Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Laitosmuotoinen päihdepalvelu - tuen ja koordinoinnin malli palveluun ohjaamiseen, Lapin HVA (RRP, P4, I1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Mallissa kuvataan se, missä tilanteissa ja miten asiakas ohjataan laitosmuotoiseen päihdepalveluun ja kuinka asiakasta tuetaan palveluun ohjattaessa, palvelun aikana ja sen jälkeen.

Toimintaympäristö

Laitosmuotoinen päihdepalvelu voi olla joko hoitoa, jossa katkaistaan päihdekierrettä, lääketieteellisten syiden perusteella, keskitytään päihteistä vieroittamiseen, tai kuntoutusta, jossa autetaan toipumaan päihdeongelmista ja oppimaan elämään ilman päihteitä. Laitosmuotoiseen päihdehoitoon ja -kuntoutukseen ohjaudutaan sosiaali- ja terveydenhuollon kautta, kun avohoito ja/tai sosiaalihuollon avomuotoiset tukimuodot eivät ole riittäviä. 

Lapin hyvinvointialueella ei ole omaa laitosmuotoista päihdekuntoutusta. Aiemmin ollut Lapin päihdeklinikka lakkautettiin vuonna 2020. Laitosmuotoisten päihdepalvelujen kehittämistarpeeseen vastattiin hyvinvointialueella, kun vuoden 2025 keväällä aloitettiin suunniteltujen laitosvieroitushoitojaksojen toteutukset Kemissä. Muutoin Lapissa hyödynnetään Lapin ulkopuolisia laitosmuotoisia päihdepalveluja. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

VASA 2 -hanke toteutti yhteistyössä A-klinikkasäätiön kanssa päihde- ja riippuvuustyön kyselyn keväällä 2024. Päihde- ja riippuvuustyön kyselyllä kartoitettiin osaamisen ja yhteistyön kehittämistarpeita Lapin hyvinvointialueella. Kysely suunnattiin Lapin sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluiden ammattilaisille.  Kyselyyn vastasi yhteensä 221 työntekijää. Suurimpia vastaajaryhmiä olivat aikuissosiaalityö (14 %), psykiatrinen poliklinikka/mielenterveystoimistot (13 %) ja varhaiskasvatus (13 %). Mikäli vastaajan työtehtävät jakautuivat useammalle toimipaikalle, vastaajat merkitsivät ne ”muu, mikä” -kohtaan. 

Kyselyssä kartoitettiin ammattilaisilta tietävätkö he, milloin ja miten asiakas ohjataan laitosmuotoiseen päihdehoitoon tai -kuntoutukseen. Kyselyn vastausten perusteella:

  • 50 prosenttia vastaajista ei tiennyt milloin ja miten voi ohjata asiakkaan laitosmuotoiseen päihdehoitoon ja -kuntoutukseen. Osaaminen vaihteli eri toimipaikkojen välillä. Vahvinta osaaminen oli riippuvuuspalveluissa ja heikompaa avoterveydenhuollossa. 

Kyselyssä vastaajat saivat kuvailla, minkälaista tietoa ja tukea tarvitsisivat laitosmuotoiseen päihdehoitoon ja -kuntoutukseen ohjaamiseen:

  • Tietoa kaivattiin erityisesti siitä, milloin ja miten sinne voi ohjata asiakkaan sekä missä 
    laitosmuotoista päihdehoitoa ja -kuntoutusta toteutetaan.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Laitosmuotoinen päihdepalvelu - tuen ja koordinoinnin malli palveluun ohjaamiseen projektiryhmässä oli:

  • Aikuisten sosiaalipalvelujen edustus
  • Riippuvuuspalvelujen edustus
  • Avovastaanoton ja vuodeosaston edustus hoitajista ja kahdesta lääkäristä
  • Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kehittäjäasiakasverkoston kaksi kehittäjäasiakasta.

Projektiryhmään nimettiin ammattilaisia ja esihenkilöitä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen toimesta eri puolilta Lapin hyvinvointialuetta. Projektiryhmässä oli edustettuna jokainen palvelualue (kaakkoinen, lounainen, itäinen ja pohjoinen).  Projektiryhmä kokoontui etänä teamsissä kolme kertaa. Työpajoissa mallinnettiin Lapin hyvinvointialueen yhteistä mallia. VASA 2 -hanke koordinoi projektiryhmän toimintaa.

