Kainuun hoidon jatkuvuusmalli: omalääkäri ja omahoitaja.

Hoidon jatkuvuusmalli on perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa, jonka tavoitteena on vahvistaa potilaan ja ammattilaisen välistä henkilökohtaista hoitosuhdetta. Malli perustuu STM:n Omalääkäri 2.0 -selvitykseen. Rahoitus RRP4, P4, INV1.

Toimintaympäristö

Toimintamalli otetaan käyttöön Kainuun hyvinvointialueen perusterveydenhuollon vastaanotoilla. Malli kattaa kaikki terveysasemat. Yhteistyötä tehdään myös kotihoidon, sosiaalipalveluiden, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä muiden moniammatillisten toimijoiden kanssa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Potilaat ovat ohjautuneet sattumanvaraisesti lääkäreiden vastaanotoille, jolloin hoidon jatkuvuuden hyötyjä (STM:n julkaisuja 2022:17) ei ole syntynyt.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys
  • Kohderyhmänä ovat kaikki kainuulaiset asukkaat, joille nimetään omalääkäri ja omahoitaja
  • Jokaisella paikkakunnalla on järjestetty Pop up -asukasraati eli osallistettu ja kuultu paikallisia asukkaita.
Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen
Ratkaisun perusidea

Jokaiselle kainuulaiselle nimetään omalääkäri ja omahoitaja

Kainuun hoidon jatkuvuusmallissa jokaiselle kainuulaiselle nimetään potilaskohtainen omahoitaja ja omalääkäri, jolloin syntyy potilaan ja ammattilaisen välille henkilökohtainen ja pitkäaikainen hoitosuhde.

  • Nimeäminen tapahtuu organisaatiolähtöisesti ja omalääkäri ja omahoitaja tieto merkitään potilastietojärjestelmään potilaan perustietoihin. Nimeäminen ei vaadi potilaan lupaa ja Kainuun asukkaita ei tiedoteta erikseen nimeämisestä, vaan potilas saa tiedon hänelle nimetyistä ammattilaisista seuraavan hoitokontaktin yhteydessä. Potilaalla säilyy oikeus pyytää omatyöntekijän tai sote-aseman vaihtamista kerran vuodessa
  • Lähtökohtana omalääkärin ja omahoitajan nimeämisessä on huomioitu erityisesti omahoitajien aktiiviset hoitosuhteet sekä asumis- ja hoivayksiköiden asukkaat.
  • Nimeämisen perusteissa esiintyy paikkakuntakohtaisia eroavaisuuksia, jotka johtuvat muun muassa paikkakunnan erityispiirteistä, palvelutarpeiden vaihtelusta sekä käytettävissä olevista resursseista. Esimerkiksi Ylä-Kainuussa kiirevastaanottoa pitävillä hoitajilla ei ole nimettyä omaa väestöä.
  • Säännöllisen kotihoidon potilaille nimetään vastuuhoitajaksi kotihoidon sairaanhoitaja, joka vastaa myös vastuuhoitajatiedon kirjaamisesta potilastietojärjestelmään. Omalääkäri nimetään perusterveydenhuollon vastaanotolta.

Omalääkäri 

Omalääkäri vastaa potilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta ja seurannasta. Sama lääkäri hoitaa potilasta pitkäaikaisesti, mikä parantaa hoidon laatua ja potilastyytyväisyyttä. Omalääkäri tekee diagnoosit, terveys- ja hoitosuunnitelmat sekä toteuttaa hoitoa muiden ammattilaisten kanssa.

Omahoitaja

Omahoitaja toimii potilaan ensisijaisena yhteyshenkilönä terveydenhuollossa toimien omalääkärin työparina. Omahoitaja vastaa ja huolehtii yksilöllisesti potilaansa hoidon kokonaisuudesta ja –koordinoinnista, yhdessä potilaan kanssa. Omahoitaja huolehtii hoidon toteutumisesta ja seurannasta, sekä tekee hoitoon liittyviä päätöksiä yhdessä moniammatillisen työryhmän kanssa. 

Omahoitaja toteuttaa potilailleen hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitaa potilaansa asian niin pitkälle kuin mahdollista. Omahoitaja hoitaa omapotilaidensa vastaanotot, toteuttaen ne joko etä- tai lähivastaanottoina. Hoidon jatkuvuuden lisäksi potilaille varmistetaan sujuvat hoitopolut ja omahoitaja hyödyntää mm. moniammatillista palveluohjausta ohjaten potilaita tilanteen edellyttämällä tavalla, esimerkiksi fysioterapiaan. Tiedon jatkuvuutta edistetään laatimalla potilaan kanssa yhdessä terveys- ja hoitosuunnitelma, jolloin myös potilaalla on ajantasainen tieto oman hoitonsa etenemisestä ja toteuttamisesta. 

