Keskittyminen haltuun itsehoitopolku (digitaalinen) Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Aikuisten keskittymisvaikeuksien digitaalinen itsehoitopolku yhdistää perinteiset hoitomenetelmät nykyaikaisiin digitaalisiin ratkaisuihin. Tämä tekee hoidosta saavutettavampaa ja joustavampaa, tukien asiakasta haasteiden tunnistamisessa.
Aikuisten keskittymisvaikeudet tunnistetaan nykyään yhä useammin, ja tämä lisää tuen ja hoidon tarvetta. Samaan aikaan mielenterveyspalveluissa on pitkiä jonoja, mikä korostaa matalan kynnyksen itsehoitopolkujen merkitystä. Etätyön yleistyminen on tuonut keskittymisvaikeudet näkyvämmin esiin työelämässä, ja moni kokee haasteita arjen hallinnassa.
Taloudelliset tekijät
Hyvinvointialueilla on rajalliset resurssit, joten tarvitaan kustannustehokkaita ratkaisuja. Digitaaliset itsehoitopolut voivat vähentää tarvetta kasvokkain tapahtuvalle hoidolle ja säästää resursseja pitkällä aikavälillä, kun osa asiakkaista saa riittävän tuen omatoimisesti.
Teknologiset tekijät
Oma Kymenlaakso alustan käyttöönotto on mahdollistanut sen, että itsehoitopolkuja voidaan tarjota laajasti ja helposti. Matalan kynnyksen digitaaliset polut ovat kaikkien saatavilla ja tukevat yhdenvertaista palvelua koko alueella.
Kulttuuriset tekijät
Mielenterveyteen liittyvä stigma on edelleen olemassa. Itsehoito ja omatoiminen tuki ovat palveluja, joihin uskalletaan mennä ja ne voivat toimia hyvänä ensivaiheen tukena ennen ammattilaiskontaktia.
Kymenlaakson hyvinvointialueella aikuisten keskittymisvaikeuksien hoitoon liittyy useita merkittäviä haasteita. Hoitoon pääsy on hidasta pitkien jonojen vuoksi, ja perinteiset hoitomuodot sitovat runsaasti ammattilaisten resursseja. Monet potilaat jäävät ilman riittävää tukea odottaessaan varsinaista hoitoa, mikä pahentaa oireita ja heikentää toimintakykyä.
Nykyiset palvelut eivät tarjoa riittävästi joustavia, saavutettavia tukimuotoja, joita potilaat voisivat hyödyntää omatoimisesti. Erityisesti työikäiset aikuiset tarvitsevat arkielämään soveltuvia, helposti käytettäviä työkaluja keskittymisvaikeuksiensa hallintaan.
Strategiset linkitykset:
Kehitettävä itsehoitopolku linkittyy suoraan Kymenlaakson hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin:
- Palveluiden saavutettavuus ja asiakaskeskeisyys: Digitaalinen itsehoitopolku parantaa palveluiden saatavuutta ajasta ja paikasta riippumatta
- Kustannustehokkuus: Itsehoitoratkaisut vähentävät kalliimpien ammattilaistapaamisten tarvetta
- Ennallaehkäisevä työ: Varhainen tuki estää ongelmien pahenemista
- Digitalisaation hyödyntäminen: Vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiostrategiaan
- Yhdenvertaisuus: Varmistaa tasavertaisen pääsyn hoitoon asuinpaikasta riippumatta
Hanke tukee myös valtakunnallista mielenterveysstrategiaa ja hyvinvointialueiden tehtävää tuottaa kustannustehokkaita, laadukkaita palveluita.
Itsehoitopolun kehittämisessä on ollut mukana monipuolinen joukko asiantuntijoita, joilla on eri näkökulmia ja osaamista keskittymisvaikeuksien tunnistamiseen ja tukemiseen:
- Projektikoordinaattorit (teknologinen kehittäminen): Vastasivat digitaalisen polun rakenteesta, teknisestä toteutuksesta ja sisällön jäsentelystä Oma Kymenlaakson alustalle.
- Miepä-palveluiden sairaanhoitajat: Toivat käytännön kokemusta kohderyhmän (aikuiset, joilla on keskittymisvaikeuksia) arjesta ja tarpeista. Heidän näkemyksensä auttoivat varmistamaan, että polku vastaa todellisiin asiakastilanteisiin.
