Kuormitusmittari lastensuojelun avohuoltoon

Toimintamallissa kehitettiin lastensuojelun avohuollon  tiimin toimintatapoja. Tavoitteena oli kuormitusmittarin avulla tunnistaa oikea-aikaisesti työntekijöiden kuormittuminen. Kuormittumisen lisääntyessä esihenkilön ja tiimin tuki on saatavilla.

Toimintaympäristö

Talentian työolobarometrin mukaan puolet sosiaalialan ammattilaisista harkitsee työpaikan vaihtamista ja yksi kolmesta pohtii alanvaihtoa. Huolestuttavaa asiassa on se, että lähes kolmannes sosiaalialan korkeakoulutetuista kokee vaihtuvuuden yhdeksi suurimmista haasteista työssään. Sosiaalialan ammateissa työhyvinvoinnin puute on kasvava huolenaihe. Työtehtävien luonteen vuoksi sosiaalityöntekijöillä on kohonnut riski kokea työolosuhteisiin liittyvää psykologista ahdistusta. Lastensuojelutyö on äärimmäisen vaativaa asiantuntijatyötä, joka haastaa sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointia. Niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa on huomattu, että sosiaalialalla työn mielekkyyden kehittyminen on koettu viime vuosina kehittyneen huonompaan suuntaan ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ovat vähentyneet. Tutkimuksista käy ilmi, että lastensuojelun sosiaalityöntekijät kokevat loppuun palamista  ja sekundaaritraumatisoitumista muita helpommin.

Henkilöstön hyvinvointi on yksi keskeisimmistä työn tuottavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Sen ylläpitäminen ja edistäminen vaatii organisaatioilta uudenlaisia panostuksia, tukea ja yhteisöllisyyden vahvistamista työelämän vaatimusten yhä kasvaessa. Työhyvinvoinnin kannalta työyhteisön ja hyvän työilmapiirin merkitys on lastensuojelutyössä erityisen merkittävä. Toimiva työyhteisö ja tiimi parantavat ylipäätään työhyvinvointia ja mahdollistavat työn tekemisen laadukkaasti. Toimiva työyhteisö on laadukkaan työn ja työssä pysymisen edellytys. Työntekijöiden pysyvyys ja luottamussuhteen rakentuminen on lastensuojelun asiakkaankin näkökulmasta katsottuna ensiarvoisen tärkeää ja merkityksellistä. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Keski-Suomen hyvinvointialueelta lastensuojelun avohuollon pohjoinen tiimi lähti mukaan STM:n Vetoa ja pitoa valmennukseen löytääkseen veto- ja pitovoima tekijöitä työntekijöiden saatavuus ja vaihtuvuus haasteen vuoksi. Lastensuojelu on siirtynyt osaksi hyvinvointialueen toimintaan vuoden 2023 alusta. Vuoden 2024 alusta pohjoisen alueen kolme eri tiimiä päätettiin yhdistää yhdeksi tiimiksi saman esihenkilön alaisuuteen. Maantieteellisesti tiimi sijoittuu laajalle yhdeksän kunnan alueelle ja työntekijät ovat sijoittuneet 5-6 eri toimipisteeseen. Juurisyiksi veto- ja pitovoima haasteisiin löydettiin seuraavat tekijät: puuttuvat työn tuen rakenteet, puuttuvat terveet/tiimityön mahdollistavat työtilat, suuri asiakasmäärä, alueellisten erojen huomioimattomuus työn rakenteissa ja puuttuvat kehittymisen mahdollisuudet. Tiimissä todettiin monien asioiden olevan senkaltaisia, joihin työntekijöillä tai lähiesihenkilöllä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Niinpä tiimissä lähdettiin pohdittamaan, mihin asioihin sen sijaan voisimme vaikuttaa. Veto- ja pitovoimatekijöiden lisäämiseksi työskentelylle asetettiin seuraavia tavoitteita: työn hallinnan tunteen lisääminen, työhyvinvoinnin lisääminen, terveet tiimityön mahdollistavat työtilat, työparityön tarkoituksenmukaistaminen, rekrytointien onnistuminen sekä perehdytykseen panostaminen ja vastuun jakaminen siinä.

Tavoiteltu muutos

Tiimissä on ollut suuri vaihtuvuus ja työn kuormittavuus on tunnistettu. Kuormitusmittarin avulla pyritään tunnistamaan työn kuormittavuus oikea-aikaisesti ja nopeasti, jotta vältyttäisi pitkiltä sairaspoissaoloilta. 

