiakastapaamista. Kun puheeksiotto rutinoituu, sen sijoittamista asiakaskohtaamiseen ei tarvitse pohtia joka kerta erikseen.

Mallin kehittäminen ja käyttöönotto on huomioitu osana Helsingin kestävän kasvun hankkeen HYTE- hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisen palvelukonseptin kehittämistä ja käyttöönottoa. Mallia voidaan  käyttää sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon puolella monien eri sote-ammattilaisten toimesta. Malli antaa ammattilaisille konkreettisen tuen liikkumisen puheeksiotolle ja palveluohjauksen antamiselle nopea- ja helppokäyttöisesti. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Mallia kokeiltiin vuonna 2023 valikoiduissa sosiaali- ja terveyspalveluissa Helsingissä (tietyt terveysasemat sekä aikussosiaalityön ja opiskeluterveydenhuollon toimipisteet). Kokeiluihin osallistui yhteensä 31 ammattilaista, jotka käyttivät mallia arviolta yhteensä noin 390 asiakkaan kanssa. Kokeilujaksojen lopuksi osallistujille lähetettiin arviointikysely.

  • 50% mielestä mallin kysymykset olivat erittäin  selkeitä. 53% mielestä ne olivat melko selkeitä.
  • 36% mielestä malli oli erittäin helppokäyttöinen, 47% piti mallia melko helppokäyttöisenä, 10% melko vaikeakäyttöisenä, 7% erittäin vaikeakäyttöisenä.
  • 21% mielestä malli auttoi erittäin paljon liikkumisen puheeksiotossa, 45% mielestä se auttoi melko paljon, 34% mielestä melko vähän.
  • 30% näki erittäin todennäköisenä että käyttää mallia jatkossa asiakastapaamisissa liikkumisen puheeksioton tukena, 44% piti melko todennäköisenä, 23% melko epätodennäköisenä, 3% erittäin epätodennäköisenä .

Avointen kysymysten vastaukset olivat vaihtelevia. Suurin haaste mallin käytölle nähtiin liittyvät ajan puutteeseen vastaanottotyössä  sosiaalityössä ja terveysasemilla (yhteensä 8 kommenttia). Negatiivisia kommentteja oli 3. Yksittäisiä muutosehdotuksia tai vähäisiä havaittuja haasteita (6). Positiivisia kommentteja (21), joiden mukaan kysymykset nähtiin selkeinä, helppokäyttöisinä ja ne nähtiin auttavan liikkumisen puheeksiotossa. 

Kokeilujen arviointikyselyjen tulosten perusteella malliin tehtiin muutoksia ja uudet versiot mallista toteutettiin loppuvuodesta 2023. 

Marraskuussa 2023 aloitettiin kolmas kokeilu työllisyyspalveluissa. Kokeiluun osallistui 10 ammattilaista ja he käyttivät mallia n. 40 asiakkaan kanssa. Ensimmäinen kysely lähetettiin kokeilijoille 3kk jälkeen ja toinen 6kk kokeilun alkamisesta. Ensimmäisessä kyselyssä selvitettiin mallin käytettävyyttä. Tulokset olivat aikaisempien pilotointien kaltaisia. Työllisyyspalvelujen toisessa kyselyssä selvitettiin myös havaittuja muutoksia asiakkaissa. Työllisyyspalvelujen asiantuntijoiden mukaan muutama asiakas oli tuonut esille liikkumisen lisääntymisen ja kaksi asiakasta oli kokenut sillä olleen vaikutusta myös työkykyyn. Eniten oli lisääntynyt omaehtoinen liikkuminen, toiseksi arkiliikkuminen. Suurin osa vastaajista näki, että mallin käyttöä voisi laajentaa työllisyyspalveluissa.

Mallia on myös kokeiltu eräässä Jyväskylän YTHS:n yleisterveyden toimipisteessä kahdeksan hoitajan toimesta. Kokeilun tulokset on julkaistu Marjo Tyyskän vuonna 2025 valmistuneessa opinnäytetyössä. 

Kirjatut liikkumisen puheeksiottomäärät ovat kasvaneet koulutusten ja asiasta tiedottamisen myötä. Apotissa oli vuoden 2025 loppuun mennessä 3373 liikkumisen edistämisen mini-interventiomallin kirjausta. Tämä lisäksi toisen asteen kuraattorien kirjanpidon mukaan liikkuminen otettiin puheeksi asiakaskäynneillä vuoden 2025 marras-joulukuussa 175 kertaa. Lisäksi he merkitsivät 50 eteenpäin ohjausta toisella asteella toimiville liikkumisen asiantuntijoille. Lukioissa helmikuun 2026 loppuun mennessä ohjauksen puolella opinto-ohjaaja tai ryhmänohjaaja oli käynyt yhteensä 1443 LMI-mallin mukaista keskustelua (kenttä on rastittu Wilmassa A. Opiskelusuunnitelma lomakkeella).