- Psykologi: Osallistui sisällön asiantuntija-arviointiin ja tuottamiseen.
- Toimintaterapian edustajat: Tarjosivat näkökulmaa arjen toimintakyvyn tukemiseen ja harjoitusten käytännönläheisyyteen.
- Hyte asiantuntija investointi 2 hankkeesta: toivat hyvinvoinnin elementtejä polulle ja osallistuivat sisällön tuottamiseen.
- Psykiatristen ja päihdepalveluiden palveluesimiehet: Toivat kehittämiseen strategista näkemystä ja varmistivat, että polku tukee palvelujärjestelmän kokonaisuutta ja ennaltaehkäisevää työtä.
- Palvelumuotoilun YAMK opinnäytetyötä tekevä ammattilainen: toi työskentelyyn erilaisia osallistavia elementtejä ja sai työskentelyyn lisättyä asiakasymmärrystä.
Kehittäjäjoukon sitouttamiseksi ja innostamiseksi on käytetty seuraavia keinoja:
- Yhteinen tavoite: Selkeä viesti siitä, että polku tukee asiakkaita ajoissa ja vähentää palvelujen kuormitusta, on motivoinut eri toimijoita ja sitouttanut etenemään suunnitellusti.
- Osallistava kehittäminen: Jokaisella toimijalla on ollut mahdollisuus vaikuttaa sisältöön ja tuoda esiin omia havaintojaan ja asiakaskokemuksia.
- Konkreettiset hyödyt: Kehittäjille annettiin kirjautumismahdollisuus testiasiakkaan roolissa polulle joka toi esiin, miten polku käytännössä toimii ja miltä se näyttää.
- Avoin vuoropuhelu ja yhteiset tapaamiset: Kehittämistyötä on tehty yhteistyössä edeten vaiheittain.
Aikuisten keskittymisvaikeuksiin suunnatun itsehoitopolun avulla tavoitellaan merkittäviä muutoksia sekä asiakaskokemuksessa, ammattilaisten työssä että yhteiskunnallisella tasolla:
- Asiakaskokemuksen parantuminen: Asiakkaat saavat välitöntä matalankynnyksen tukea ilman odottelua, oppivat tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja haasteitaan, ja vahvistavat omatoimisuuttaan arjessa. Tämä lisää ymmärrystä omasta tilanteesta ja vähentää turhaa huolestumista ja tarpeettomia tutkimuksia.
- Ammattilaisten työn sujuvoittaminen: Itsehoitopolku ohjaa asiakkaat oikeaan palveluun oikeaan aikaan, mikä vapauttaa resursseja vaativampaan hoitotyöhön, vähentää ruuhkaa ja parantaa työtyytyväisyyttä. Itsehoitopolku voi myös olla ammattilaisen työkalu ohjaamisessa tai vaikka seurannassa. Asiakkaat, jotka ovat olleet polulla ennen kohtaavaa vastaanottoa ovat valmiimpia ensikäynnillä, joka sujuvoittaa vastaanottoa.
- Yhteiskunnalliset vaikutukset: Ennaltaehkäisevä työ vahvistuu ja palvelut ovat yhdenvertaisesti saatavilla koko hyvinvointialueella. Keskittymisvaikeudet ovat hallittavissa. Asiakkaat selviävät arjesta paremmin, ammattilaiset voivat keskittyä ydintoimintaan ja yhteiskunta säästää panostamalla ennaltaehkäisyyn.
Arviointia helpottavat kysymykset voisivat olla:
- Saavatko asiakkaat tukea aiempaa nopeammin ja omatoimisemmin?
- Vahvistuuko asiakkaiden ymmärrys omista keskittymisvaikeuksistaan ja arjen hallinnasta?
- Ohjautuvatko asiakkaat tarkoituksenmukaisemmin oikeaan palveluun oikeaan aikaan?
- Vapautuvatko ammattilaisten resurssit vaativampaan hoitotyöhön?
- Vähenevätkö turhat yhteydenotot ja tutkimuksiin hakeutumiset?
Asiakaskokemuksen mittaaminen:
- Ammattilaisten kokemus asiakkaiden valmiudesta ensikäynnillä.
- Asiakaspalautteet polun sisällöstä ja hyödystä esim. Oma Kymenlaakson kautta kerättävä palaute.
