Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Kulttuuripoimuri: etsivää kulttuurista vanhustyötä

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Etsivän kulttuurisen vanhustyön palvelupolun muotoilu yli 65-vuotiaiden ohjaamiseksi kulttuurin äärelle Rovaniemellä, Ranualla ja Posiolla (Lapin hyvinvointialueen kaakkoinen alue).

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ennaltaehkäistään raskaampien palveluiden piiriin ajautumista ja sotepalveluiden ruuhkautumista kulttuurihyvinvoinnin keinoin. Vastataan ikääntyneiden yksinäisyyteen, madalletaan osallistumisen kynnystä kulttuuritoimintaan.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Yhteiskunnallisella tasolla hankkeessa tavoitellaan muutosta yli 65-vuotiaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Erityisesti silloin kun ollaan elämän muutosvaiheessa, riskit passivoitumiseen ja sosiaalisten verkostojen ulkopuolelle jäämiseen kasvavat. Esimerkkejä ikääntyneitä koskevista muutosvaiheista voivat olla esimerkiksi leskeytyminen, sairastuminen, tai esimerkiksi muutto kotikylältä kaupunkiin.

Tavoitteena on ennaltaehkäisevä toiminta, joka vahvistaa arjen toimintakykyä ja aktiivisuutta.

Toiminnalla vahvistetaan etsivän vanhustyön verkostoa Lapin Kaakkoisella alueella (Rovaniemi, Ranua, Posio), ja luodaan malleja, joissa yhdistetään ammattilaisten toteuttamia kulttuurisisältöjä hyvinvoinnin edistämiseen.

Asiakkaan näkökulmasta toiminta tuo piristystä ja kipinää sekä rytmiä arkeen, antaa mahdollisuuden uusien sosiaalisten suhteiden luomiseen ja itsensä kehittämiseen, elinikäiseen oppimiseen ja luovuuden heräämiseen.

Tavoiteltu muutos

Ennaltaehkäistään raskaampien palveluiden piiriin ajautumista ja sotepalveluiden ruuhkautumista kulttuurihyvinvoinnin keinoin. Vastataan ikääntyneiden yksinäisyyteen, madalletaan osallistumisen kynnystä kulttuuritoimintaan.

Tietoisuus omasta kulttuurihyvinvoinnin tarpeesta vahvistuu. Tunnistetaan oma kulttuurihyvinvoinnin tilanne ja tarve. 

Ryhmään osallistuneiden osallisuus vahvistuu, toimintakyky edistyy. Tietoisuus kulttuuripalveluista omalla alueella lisääntyy, ohjataan eteenpäin esim. kunnan, kansalaisopiston, kolmannen sektorin palveluihin, esteiden madaltaminen.

Ikääntyneiden parissa työskentelevien ammattiryhmien yhteinen ymmärrys kulttuurihyvinvoinnista lisääntyy verkostotoiminnan, koulutusten ja yhdessä toteutettujen luovien ryhmien kautta. Tieto kulttuurihyvinoinnista muokkaa rakenteita ja toiminnan sisältöjä sosiaali-ja terveyspalveluissa, kuntapalveluissa ja järjestöissä.