Kohti toimivampaa työyhteisöä (Vetoa ja pitoa: hyvän työn ohjelma)

Kohti toimivampaa työyhteisöä (Vetoa ja pitoa: hyvän työn ohjelma)

Työyhteisön toimintaa lähipalvelusairaalassa haluttiin parantaa paremmalla tiedottamisella ja yhteisillä pelisäännöillä.

 

Toimintaympäristö

Nykypäivän työelämässä muutokset ovat yksi osa arkea.  Isot muutokset ja niihin sopeutuminen vaikuttavat työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Toimiva työympäristö ja yhteiset toimintatavat ovat tärkeitä työn sujuvuuden kannalta. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohde koostuu työyhteisön työntekijöistä, joihin kuuluu mm. sairaanhoitajia, lähihoitajia, lääkäreitä, fysioterapeutti ja kotiutuskoordinaattori.

Asiakasymmärrys:

  • Asiakasymmärrystä on kerrytetty tarkastelemalla työyhteisön toimintatapoja.
  • Havaittiin, että työyhteisön yhteiset pelisäännöt puuttuvat.
  • Työyhteisön palavereissa on keskusteltu työn arjessa esiin nousseista haasteista ja tarpeista, joiden pohjalta lähdettiin pelisääntöjä kehittämään.

Asiakkaiden osallistaminen:

  • Työntekijät osallistuivat pelisääntöjen luomiseen ennakkokyselyllä, joiden pohjalta lähdettiin pienryhmissä kehittämään pelisääntöjä kehittämisiltapäivässä.
  • Kehittämisiltapäivässä koottuja ajatuksia visualisoitiin post-it -lapuilla ja käytiin läpi yhteisesti. Analysoitu pelisääntöjen toimivuutta ja toimimattomuutta arjessa sekä pohdittu miksi kysymyksiä.
  • Tämän jälkeen pelisäännöistä luotiin koonti, jonka jokainen työyhteisön jäsen luki ja hyväksyi allekirjoittamalla.
Ratkaisun perusidea

Yhteistyön jatkuva kehittäminen ja integroiminen osaksi lähipalvelusairaalan työkulttuuria.

  • Pelisääntöjen luominen
  • Viestinnän kehittäminen
  • Toimintaympäristön muokkaaminen
  • PDSA -kehittäminen

Seuraavien mittareiden avulla pystymme seuraamaan työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä:

  • työtyytyväisyys -kyselyt (6 kk välein)
  • hymynaama -kampanja (3 kk välein)
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toinen vastaava yksikkö lakkautettiin yt-neuvottelujen jälkeen, jonka seurauksena noin puolet lakkautetun yksikön hoitohenkilökunnasta sekä lääkäri siirtyi Hämeenkyrön lähipalvelusairaalaan. Yhdistymisen jälkeen työyhteisössä toiminta oli hajanaista, joka heikensi yhteistyötä ja työtyytyväisyyttä.  

Henkilökunnassa oli havaittavissa muutosvastarintaa, jota lisäsi yhteisten toimintatapojen puute, toimenkuvien epäselvyys ja tiedonkulun ongelmat. Lisäksi yhdistyminen toteutettiin ilman riittävää suunnittelua ja henkilöstön osallistamista.

Ratkaisuna päätettiin luoda työyhteisöllemme selkeät pelisäännöt, kehittää tiedottamista ja vahvistaa yhteishenkeä. Erilaisilla kyselyillä kartoitettiin millaisille pelisäännöille on tarvetta. Kehittämisiltapäivässä pelisääntöjä käsiteltiin vaiheittain, jotta saatiin luotua meidän työyhteisömme arkea parhaiten tukevat säännöt. Pelisäännöistä tehtiin selkeitä ja konkreettisia, jotta ne tukevat yhteistyötä, arjen sujuvuutta ja työhyvinvointia.

Henkilökuntaa on osallistettu helpottamalla omien ajatusten esiintuomista, vaikka ei pääsisi osallistumaan esimerkiksi viikottaisiin palavereihin. Tiedonkulkua parantamaan on otettu käyttöön vain yksi tiedotuskanava, jolloin tiedon löytyminen helpottuu. Yleisistä asioista tiedottamiseen on lisäksi otettu käyttöön uutena viikkotiedotteet.

Ratkaisun vaikutuksia arvioidaan ja sitoutumista vahvistetaan säännöllisillä työhyvinvointikyselyillä ja kehittämiskeskusteluilla, joiden pohjalta toimintaa voidaan myös kehittää edelleen. Kehittämistyön tavoitteena on parantaa työhyvinvointia, selkiyttää työnkuvia, parantaa tiedottamista ja vahvistaa yhteistä sitoutumista toimivaan arkeen. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen vaatii aktiivista osallistumista koko työyhteisöltä.  Pelisääntöihin ja uusiin toimintatapoihin sitoutuminen on jokaisen työntekijän vastuulla. 

Toimintamallia voi soveltaa eri toimintaympäristöihin ja erilaisille kohderyhmille.
Toimintamallin toteutumiselle luo haasteita työyhteisön muutosvastarinta. Sillä muutoksen onnistuminen vaatii jokaisen työyhteisön jäsenen sitoutumista uusiin toimintatapoihin. Kehittäminen vaatii aikaa ja seurantaa, jotta uudet toimintatavat muodostuvat osaksi arkea. Aikaa tarvitaan sekä kehittämistyöryhmän työlle, että työyhteisölle uusien toimintatapojen omaksumiseen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä
  • Työtyytyväisyyskyselyn tulokset osoittavat, että pieniä parannuksia on havaittavissa, vaikka seuranta-aika on lyhyt.​

  • Pelisäännöt ovat käytössä ja tukevat arjen sujuvuutta.​

  • Yhteisöllisyys ja viestintä ovat vahvistuneet.​