- Mahdolliset muutokset palvelutarpeen arvioinneissa (HTA) – esim. kuinka usein asiakkaalle riittää itsehoitopolku.
Mittausmenetelmät:
- Laadullinen palaute asiakkailta
- Käytön yhteydessä kerättävä anonyymi palaute, esimerkiksi polun lopussa oleva lyhyt arviointikysely.
- Ammattilaisten havainnot ja kokemukset, joita voidaan kerätä osana kehittämistyötä tai tiimipalavereita (esim. kyselyt, haastattelut, keskustelut).
Keinoja muutoksen saavuttamiseksi
- Polun näkyvyyden ja saavutettavuuden vahvistaminen, esimerkiksi viestinnän, kampanjoiden ja palveluohjauksen kautta. Vahvistetaan viestintää hyvinvointialueen sisällä ja ulkopuolella (esim. järjestöt, työterveys, oppilaitokset).
- Polun integrointi osaksi palveluohjausta ja HTA-prosessia. Voidaan tarjota vaihtoehtona tilanteissa, joissa ei ole akuuttia palveluntarvetta. Koulutukset ja esittelyt ammattilaisille, jotta he osaavat ohjata asiakkaita polun pariin.
- Mahdollisuuksien mukaan teknisten ratkaisujen kehittäminen. Jatkossa voidaan seurata käyttäjämäärien lisäksi vaikuttavuutta. Dokumentointi ja raportointi, jotta voidaan osoittaa edistymistä ja vaikuttavuutta.
Kohderyhmänä aikuisten keskittymisvaikeuksien itsehoitopolulla ovat ensisijaisesti Kymenlaakson alueen aikuiset. Polku ei vaadi ammattilaisen osallistumista sen käynnistämiseen, joten sen sisältöä voivat hyödyntää myös läheiset, omaiset sekä tarvittaessa ammattilaiset, jotka työskentelevät keskittymisvaikeuksien parissa.
Polun kehittämisessä on hyödynnetty käyttäjälähtöistä suunnittelua, jossa on kuultu aikuisten kokemuksia ja toiveita sisällön ja rakenteen suhteen. Toteutuksessa on huomioitu hyvinvointialueen olemassa olevat resurssit ja digipalveluiden mahdollisuudet. Polun keskeisenä tavoitteena on tarjota helposti saavutettava, koottu kokonaisuus keskittymisvaikeuksiin liittyvästä tiedosta, harjoituksista ja omahoito-ohjelmista.
Polun nimeä ja sisältöä on testattu ja kehitetty käyttäjäpalautteen perusteella. Ennen käyttöönottoa aikuiset pääsivät kokeilemaan polkua ja antamaan palautetta sen toimivuudesta ja sisällöstä, jonka pohjalta polkua viimeisteltiin.
Kuva
Tämä itsehoitopolku on toteutettu Itsehoitovalmennuksena Oma Kymenlaaksoon. Se on kaikille kuntalaisille avoin, ammattilaisvapaa hoitopolku, joka tarjoaa systemaattisesti etenevää psykoedukaatiota, harjoituksia ja omahoito-ohjelmia. Asiakkaan mahdollinen tuen tarve ohjataan polulla sote-palveluihin, ilman erillistä ammattilaiskontaktia.
- Matalan kynnyksen tuki 24/7, ajasta ja paikasta riippumatta. Polku on käynnistettävissä milloin tahansa ilman yhteydenottoa palveluihin, mikä mahdollistaa joustavan ja omatahtisen tuen kaikille Oma Kymenlaaksoa käyttäville.
- Käypä hoitosuositusten mukainen tuki, joka tarjoaa laadukasta ja näyttöön perustuvaa materiaalia keskittymisen haasteisiin eri teemojen kautta. Jokaisen teeman jälkeen seuraavat siihen liittyvät harjoitukset tukevat psykoedukaatiota ja opitun juurruttamista omaan arkeen.
- Vähentää painetta palveluissa, kun asiakkaat ohjautuvat ensin itsehoitopolulle matalalla kynnyksellä. Polku soveltuu tilanteisiin, joissa hoidontarpeenarviossa ei todeta varsinaista palveluntarvetta mutta asiakas kaipaa tukea keskittymisen haasteisiin, ennen ammattilaiskontaktia tai odottaessaan vastaanottoaikaa.
