| Innokylä

Toimintaympäristö

Espoossa asuu paljon vieraskielisiä ja ennusteen mukaan heidän osuutensa kasvaa edelleen. Maahanmuuttajataustaisten naisten osallistuminen työmarkkinoille on vähäistä ja kotoutumispalvelut ovat tavoittaneet huonosti kotona lapsiaan hoitaviaan maahanmuuttajaäitejä. Tämä lisää riskiä, että he jäävät kokonaan kotoutumispalvelujen ulkopuolelle. On tärkeää saada kotona lapsiaan hoitavat maahanmuuttajanaiset täysivaltaisiksi toimijoiksi sekä perheensä että yhteiskunnan näkökulmasta. Hankkeen avulla luotiin ratkaisuja kotona lapsiaan hoitavien maahanmuuttajanaisten tavoittamiseen, heille suunnattujen palveluiden ja palvelutarjonnan tuntemukseen liittyvien haasteiden vähentämiseen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamalli on suunnattu maahanmuuttajakotivanhemmalle, joilla on rajalliset mahdollisuudet osallistua kielikoulutukseen sekä kotivanhempien alle kouluikäisille lapsille, jotka eivät ole varhaiskasvatuksen piirissä.

Kotoutumisen näkökulmasta kohderyhmä tarvitsee helposti saavutettavan, arkeen sopivan tavan oppia suomea, joka samalla huomioi lastenhoidon.

Asiakasymmärrys perustuu havaintoon, että kotivanhempien arki on usein sidottu kotiin, jolloin osallistuminen perinteisiin kielikoulutuksiin on vaikeaa. Vanhemmat tarvitsevat joustavia ja perheystävällisiä oppimisratkaisuja, ja lapset tarvitsevat turvallista, pedagogista toimintaa, joka tukee kehitystä ja suomen kielen oppimista.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa yhdistyvät kotivanhempien suomen kielen opetus ja lasten tavoitteellinen kerhotoiminta. Samanaikainen ja helposti saavutettava toteutus madaltaa osallistumisen kynnystä sekä vahvistaa koko perheen arkea. Toimintamalli perustuu monitoimijuuteen, yhteistyöhön ja yhteiseen tavoitteeseen. Tavoitteena on tukea vanhempien koulutus- ja työllistymispolkuja sekä lasten hyvinvointia.

Toimintamalli koostuu viidestä toiminnosta:

1) Yksilöllinen palvelutarpeen arvio, ohjaus, neuvonta ja tuki (Koto-Espoo)

2) Suomen kielen opetus (Omnia)

3) Uraohjaus (Omnia) ja muu työelämäorientaatio (Koto-Espoo)

4) Lasten kerho (Espoon avoin varhaiskasvatus)

5) Muu kotoutumista ja hyvinvointia tukeva toiminta: liikunta, kulttuuri, järjestöt (Koto-Espoo)

Toimintaan osallistumisella pyritään vahvistamaan osallistujien osallisuuden ja toimijuuden kokemusta sekä lisäämään tietoa omista oikeuksista ja suomalaisesta yhteiskunnasta. Tavoitteena on kehittää osaamista kielitaidossa, opiskelussa ja työnhaussa sekä tukea vahvuuksien tunnistamista ja realististen tulevaisuuden tavoitteiden asettamista. Lisäksi ratkaisu tarjoaa vertaistukea, monialaista ohjausta ja koko perheelle turvallisen varhaiskasvatuskokemuksen.

Yhteistyön näkökulmasta toimintamalli tavoittaa vaikeasti saavutettavan kohderyhmän, helpottaa ammattilaisten työtä monitoimijaisella yhteistyöllä ja vahvistaa alueellista verkostoa. Yhteinen toimintamalli on selkeä, kustannustehokas ja vaikuttava.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallia voivat hyödyntää kunnat, kaupungit ja koulutuksen järjestäjät. Toimintamallin sujumisen kannalta tulee kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin.

Organisointi ja yhteistyö. Toimijoiden välinen yhteistyö on ratkaisevaa sekä vastuut ja tehtävät ovat tarkasti kuvattu.

· Kunta/kaupunki (kotoutumisen toimiala): strateginen omistajuus, koordinointi, tilat, mallin ylläpito ja asiakasohjaus.