Syksyn 2024 työpajat aikajanalla, joissa mallinnetaan ammattilaisten ja kehittäjäasiakkaiden kanssa tukea ja koordinointia asiakkaiden ohjaamiseksi laitosmuotoiseen päihdepalveluun.
Tavoiteltu muutos

Lapin hyvinvointialueella sosiaali- ja terveydenhuollon kesken ei ole aiemmin mallinnettu laitosmuotoista päihdepalveluprosessia.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Laitosmuotoinen päihdepalvelu - tuen ja koordinoinnin malli palveluun ohjaamiseen - malli on suunnattu Lapin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työvälineeksi. 

Mukana prosessin mallintamisessa ammattilaisten rinnalla on ollut Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kehittäjäasiakasverkostosta kaksi kehittäjäasiakasta, jotka ovat tuoneet asiakkaiden ääntä mukaan kehittämiseen.

Ratkaisun perusidea

Laitosmuotoinen päihdepalvelu - tuen ja koordinoinnin malli palveluun ohjaamiseen -mallissa kuvataan, missä tilanteissa ja miten asiakas ohjataan laitosmuotoiseen päihdepalveluun, ja kuinka asiakasta tuetaan palveluun ohjattaessa, palvelun aikana ja sen jälkeen. Mallissa kuljetetaan rinnakkain sosiaali- ja terveydenhuollon prosesseja, sillä asiakkaan tuen tarpeet määrittävät ohjautuuko asiakas palveluun sosiaalihuollollisin vai terveydenhuollollisin perustein.  Arviointia ja suunnitelmaa tulee tehdä tarvittaessa moniammatillisessa yhteistyössä. Mallissa vahvistetaan hoidon ja/tai palvelun jatkuvuutta, sillä asiakkaan kotiympäristöön palaamiseen liittyvä tuen tarve tulee huomioida jokaisessa prosessin vaiheessa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttaminen:

  • Laitosmuotoinen päihdepalvelu on osa päihde- ja riippuvuuspalveluketjua
  • Laitosmuotoisen päihdepalvelun prosessia on juurrutettu osana päihde- ja riippuvuuspalveluketjun ammattilaisille järjestetyissä juurruttamistilaisuuksissa, lisäksi järjestetty oma tilaisuus työikäisten sosiaalipalveluille, jossa laitosmuotoinen päihdepalvelun prosessi esitetty.
Vinkit toimintamallin soveltajille

Laitosmuotoisen päihdepalvelun prosessi kuvaa, miten prosessi etenee sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakaslähtöisesti. Prosessin rakentaminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä niin sosiaalipalvelujen kuin riippuvuushoidon kesken, mutta tämä edellyttää myös avovastaanoton ja vuodeosastojen mukaan ottamista. Keskeistä on, että asiakkaat ovat mukana ammattilaisten rinnalla rakentamassa prosessia asiakaslähtöisyyden varmistamiseksi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Laitosmuotoinen päihdepalvelun ohjautumisen ja tuen prosessissa kuljetetaan rinnakkain sosiaali- ja terveydenhuollon prosessia, sillä asiakas voi ohjautua palveluun joko sosiaalisin tai terveydellisin perustein sosiaali- ja terveydenhuoltolakiin perustuen. 

Laitosmuotoisessa päihdepalvelun prosessissa ei kuvata ainoastaan sitä, mitä tapahtuu ennen laitosmuotoisen päihdepalvelun alkua, vaan ylipäätänsä koko prosessia aina asiakkaan kotiympäristöön palaamiseen saakka. Toimintamallin rakentamisessa todettiin, että laitoksessa on usein helpompi olla päihteettömänä, joten asiakkaan konkreettinen työ päihteettömänä pysymisessä alkaa laitospalvelun jälkeen. Tämän vuoksi ammattilaisten tulee huomioida yhdessä asiakkaan ja tarvittavien tahojen kanssa asiakkaan kotiympäristöön palaamiseen liittyvä tuen tarve jokaisessa prosessin vaiheessa.