- Vahvistaa asiakkaan omaa pohdintaa ja itsehoitoa, mikä voi ehkäistä turhaa huolestumista ja tarpeettomia tutkimuksiin hakeutumisia. Polku tarjoaa turvallisen tilan harjoitella ja jäsentää omaa tilannetta ennen ammattilaiskontaktia, mikä voi vähentää kiireettömän hoidon kuormitusta ja ohjata asiakkaan oikeaan palveluun oikeaan aikaan.
- Asiakkaat tulevat ensikäynnille valmiimpina ja tietoisempina, omista vahvuuksistaan ja tilanteestaan, mikä voi parantaa vastaanoton vaikuttavuutta ja sujuvuutta.
- Tukee hyvinvointialueen strategiaa, tarjoamalla ennaltaehkäisevää tukea jo ennen varsinaisen palvelutarpeen syntymistä ja vahvistamalla kuntalaisten omaa toimijuutta.
Polun eteneminen ja rakenne
Itsehoitopolku etenee polkumaisesti seitsemän viikon ajan, jolloin asiakkaalle avautuu viikon välein uusi teema ja siihen liittyvät harjoitukset. Teemat käsittelevät keskittymisvaikeuksiin liittyviä aiheita asiakaslähtöisesti ja tarjoavat konkreettisia keinoja arjen hallintaan. Polun tavoitteena on, että asiakas saa ohjatun ja jäsennellyn tuen omaan tilanteeseensa, vahvistaa omia voimavarojaan ja oppii uusia toimintatapoja.
Ohjatun 7 viikon jälkeen polku jatkuu itseohjautuvana vaiheena, jossa asiakas voi palata harjoituksiin ja teemoihin omaan tahtiin. Lisäksi polku sisältää seurantapisteet 6 ja 12 kuukauden kohdalla, joiden avulla asiakas voi arvioida omaa edistymistään ja vahvistaa opittuja keinoja.
Tavoitteena on, että asiakas saa jatkuvaa tukea, joka auttaa häntä vahvistamaan arkea ja hyvinvointia pitkäjänteisesti – ilman välitöntä tarvetta ammattilaiskontaktille.
Kuva
Kuva
Kehittämisen tarkoituksena on ollut lisätä alueen digitaalisia palveluja ennaltaehkäisevään itsehoitopolkujen kokonaisuuteen. Taustalla on vaikuttamassa kymenlaakson hyvinvointialueen strategia, joka ohjaa kehittämään palveluista tarpeenmukaisia, yhdenvertaisia ja vaikuttavia sekä huomioimaan talouden tasapaino uudistumisen myötä. Digitaalisen itsehoitopolun kehittäminen kuuluu osaksi Suomen Kestävän kasvun ohjelman tavoitteita ja digitaalisen sotekeskukseen kehitettäviä palveluja. Palveluihin hakeutuu paljon aikuisia, jotka ovat huolissaan omasta keskittymisvaikeudesta ja epäilevät ADHD:ta mutta kartoitusten jälkeen diagnostisiin tutkimuksiin ei ole tarvetta lähteä. Tämä polku auttaa asiakasta jäsentämään tilannettaan ja lievittää huolta, jolloin tutkimuksiin hakeutuminen perustuu harkintaan eikä pelkoon.
Polku on saatettu valmiiksi opinnäytetyön avustuksella. Opinnäytetyön fokus on ollut palvelumuotoilussa, joten polun kehittämisessä on käytetty paljon osallistavia palvelumuotoilun keinoja niin mukana kehitystiimissä olleille ammattilaisille kuin testiasiakkaillekin. Polusta on tämän vuoksi tullut saavutettava ja asiakaslähtöinen.
Huomattiin polun mukailevan olemassa olevaa palveluketjua ja täydentävän sitä asiakkaan osallistavalla roolilla erilaisten harjoitusten avulla.
Kehitystiimillä on kasvanut ajatus miten itsehoitopolku tukee myös palvelun ammattilaisia ja voisi istua heidän työhönsä joko tukemaan tai ihan rinnalle.
Polun saama positiivinen palaute ja vastaanotto on ollut mieluinen huomio.
Polun käyttäjämääriä saadaan ensimmäisen kerran marraskuussa 2025, jolloin tiedot päivitetään myös tänne.