Lasten perustason mielenterveyspalvelut ja yhteistyö perhekeskuspalveluiden kanssa, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, RRP 2, P4, I1b

Toimintamallissa kuvataan perustasolla toteutettava lasten psykiatrisen hoitotyön työn sisällöt sekä yhteistyö perhekeskuspalveluiden kanssa. Toimintamallia kehitetty 8/24-6/25.

Toimintaympäristö

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategian mukaisesti pyrimme parantamaan asiakkaiden palvelutarpeeseen pohjautuen palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja hoidon jatkuvuutta.

Hankesuunnitelman mukaisesti käynnistetään perustason mielenterveyspalveluiden toimintamallien konkreettinen kokeilu osana perhe- ja sotekeskuksia, jossa tavoitteena tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen toteutuminen perustason palveluissa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Aiemmin perustason mielenterveyspalveluissa ei ole ollut työntekijää, joka olisi hoitanut 6-12 vuotiaita lapsia ja heidän perheitään. Hoitoa on saanut molemmissa paikoissa Iissä ja Pudasjärvellä kasvatus- ja perheneuvonnasta. Viime vuosina kasvatus- ja perheneuvonnan tehtävää on selkiytetty ja sen roolia osana sosiaalipalveluita tarkennettu. Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalipalvelut eivät vastaa mielenterveyden hoidosta ja kehittämistyöllä on pyritty vastaamaan tähän tarpeeseen. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehittämistyön tavoitteena on järjestää mielenterveyden hoito 6-12 vuotiaille ja heidän perheilleen perustason mielenterveyspalveluista yhteistyössä muiden tarvittavien toimijoiden kanssa.  

Tavoiteltu muutos

Muutoksella tavoitellaan tarpeenmukaista mielenterveyden hoitoa 6-12-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen alueellisten psykiatristen mielenterveyspalveluiden sekä perhekeskuspalveluiden ja muiden tarvittavien yhteistyönä.

Muutoksen mittaaminen

Mittareina käytetään hoitoon pääsyn seurantaa sekä hoitojaksoilta tehtävää tiedonkeruuta (kts yst kohta kohderyhmä ja asiakasymmärrys).

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat 6-12-vuotiaat lapset, jotka tarvitsevat mielenterveyden hoitoa ja heidän perheensä. Kehittämisen aikana asiakasymmärrystä lisättiin asiakkaiden kanssa käytyjen keskustelujen lisäksi tiedonkeruulla, jossa tarkasteltiin mm. hoidettavia pulmia, niiden oireita, hoidon kestoa, hoitosuunnitelmaa, käytettyjä menetelmiä ja verkoston kanssa tehtävää yhteistyötä. 

Ratkaisun perusidea

Käynnistetään 6-12-vuotiaiden lasten psykiatrinen hoitotyö Oulunkaaren alueellisissa mielenterveyspalveluissa Pudasjärvellä ja Iissä ja yhteensovitetaan palvelu osaksi monialaista perhe- ja sotekeskuksen toimintaa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toiminnan vakiinnuttamiseksi tarvitaan kaksi työntekijää, yksi Pudasjärvelle ja yksi Iihin. Lasten hoitamisessa on huomioitava koko perhe ja muu tarvittava yhteistyöverkosto. Tämän vahvistamiseksi Iin ja Pudasjärven sairaanhoitajille järjestettiin mentorointia perheiden kohtaamiseen liittyen ja perhekeskeisen työtavan vahvistamiseksi. Asiakkaiden ohjautumisen mielenterveyspalveluihin ja työntekijöiden roolien tulee olla selkeitä. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on tärkeää yhteisen ymmärryksen luomiseksi, tuen ja hoidon integroimisen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja päällekkäisen työn välttämiseksi. Molempien kuntien alueella olemassa olevat yhteistyörakenteet olivat valmiiksi olemassa ja niitä kehitettiin tarvittavilta osilta. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltamisessa tarvitaan yhteistä ymmärrystä, mihin tarpeeseen kehittämistyöllä pyritään vastaamaan. Tilanteen kokonaisvaltainen hahmottaminen vaatii yhteistä keskustelua muiden toimijoiden kanssa. Kehittämistyössä arvokasta tietoa ja uusia näkökulmia saadaan asiakkailta ja tätä kannattaisi enemmän hyödyntää. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehittämistyön päätteeksi havaittiin pysyvät tarve palvelulle. Pohteelle vakiinnutettiin kahden lasten psykiatrisen sairaanhoitajan toimet (Pudasjärvi ja Ii). Sairaanhoitajan työnkuva luotiin, asiakasohjautuvuutta ja yhteistyön rakenteita selkeytettiin. Kehittämistyö jatkuu organisaation rakenteissa.