Kuormitusmittari on todettu toimivaksi työvälineeksi kuormituksen tunnistamiseksi ja tarvittavan tuen tarjoamiseen ja saamiseen muilta tiimiläisiltä ja esihenkilöltä. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kuormitusmittari on tarkoitettu ammattilaisten käyttöön. Kuormitusmittarin käyttö kerää tietoa asiakastilanteista ja työn ilmiöiden kuormittavuudesta lastensuojelun avohuollon työntekijöille.

Ratkaisun perusidea

Kuormitusmittari toteutetaan viikoittain lastensuojelun avohuollon tiimin viikkotiimissä Webropol-kyselyllä. Kyselyssä pyydetään täyttämään kohdat: alue ja työtehtävä, kuukausi, kuormittuneisuuden liikennevalon väri; vihreä (teen mielelläni, sopiva vauhti), keltainen (ihan kivaa, mutta vauhti kiihtyy, saan aikataulutettua työtehtävät), oranssi (alkaa mennä liian kovaa, työn hallinnan tunne katoamassa, aika ei riitä työtehtävien tekemiseen, käyn ylikierroksilla) tai punainen (en hallitse työn määrää, koen olevani todella uupunut). Lisäksi pyydetään täyttämään kuormittuneisuutta aiheuttavat syyt, kuten puuttuvat työntekijät, liian suuri työmäärä, määräaikavalmistelut, organisaatioon liittyvät tekijät tai muut kuormitusta aiheuttavat tekijät. Kyselyn lopussa pyydetään täyttämään kohta, jossa kysytään onko työntekijällä tarve keskustella esihenkilön kanssa tilanteestaan. Webropol-kyselyn tulokset käydään läpi heti täyttämisen jälkeen tiimin alussa sekä kuukausittain edellisen kuukauden osalta. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kuormitusmittarin hyödyn ja tuoman tiedon toteuttamiseksi kuormitusmittarin käytön on oltava säännöllistä ja tiivistä. Kuormitusmittarin käytölle ja täyttämiselle sekä tulosten tarkasteluun on varattava riittävästi aikaa esimerkiksi viikkotiimien alusta. Esihenkilön on huolehdittava, että kuormitusmittarin täytölle ja tuloksista keskusteluun jää riittävästi aikaa. Kuormitusmittari toteutetaan Webropol-kyselyllä, johon kysymysten miettiminen ja kuormitustekijöiden tunnistaminen vie aikaa. 

Keski-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelun avohuollossa toimii kuukausittaiset infot, joissa käsitellään ajankohtaisia asioita. Valmennuksen myötä on sovittu valmennustiimin esittelevän toimintamallia ja ratkaisuja kuukausi-infossa kevään 2026 aikana kolmen muun alueen työntekijöille. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Työntekijöiden sitouttaminen kuormitusmittarin säännölliseen käyttöön on merkittävin resurssi, joka tulee huomioida ja mahdollistaa mm. välineitä tarjoamalla (kuten tietokone tai puhelin) kyselyn täyttämiseen. 

Toimintamalli on sovellettavissa kaikille aloille ja erikokoisille työtiimeille. 

Esihenkilön ja työtiimin tulee huolehtia kyselyn täyttämisestä säännöllisesti ajallaan. Kyselyyn on tärkeä miettiä oman työn kannalta tärkeimmät kysymykset ja kohdat joita halutaan selvittää, jotta kyselystä ei tule liian pitkä. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kuormitusmittarin käytön myötä työntekijöiden kuormittumisen oikea-aikainen arviointi on ollut helpompaa ja tiimissä työtilanteiden kuormittavuudesta keskustelu on avoimempaa. Tiimiin on muodostunut käytäntö, jossa kuormittuneelle työntekijälle tarjotaan tukea ja apua työtilanteeseen. Kuormitusmittarin myötä esihenkilö pystyy vaikuttamaan tilanteeseen työtehtäviä jakamalla (työparin tarjoaminen, uusien asiakkuuksien ohjaaminen toiselle työntekijälle) ja tarvittaessa ohjaamaan työterveyspalveluiden piiriin. 

Kuormitusmittarin lisäksi koko valmennuksen aikana tehtyjen muutosten myötä sairauspoissaolot ovat vähentyneet merkittävästi vuoden 2025 osalta. ????