· Varhaiskasvatus: lasten hyvinvointi, turvallisuus ja oppiminen; kerhotoiminnan järjestäminen ja sisältö.

· Koulutuksen järjestäjä: suomen kielen opetus, pedagoginen laatu, arviointi, testaus ja uraohjaus.

Monikanavainen asiakastavoittaminen

Kohderyhmän tavoittaminen hyödyntämällä erilaisia kanavia ja menetelmiä.

Sopivat ja turvalliset tilat

Tilojen tulee huomioida lasten kerhotoiminta ja kotivanhempien suomen kielen oppiminen samanaikaisesti.

Aikataulutus ja saavutettavuus

Kurssit alkavat elokuussa ja tammikuussa ja ovat kestoltaan 6 kuukautta. Opetuspäiviä on kolme viikossa ja kaksi tuntia kerrallaan
Toteutus päiväsaikaan ja hyvien liikenneyhteyksien päässä.
Aikataulut huomioivat koko perheen arjen, lasten haku koulusta tai päiväkodista.

Kielitestit ja ohjaus

Ennen kurssin järjestetään kielitestit, joihin koordinaattorit ohjaavat asiakkaitaan tarvittaessa.
Kielitestien perusteella koordinaattorit ohjaavat asiakkaan oikean tasoiselle kurssille.

Toiminnallinen ja työelämälähtöinen opetus

Käytännönläheinen suomen kielen opetus eri oppimisympäristöissä (vierailut)
Uraohjaus on osa suomen kielen oppimisprosessia.
Opetus ja ohjaus toteutetaan sukupuolisensitiivisesti ja osallistuja kannustetaan miettimään omaan tulevaisuuteen liittyviä valintoja ja tekoja omista kiinnostuksista ja lähtökohdista käsin, ei perheen, puolison tai kulttuurin kautta. Ryhmäkeskusteluissa purettiin perinteisiä sukupuolirooleja ja vahvistettiin ymmärrystä tasa-arvosta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tavoitteellinen kerhotoiminta

Varhaiskasvatuksen ammattilaiset vastaavat pedagogisesta sisällöstä.
Kerho tukee lapsen kielen ja taitojen kehitystä. Kerho-ohjaajat tukevat tarvittaessa vanhempia lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa.
Tarjotaan tietoa varhaiskasvatuksesta ja hakemisesta. Varhaiskasvatuksen palveluasiantuntija käy kursseilla ja tarjoaa ajankohtaista tietoa varhaiskasvatuksesta sekä oikea-aikaisesta hakemisesta asiakkaille.
Kerhotoimintaa toteuttavat joka arkipäivä vakituiset varhaiskasvatuksen tiimit Matinkylässä ja Espoon keskuksessa. Hankekurssien” ympärille on rakennettu laajempi kielipalvelupolku, jonka tarjonnassa on kotivanhemmille eritasoista kielen opetusta suomea vauvan kanssa, suomea kotivanhemmalle alkeet ja A2.

Urasuunnitelma ja jatkopolut

Kurssin aikana toteutuu ryhmäuraohjausta ja yksilöryhmäohjausta. Kurssin lopussa uraohjaaja laatii yksilöllisen urasuunnitelman yhdessä osallistujan kanssa.
Koordinaattori varmistaa jatko-ohjauksen seuraaviin palveluihin

Vinkit toimintamallin soveltajille

Panosta tiloihin ja varmista että kerhotoiminta ja opetus voivat toteutua turvallisesti rinnakkain. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset varmistavat tilat lasten osalta ja opettaja oppimisen näkökulmasta.

Tee yhteistyö näkyväksi: sopikaa ja dokumentoikaa eri toimijoiden vastuut selkeästi ja pidä säännölliset yhteispalaverit. Sopikaa tiedonkulusta, mitä, missä ja miten.

Muista kohderyhmän saavutettavuus: viesti selkeällä kielellä, käytä kasvokkaista ohjausta ja hyödynnä alueellisia verkostoja osallistujien tavoittamiseen.

