| Innokylä

Toimintaympäristö

Lasten ja nuorten psykososiaalista tukea ja hoitoa tarjotaan laajasti hyvinvointialueen eri toimialojen palveluissa ja eri lainsäädäntöjen alla. Keskeisiä toimijoita ovat lastenneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut, perhetyö, kehityksellisten palveluiden vastaanotto, Nuorten Matala sekä lastenpsykiatrinen ja nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito. Kuntoutusta ja hoitoa järjestetään tarvittaessa myös ostopalveluna ja Kelan järjestämänä kuntoutuksena.

Lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvän palvelujärjestelmän haasteiksi on kansallisesti tunnistettu palvelujärjestelmän sirpaleisuus, alueelliset vaihtelut palvelujen saatavuudessa sekä kokonaisvaltaisen moniammatillisen yhteistyön puutteet.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman aikana hyvinvointialueelle kehitettiin ensimmäiset luonnokset lasten ja nuorten porrasteisten psykososiaalisen tuen ja hoidon malleista. Luonnoksiin koottiin alueella oleva menetelmäosaaminen, saatavilla olevat interventiot ja porrastettiin ne neljälle eri portaalle. Lisäksi luonnoksiin tehtiin suunnitelma uusista Terapiat etulinjaan toimintamallin koulutuksista palveluiden tarpeiden mukaan.

Lähtötilanteessa:

Luonnosvaiheessa olevia porrasteisia malleja ei oltu vahvistettu.
Kriteereitä porrasteiseen malliin valittavista menetelmistä ei ollut sovittu.
Käyttösuunnitelmia eri menetelmiin ei ollut tehty.
Toimintamallia menetelmien toteutumisen seurantaan ei ollut.
Ohjautumisen prosessien kuvaukset puuttui.
Ylläpidon suunnitelma ja rakenne puuttui.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas: Kehittämistyöllä pyrittiin vastaamaan asiakkaiden tarpeeseen ja oikeuteen saada tasalaatuisia ja yhdenvertaisia palveluita. Asiakkaan näkökulmasta pyrittiin myös siihen, että tarve tuelle tai hoidolle tunnistetaan mahdollisimman varhain ja jo tässä vaiheessa alueella olisi tarjolla näyttöön ja tutkittuun tietoon pohjautuvaa tukea/hoitoa.

Ammattilainen ja organisaatio: Interventioiden kuvaaminen porrasteiseen malliin auttoi kuvaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutta, loi rakenteen koulutussuunnittelulle ja auttoi sekä ammattilaisia että laajemmin organisaatiota hahmottamaan, mitä palvelua eri yksiköissä on saatavilla. Kehittämistyö oli ajankohtainen myös lasten ja nuorten terapiatakuuseen valmistautumisessa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamallin kehittäminen edellytti laajaa yhteistyötä ja vahvaa koordinaatiota, jota hoidettiin lasten ja nuorten interventiokoordinaatiosta. Työtä tehtiin tiiviissä yhteistyössä Terapiat etulinjaan -toimintamallin kanssa, ja mukana oli asiantuntemusta useilta tasoilta:

Menetelmien kehittäjät ja kansalliset kotipesät
Menetelmiä käyttävät työntekijät
Palveluiden esihenkilöt ja johto
Kansalliset ohjaavat tahot: STM, THL, ITLA

Yhteiskehittäminen oli välttämätöntä, koska lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalista tukea ja hoitoa tarjotaan laajasti eri sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, ja ohjausta annetaan monelta eri taholta.

Tavoiteltu muutos

Kehittämistyön tavoitteena oli varmistaa, että perustasolta on saatavilla vaikuttavaa, oikea-aikaista ja yhdenvertaista psykososiaalista tukea ja hoitoa lapsille, nuorille ja perheille. Malli siirtää painopistettä päällekkäisestä arvioinnista kohti hoitamista ja ohjaa palveluita porrasteisen mallin mukaisten interventioiden toteutukseen ja seurantaan. Malli ohjaa koulutusten ja osaamisen kohdentamista, luo yhtenäiset ja tasalaatuiset käytännöt sekä tukee hyvinvointialuetta lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamisessa.

Muutoksen mittaaminen

Koulutettujen ammattilaisten määrä (tavoite 70% ammattilaisista)
Toteutuneet toimenpiteet (terveydenhuolto toimenpidekoodit ja sosiaalihuolto erillisseuranta)
Interventiot on kuvattu osaksi toimintayksiköiden prosesseja (tavoite 100%)

Toteutussuunnitelma

Interventiokoordinaatio
Implementointitiimin kokoaminen ja säännölliset tapaamiset
Käyttöönottotiimin kokoaminen tarvittaessa
Interventiokäsikirjan kokomainen
Porrasteisen mallin toteutumisen seurantamallin kehittäminen
Tuen piiriin/hoitoon ohjautumisen kehittäminen: Lasten navigaattori pilotointi ja Nuorten interventionavigaattorin pilotointi ja käyttöönotto.
Viestintä

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä oli lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjät, joille tarjottiin psykososiaalisten pulmatilanteiden tai mielenterveyden haasteiden tukeen ja ennaltaehkäisyyn tarkoitettuja menetelmiä, sekä lasten ja nuorten psykososiaalista tukea ja hoitoa tarjoavat ammattilaiset.