Moniammatillinen yhteistyö

Tarpeen mukaan potilaan hoitoon osallistuu myös muita terveydenhuollon ammattilaisia, kuten fysioterapeutteja, mielenterveyshoitajia, sosiaalityöntekijöitä. He tarjoavat erikoisosaamistaan potilaan hoidon tueksi, osallistuvat hoitokokouksiin ja hoitosuunnitelmien laatimiseen sekä tukevat potilasta eri elämänvaiheissa ja hoidon tarpeissa.

Yhteydenotot 

Hoidon jatkuvuuden edellytyksenä on mahdollistaa virka-aikaan potilaiden sujuva yhteydenotto omahoitajaan, jota tukevat puhelinjärjestelmä ja Omasote-viestit. Yhteydenottojen hoitamista työpäivän aikana tuetaan strukturoimalla omahoitajien ajanvarauskirjat siten, että työpäivän sisällä jokaiselle omahoitajalle on varattu riittävästi työaikaa yhteydenottojen hoitamiseksi. Jatkossa hoitajien työpäivät rauhoittuvat, sillä organisaation sisäiset puhelut ohjataan hoitajien omiin työpuhelimiin ja kansalaisten puhelut takaisinsoittolinjaan.

Kansalaisen lähettäessä Omasote-viestiä omahoitajalleen, omahoitajan nimi tulee automaattisesti viestin vastaanottajaksi, mikä sujuvoittaa tavoitettavuutta ja hoidon jatkuvuutta.  Kainuulainen asukas voi tarkistaa omahoitajatiedon Omasotesta. 

Osaaminen ja koulutus

Henkilöstön osaaminen turvataan järjestämällä organisaation sisäisiä koulutuksia ja koulutusaiheiden käytännönlähtöisissä tarpeissa on myös huomioitu työntekijöiden näkemykset. Osaamisen laajentumisen tarpeen myötä työnantaja tukee henkilöstön osaamista järjestämällä niin luentoja kuin käytännön kädentaitojen harjoittelua. Yhdenmukaisen laadun takaamiseksi koulutusmateriaalit jaetaan terveysasemien yhteisellä koulutusalustalla (Teams) ja luennoista tehdään tallenteet. Kouluttautumista seurataan mm. koulutusten suoritusmerkintöjen avulla. 

Sijaistaminen ja poissaolot

Yksiköiden sisäiset sijaistusjärjestelyt on suunniteltu siten, että hoidon saatavuus säilyy myös omatyöntekijöiden poissaolojen aikana.

Työympäristö ja resurssit

Hoidon jatkuvuuden toteuttaminen edellyttää riittävien henkilöstöresurssien lisäksi myös riittäviä toimitiloja, kuten vastaanottohuoneita. Toimitilojen riittävyys varmistetaan huolellisella työhuoneiden käytön suunnittelulla. 

 

Liitteet
Kuva
Kainuun HVA hoidon jatkuvuusmallin pääkohdat
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Toimintamallin käyttöönotto edellyttää yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja selkeitä ohjeita sen toteuttamiseen.  Hankkeessa laadittu perehdytysmateriaali tukee uusien työntekijöiden perehtymistä ja hoidon jatkuvuuden merkityksen ymmärtämistä.
  • Toimintamallin juurruttamista tukevat jo kehittämistyön aikana luodut toimintatavat; jokaisella paikkakunnalla toimiva henkilöstöstä koostuva työryhmä, esihenkilöiden viikkopalaverit, hanketyöntekijöiden osallistuminen henkilökunnan viikkopalavereihin, kyselytuntien järjestäminen henkilöstölle, henkilöstökyselyt, koulutukset, tiedottaminen ja perehdyttäminen.
Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Huolehdi hyvästä muutosjohtamisesta ja esihenkilöiden sitoutumisesta. Kehittämistyö ei lopu hankkeen loputtua.
  • Ota henkilöstö mukaan kehittämistyöhön heti alusta lähtien.
  • Kysy henkilökunnalta heidän näkemyksiään esitetyistä ja mahdollisista vaihtoehdoista.
  • Tiedota avoimesti. Kerro keskeneräisistäkin asioista henkilöstölle. Huomioi etenkin kohta “mikä minun työssäni muuttuu”.
  • Kouluta uusiin toimintamalleihin, työtapoihin.
  • Laadi perehdytysmateriaali ja toimintaohjeet sekä henkilöstölle että henkilökunnalle.