Varaa riittävästi aikaa osallistujien luottamuksen rakentamiseen ja osallisuuden vahvistamiseen. Hankkeessa toteutettiin TUTUSTUMISJAKSO, joka on kahden viikon pituinen heti kurssin alussa. Tutustumisjakson tavoitteena on parantaa vuorovaikutusta lasten, vanhempien ja työntekijöiden välillä, lisätä vanhempien turvallisuuden tunnetta ja tukea heitä muutoksessa. Lisäksi kerrotaan toiminnan tavoitteista ja palvelukokonaisuudesta.

Hyödynnä seurantaa: kirjaa osallistumiset, jatkopolut ja kokemukset, jotta mallin vaikuttavuus on osoitettavissa. Laadi toiminnalle seurantamittarit, kuten osallistujien loppukysely ja kielitaidon arviointi.

Rakenna yhteisöllisyyttä ja kannustavaa ilmapiiriä. Kurssin aikana tehdään vierailuja (esimerkiksi Ateneum, asukaspuisto). Kurssin lopussa pidetään lopetusjuhla, johon osallistuvat vanhemmat, lapset ja työntekijät. Osallistujat saavat myös osallistumistodistuksen, todistuksen silloisesta kielitasosta sekä urasuunnitelman.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintaan osallistumisen vaikuttavuutta ja osallistujan kielitaidon kehittymistä arvioidaan. Arviointi toteutuu asiakaskyselyllä kurssin puolivälissä ja lopussa. Kyselyyn vastataan omalla äidinkielellä ja anonyymisti. Kyselyiden kautta saadaan tärkeää tietoa toiminnan vaikuttavuudesta, kuten osallistujien tyytyväisyydestä toimintaan, kurssin hyödyistä sekä siitä, onko osallistuja saanut riittävästi tietoa esimerkiksi koulutusvaihtoehdoista ja työelämästä.

Osallistujien kokonaisuustyytyväisyys toimintaan oli korkea (4,46/5) ja toiminnasta koettiin olevan hyötyä (4,8/5). Osallistujat todennäköisesti suosittelisivat kurssia kavereilleen (4,78/5). Lastenhoitoon (4,82/5) ja opetukseen oltiin erittäin tyytyväisiä sekä useat osallistujat olivat saaneet uusia kavereita kurssilla 4,44/5.

Kielitaidon kehittymistä seurataan kahdella tasolla. 1. Subjektiivinen kokemus kielitaidon kehittymisestä osana anonyymiä omakielistä asiakaskyselyä. 2. testaamalla kielitaitoa kurssin alussa ja lopussa. Lähtötasotestauksessa s2-opettaja kartoittaa alkukeskustelussa osallistujan suomen kielen puhumista, luetun, kuullun ja kirjoitetun ymmärtämistä sekä kirjoitustaitoa. Lopputestaus toteutetaan Testipisteen välitestillä, josta osallistuja saa todistuksen.

Loppukyselyssä osallistuja arvioi itse oman kielitaidon kehittymistä. Osallistujien kokemus on, että kurssin aikana suomen kielen taito on parantunut sekä kokemuksena on, että puhuu ja ymmärtää suomea sekä osaa lukea ja kirjoittaa suomeksi paremmin kuin ennen kurssia.

Kielitestissä mitataan puhumista, kirjoittamista , kuullun ja luetun ymmärtämistä. Lisäksi testissä on 10 sanan sanelu. Tuloksena on, että osallistujien kielitaito on kehittynyt kaikilla osa-alueilla. Kaikkein parhaiten ovat kehittyneet puhuminen ja kirjoittaminen. Osallistujilla on poissaoloja kurssin aikana esimerkiksi lapsen sairastelun tai lasten asioiden hoitoon liittyvien käyntien vuoksi. Tämän lisäksi kielen oppiminen on yksilöllistä. Sujuva itsenäisen kielenkäyttäjän kielitaito saavutetaan useimmiten noin 5-7 vuoden opiskelun jälkeen. Kurssi on alkanut aivan alkeista ja kestänyt noin 133 tuntia. Opiskelijan lähtötaso ja edellä mainitut tekijät huomioiden yhden kurssin aikana voidaan saavuttaa esimerkiksi A1.3 tai alle, tai A2.1 taitotaso.

Kotoa kohti työelämää -toimintamalli

Kotoa kohti työelämää -toimintamalli