Lasten ja nuorten porrastettu psykososiaalisen tuen ja hoidon malli, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP,P4,I1)

Kehitetään hyvinvointialueelle porrasteinen lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon malli lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn, mielenterveyden vahvistamiseen, varhaiseen tukeen ja mielenterveyshäiriöiden hoitoon. 

Toimintaympäristö

Lasten ja nuorten psykososiaalista tukea ja hoitoa tarjotaan laajasti hyvinvointialueen eri toimialojen palveluissa ja eri lainsäädäntöjen alla. Keskeisiä toimijoita ovat lastenneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut, perhetyö, kehityksellisten palveluiden vastaanotto, Nuorten Matala sekä lastenpsykiatrinen ja nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito. Kuntoutusta ja hoitoa järjestetään tarvittaessa myös ostopalveluna ja Kelan järjestämänä kuntoutuksena.

Lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvän palvelujärjestelmän haasteiksi on kansallisesti tunnistettu palvelujärjestelmän sirpaleisuus, alueelliset vaihtelut palvelujen saatavuudessa sekä kokonaisvaltaisen moniammatillisen yhteistyön puutteet.

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat
  • Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman aikana hyvinvointialueelle kehitettiin ensimmäiset luonnokset lasten ja nuorten porrasteisten psykososiaalisen tuen ja hoidon malleista. Luonnoksiin koottiin alueella oleva menetelmäosaaminen, saatavilla olevat interventiot ja porrastettiin ne neljälle eri portaalle.  Lisäksi luonnoksiin tehtiin suunnitelma uusista Terapiat etulinjaan toimintamallin koulutuksista palveluiden tarpeiden mukaan.  
  • Lähtötilanteessa: 
    • Luonnosvaiheessa olevia porrasteisia malleja ei oltu vahvistettu. 
    • Kriteereitä porrasteiseen malliin valittavista menetelmistä ei ollut sovittu. 
    • Käyttösuunnitelmia eri menetelmiin ei ollut tehty. 
    • Toimintamallia menetelmien toteutumisen seurantaan ei ollut.
    • Ohjautumisen prosessien kuvaukset puuttui. 
    • Ylläpidon suunnitelma ja rakenne puuttui.
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas: Kehittämistyöllä pyritään vastaamaan asiakkaiden tarpeeseen ja oikeuteen saada tasalaatuisia ja yhdenvertaisia palveluita. Asiakkaan näkökulmasta pyritään myös siihen, että tarve tuelle tai hoidolle tunnistetaan mahdollisimman varhain ja jo tässä vaiheessa alueella olisi tarjolla näyttöön ja tutkittuun tietoon pohjautuvaa tukea/hoitoa.

Ammattilainen ja organisaatio: Interventioiden kuvaaminen porrasteiseen malliin auttaa kuvaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutta, luo rakenteen koulutussuunnittelulle ja auttaa sekä ammattilaisia että laajemmin organisaatiota hahmottamaan, mitä palvelua eri yksiköissä on saatavilla. Kehittämistyö on ajankohtainen myös lasten ja nuorten terapiatakuuseen valmistautumisessa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä Terapiat etulinjaan-toimintamallin kanssa. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa psykososiaalista tukea ja hoitoa tarjotaan laajasti eri sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Suosituksia ja ohjausta annetaan myös monelta eri taholta (STM, THL, ITLA yms.). Tästä syystä yhteiskehittäminen on edellyttänyt vahvaa koordinaatiota, jota on hoidettu lasten ja nuorten interventiokoordinaatiosta.  

Kokonaisuuden kehittämisessä on tarvittu asiantuntemusta ja yhteistyötä:

  • Menetelmien kehittäjiltä ja kansallisilta "kotipesiltä"
  • Menetelmiä käyttäviltä työntekijöiltä
  • Palveluiden esihenkilöiltä
  • Palveluiden johdolta
  • Itla, THL yms.

 

Tavoiteltu muutos
  • Perustasolta on saatavilla vaikuttavaa, oikea-aikaista ja alueellisesti yhdenvertaista psykososiaalista tukea ja hoitoa apua tarvitseville lapsille, nuorille ja perheille.

Kehittämistyöllä pyritään vahvistamaan hyvinvointialueen strategian mukaista, näyttöön ja tutkittuun tietoon perustuvaa toimintaa. Painopistettä pyritään siirtämään päällekkäisestä arvioinnista kohti hoitamista, ja sitoudutaan porrasteisen mallin mukaisten interventioiden toteutukseen ja seurantaan. Porrastettu malli ohjaa koulutusten ja osaamisen kohdentamista oikeisiin palveluihin. Tavoitteena on yhtenäinen ja tasalaatuinen toiminta. Toimintamalli tukee hyvinvointialuetta myös lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamisessa.

Muutoksen mittaaminen
  • Koulutettujen ammattilaisten määrä
  • Toteutuneet toimenpiteet (terveydenhuolto toimenpidekoodit ja sosiaalihuolto erillisseuranta)
  • Interventiot on kuvattu osaksi toimintayksiköiden prosesseja (tavoite 100%)
Toteutussuunnitelma
  1. Interventiokoordinaatio. Kts. erillinen toimintamallikuvaus.
  2. Implementointitiimin kokoaminen ja säännölliset tapaamiset
    1. Eri toimialojen yhteistyö porrasteisen mallin vahvistamisessa, toteuttamisessa, toteutumisen seurannassa, arvioinnissa ja päivittämisessä.  Päätösten ja linjausten tekeminen.
  3. Käyttöönottotiimin kokoaminen tarvittaessa
    1. Palvelukohtaisesti/menetelmäkohtaisesti tukemaan menetelmän käyttöönottoa tai tehostamaan menetelmän ylläpitämistä.
  4. Interventiokäsikirjan kokomainen  
    1. Menetelmien kuvaukset ja kirjalliset käyttösuunnitelmat palveluittain.​

  5. Porrasteisen mallin toteutumisen seurantamallin kehittäminen. Kts. erillinen toimintamallikuvaus.
  6. Tuen piiriin/hoitoon ohjautumisen kehittäminen
    1. Lasten navigaattori pilotointi
    2. Nuorten interventionavigaattorin pilotointi ja käyttöönotto.
  7. Viestintä
    1. HVA-tasoisesti ajankohtaisen tiedon välittäminen interventio-osaajille, palveluiden johdolle ja 
      esihenkilöille.
Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa sovitaan Kymenlaakson hyvinvointialueelle lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon porrastus. Perusajatuksena on järjestää saatavilla olevat interventiot jatkumoksi: mitä korkeammalla portaalla ollaan, sitä vaikeampiin tilanteisiin interventio on tarkoitettu ja sitä intensiivisempää tarjottu tuki/hoito on.  Hyvinvointialueella malli selkiyttää, millaisia interventioita on käytössä lasten ja nuorten mielenterveyden tueksi ja mistä palveluista niitä on saatavilla. 

Tavoitteena on lisätä tuen ja hoidon saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta. Malli ohjaa alueella myös koulutussuunnittelua.

Palvelut ovat sitoutuneet menetelmien osaamisen ylläpitämiseen ja interventioiden saatavuuteen. Porrastetun mallin interventioiden toteutumista ja tuen ja hoidon vaikutuksia seurataan sovituilla mittareilla.