Asiakasymmärrystä kerrytettiin keräämällä koulutuspalautetta ammattilaisilta, mikä on auttanut arvioimaan koulutusinterventioiden toimivuutta ja kehittämistarpeita. Lisäksi ammattilaiset ovat osallistaneet koulutusinterventioissa lapsia, nuoria ja perheitä kysymällä heidän kokemuksiaan interventioista, joissa tuki tai hoito on toteutettu menetelmän avulla. Näin on saatu arvokasta tietoa siitä, miten palvelut koetaan ja miten ne vastaavat asiakkaiden tarpeisiin.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Kymenlaakson hyvinvointialueella sovittiin lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon porrastus. Mallin ydinajatus on järjestää interventiot jatkumoksi: mitä korkeammalla portaalla ollaan, sitä vaativampiin tilanteisiin interventio on tarkoitettu ja sitä intensiivisempää tuki tai hoito on. Malli selkeyttää, mitä menetelmiä on käytössä ja mistä palveluista ne ovat saatavilla.

Tavoitteena on parantaa tuen ja hoidon saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä ohjata koulutussuunnittelua. Palvelut ovat sitoutuneet menetelmäosaamisen ylläpitoon ja interventioiden saatavuuteen. Mallin toteutumista ja vaikutuksia seurataan sovituilla mittareilla.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Interventiokoordinaation toteuttaminen
Koordinaatio varmistaa, että mallin interventiot otetaan käyttöön suunnitelmallisesti ja yhtenäisesti eri palveluissa.
Implementointitiimin perustaminen
Mallin ylläpitoa ja kehittämistä varten tarvitaan johdon ohjaama tiimi, joka vastaa jalkauttamisesta ja seurannasta.
Tiivis yhteistyö esihenkilöiden kanssa
Esihenkilöt tukevat arjen käytäntöjä ja henkilöstön sitoutumista.
Interventiokäsikirjan kokoaminen
Käsikirja toimii juurruttamisen työkaluna.
Kirjallinen käyttöönoton suunnitelma
Selkeä dokumentointi ohjaa työtä, helpottaa seurantaa ja varmistaa yhteisen linjan.
Seuranta ja arviointi
Mallin toteutumista ja vaikutuksia seurataan sovituilla mittareilla, ja tuloksia hyödynnetään kehittämisessä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Ymmärrys kokonaisuuden laajuudesta
Porrastetun tuen ja hoidon mallin käyttöönotto ja juurruttaminen on laaja ja monitahoinen prosessi, joka vaatii aikaa ja suunnitelmallisuutta.
Yhteistyö yli palvelurajojen
Mallin onnistunut toteutus edellyttää tiivistä yhteistyötä eri palveluiden välillä sekä yhteistä työtä – ei pelkästään rinnakkaisia toimia.
Johdon rooli
Palveluiden johtajien osallistuminen suunnitteluun ja yhteisen näkemyksen linjaaminen kehittämisen suunnasta ja resursseista.
Esihenkilöiden rooli
Esihenkilöt ovat avainasemassa mallin jalkauttamisessa ja arjen käytäntöjen tukemisessa.
Kirjallisen käyttöönoton suunnitelman laatiminen
Selkeä, dokumentoitu suunnitelma ohjaa työtä, helpottaa seurantaa ja varmistaa, että kaikki toimijat tietävät tavoitteet ja vaiheet.
Pitkäjänteinen seuranta ja arviointi
Mallin juurtuminen vaatii jatkuvaa seurantaa, arviointia ja tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Lähtötilanne:
Alueella ei ollut sovittua menetelmäosaamista eri palveluissa, osaaminen oli hajanaista ja perustui osittain työntekijöiden omaan kiinnostukseen osaamisen lisäämisestä. Eri tasoisille oireille ei ollut määritelty käytettäviä menetelmiä.

Muutos:
Alueelle on kehitetty porrastettu tuen ja hoidon malli joka kokoaa aiemmin sirpaleisen palvelukentän yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi. Mallissa on määritelty menetelmät eri oireiden tasoille ja varmistettu oikea-aikainen, yhdenmukainen ja vaikuttava tuki ja hoito. Mallin avulla varmistetaan, että eri tasoisille oireille on sovitut menetelmät ja että tuki ja hoito ovat oikea-aikaisia, vaikuttavia ja yhdenvertaisia. Lisäksi malli ohjaa koulutusta ja menetelmäosaamisen ylläpitoa koko alueella.

Hankehakemukseen asetettu tavoite 70 % koulutuskattavuudesta on tavoitettu kaikissa kohdepalveluissa. Interventioprosessit on kuvattu palveluittain. Interventioiden toteutumista seurattiin. Kaikki koulutetut interventiot on otettu käyttöön. Seurannassa kuitenkin tunnistettiin myös hidastavia tekijöitä. Seurantaa on tärkeä jatkaa ja etsiä ratkaisuja hidasteisiin ja vahvistaa tekijöitä, jotka tukevat interventioiden käyttöä, myös hankeajan päättymisen jälkeen.

Alueella on käynnistynyt mallia ylläpitävä johdon implementointitiimi, joka vastaa mallin jalkauttamisesta, seurannasta ja jatkuvasta kehittämisestä. Implementointitiimin tehtävien jatkumo hankeajan jälkeen nähdään tärkeänä.

Lasten ja nuorten porrastettu psykososiaalisen tuen ja hoidon malli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP,P4,I1)

Lasten ja nuorten porrastettu psykososiaalisen tuen ja hoidon malli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP,P4,I1)