Konsultaatiomalli lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä (RRP2, P4, I1)
Pirkanmaan hyvinvointialueella luotiin porrasteinen konsultaatiomalli lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä osana hoidon porrastuksen uudistusta.
Pirkanmaalla lasten- ja nuorisopsykiatrisissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa on ollut merkittäviä hoitoon pääsyn ongelmia. Tilanne on kehittynyt pitkällä aikavälillä ja on osittain myös kansallinen ongelma. Taustalla on erityisesti nuorten mielenterveysoireiden lisääntyminen ja palvelutarpeen kasvu. Lisäksi Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyneiden organisaatioiden resursseissa ja organisoitumistavoissa on ollut merkittäviä eroja.
Osana Next Generation EU:n rahoittamaa RRP2 - Suomen kestävän kasvun kehityksen hanketta (P4, I1) Pirkanmaan hyvinvointialueella toteutettiin laaja lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden selvitystyö ja kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman päätavoitteena on tarjota oikea-aikaiset ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut sujuvassa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä.
Pirkanmaan RRP-hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan kokonaisuudessaan koko alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden parantamista, hoidontarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn nopeuttamista sekä kustannusten nousun hillintää.
Lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisohjelman yksi päätavoitteista oli luoda ja ottaa käyttöön uusi hoidon porrastuksen mukainen organisaatiomalli. Osana tätä hoidon porrastusta tarvittiin vastaavanlainen konsultaatiomalli tukemaan uuden organisaatiorakenteen mukaista toimintaa. Konsultaatiorakenteissa tulee tunnistaa myös erikoistuneempien palveluiden tarve konsultoida matalampia hoidon portaita niiden erityisvastuualueista ja -palveluista.
Toimintamallia oli kehittämässä kaksi monialaista työryhmää osana Lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisohjelmaa 2024–2026 (RRP2, P4, I1). Toinen työryhmä kehitti lasten (0-12v.) konsultaatiorakenteita ja toinen nuorten (13-17v.) konsultaatiorakenteita. Työryhmien vetäjinä toimineet vastuualuejohtajat tekivät keskinäistä yhteistyötä varmistaakseen molempien ikäryhmien mallien yhteneväisyyden.
Lasten konsultaatiorakenteiden työryhmä koostui Tays lastenpsykiatrian, lasten mielenterveys- ja päihdepalvelujen, opiskeluhuollon, vastaanottopalveluiden sekä neuvolan ja kehitystä tukevien palveluiden ammattilaisista.
Nuorten konsultaatiorakenteiden työryhmä koostui Tays nuorisopsykiatrian, nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen, opiskeluhuollon sekä vastaanottopalveluiden ammattilaisista.
Toimivat ja sujuvat konsultaatiokäytännöt mahdollistaisivat entistä laajemman mahdollisuuden ratkoa asiakkaan haasteita moniammatillisesti. Lisäksi ne vähentävät asiakkaiden siirtämistä tai lähettämistä vaativimpiin palveluihin niissä tilanteissa, joissa alemman portaan hoito on riittävää konsultaatiotuella. Onnistuneen konsultaatiomallin toteutuminen vähentää asiakkaiden hoitoon odottamisen kestoa ja parantaa tuen tai hoidon oikea-aikaisuutta.
Konsultaatiomalli on osana lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisohjelmaa, jossa tavoitellaan hoitoon pääsyn sujuvoittamista odotusajan lyhentymisellä ja hoitotakuun toteutumisella.
Konsultaatiomallit on kehitetty sekä jalkautettu henkilöstön käyttöön. Jalkautumisen tueksi pidetään henkilöstölle tiedotustilaisuuksia sekä mallin kirjallinen tuotos jaetaan kaikille työntekijöille. Konsultaatiomallin käyttöönottoa vahvistetaan esihenkilötyöllä ja johtajien sitoutumisella muutokseen.
Molemmissa konsultaatiomalleja kehittävissä työryhmissä oli mukana henkilöstöä kaikilta hoidon portailta. Lisäksi henkilöstöä kuultiin laajemmin kyselyillä sekä lasten että nuorten konsultaatiomallia kehitettäessä.