Kaikukortti Etelä - Karjala (RRP, P4, I2)
Etelä -Karjalan alueella laajennetaan Kaikukortti - toimintamallia kokomaakunnan alueelle. Kaikukortti parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien henkilöiden mahdollisuutta osallistua kulttuuritoimintaan.
Suomen kestävän kasvun RRP Happee2 hankkeessa kehitetään alueellista Kaikukortti - toimintamallia koko maakunnan kattavaksi. Kaikukortti tukee haavoittuvassa asemassa olevia asukasryhmiä löytämään paremmin kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin, kuten kulttuuri - ja liikuntapalveluihin. Etelä -Karjalassa Kaikukorttia jaetaan tiukassa taloudellisessa tilanteessa oleville hyvinvointialueen ja Kaikukorttiverkostoon kuuluvien tiettyjen järjestöjen asiakkaille. Kaikukortilla asiakas pystyy hankkimaan maksuttomia pääsylippuja Kaikukorttikohteina toimiviin kulttuuri -ja liikuntapalveluihin.
Kaikukortti toiminta on käynnistynyt Etelä - Karjalassa vuonna 2017 osana Kaakkois-suomen osaamiskeskus Socomin koordinoimaa PRO SOS hanketta. Alkuvaiheessa Etelä -Karjalan kunnista oli mukana vain Lappeenranta, Imatra liittyi mukaan toimintaan hieman myöhemmin. Viimevuodet toimintaa Etelä -Karjalassa ovat koordinoineet yhdessä hyvinvointialue, Lappeenranta ja Imatra. Kulttuuri kuuluu kaikille ajatuksen mukaisesti toimintaa halutaan laajentaa koko maakunnan kattavaksi. Tavoitteena on, että maakunnan kaikki kunnat liittyvät mukaan Kaikukorttiverkostoon. Maakunnallinen Kaikukorttiverkosto tiivistää yhteistyötä hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin palveluntuottajien välillä. Kaikukortti toimintamallin laajentaminen maakunnalliseksi kytkeytyy hyvinvointialueen strategiseen kärkeen palveluiden porrastus, jossa toteutuslinjauksena ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen panostetaan pitkäjänteisesti.
Kaikukortti -toimintamallin laajentamisesta on keskusteltu Maakunnallisessa hyvinvointityöryhmässä sekä asiaa on käsitelty vuosittaisessa hyvinvointialueen ja kuntien yhteisessä neuvottelussa. Kaikukortti - toimintamallin laajentamiseksi on koottu yhteistyöverkosto kuntien vastuuhenkilöille sekä Kaikukorttia jakaville yhteyshenkilöille. Etelä-karjalan alueella toimii myös maakunnallinen Kulttuurikonklaavi.
Kaikukortti- toimintamallin laajentamisella voidaan tarjota koko maakunnan alueella kuntalaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet kulttuuripalveluihin. (Kaikukortti - toimintamallin kriteereiden mukaisesti)
Kaikukortti -toimintamallin maakunnallistaminen:
- Jaettujen ja käytettyjen Kaikukorttien määrä (Käyttöönottoaste ja käyttöaste)
- Myönnettyjen Kaikukortti asiakkaiden asuinkunta
-
Kaikukorttien vaikuttavuus koettuun kulttuurihyvinvointiin (hyvinvointimittari, kaikukortin vaikutus alku ja loppumittaus)
- Kaikukortti - toimintamallin nykytilan kuvaus.
- Kaikukortti jakajaverkoston sekä toimintamallin yhdenmukaistaminen koko maakunnan alueelle.
- Hyvinvointialueen koko Kaikukortti -toimintamallista vastuuhenkilön nimeäminen.
- Yhteyshenkilön nimeäminen Kaikukorttia jakaviin toimipisteisiin. (Toimii oman toimialueen ns. vastuuhenkilönä, jakaa toimipoisteen työntekijöille henkilökohtaiset käyttäjätunnukset)
- Kuntien Kaikukortti -toimintamallista vastaavien nimeäminen (Huolehtii ja sopii kuntien Kaikukortti kohteet)
- Kaikukortti - toimintamallin perehdytys ja koulutus yhteistyössä Kaikukeskuksen kanssa.
- Kaikukortti -toimintamallissa mukana oleville tahoille säännölliset verkostotapaamiset (jakajaverkoston yhteyshenkilöt sekä kuntien vastuuhenkilöt)
- Mukana maakunnallisessa Kulttuurikonklaavissa, viestintä
- Kaikukortti - toimintamallin seuranta Kaikukannan tilastoista sekä palautekeskusteltu/ kyselyt mukana oleville toimijoille.
Kohderyhmänä ovat Etelä -Karjalan alueen Kaikukorttiverkostoon kuuluvien sosiaali - ja terveydenhuollon (sote) tai hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) toimijoiden sekä joidenkin järjestöjen asiakkaat, jotka ovat vähintään 16-vuotiaita ja tiukassa taloudellisessa tilanteessa, eivätkä siitä syystä voi hankkia kulttuuri - tai liikuntapalvelujen pääsylippuja tai kansalaisopiston kurssipaikkoja.
Kehittämistyöllä vastataan tarpeeseen, jossa Kaikukorttia on voitu jakaa vain Imatran ja Lappeenrannan kuntien tiukassa taloudellisessa tilanteessa oleville asukkaille. Kaikukorttiverkosto halutaan laajentaa kattamaan koko Etelä - Karjala. Uudistuksen myötä myös Kaikukorttikohteiden toivotaan lisääntyvän Etelä -Karjalan alueella.
Kuva
Maakunnallisen Kaikukortti -toimintamallin toimivuuden edellytyksenä on selkeä vastuunjako eri toimijoiden kesken. Hyvinvointialueen tehtävänä on koordinoida ja kehittää Kaikukortti - jakajaverkoston toimintaa, tähän on nimetty vastuuhenkilö Etelä -Karjalan hyvinvointialueelta. Etelä -Karjalan kuntien tehtävänä on koordinoida ja lisätä Kaikukorttiverkostoon kuuluvia käyttökohteita, kunnat ovat nimenneet vastuuhenkilöt näihin tehtäviin.
Kaikukeskus järjestää koulutuksia uusille kuntien vastuuhenkilöille, jakajien yhteyshenkilöille sekä kaikukorttikohteiden yhteyshenkilöille. Kaikukorttitoimintaa ohjaa valtakunnallisesti kaikukorttitoimintamalli, johon kaikki toimijat ovat sitoutuneet. Kaikukeskus vastaa myös Kaikukantajärjestelmän toiminnasta ja kehittämisestä sekä kansallisesta viestinnästä.
Etelä -Karjalassa yhtenä merkittävänä yhteistyöryhmänä toimii Etelä -Karjalan liiton koordinoima Kulttuurikonklaavi. Kulttuurikonklaavi on liiton koordinoima epävirallinen yhteistyöverkosto maakunnan kulttuuritoiminnan edistäjiä ja puolestapuhujia. Kulttuurikonklaavin tavoitteena on tiivistää toimijoiden yhteistyötä kulttuurin edistämisessä ja näkyväksi tekemisessä. Kulttuurikonklaavilla on ollut merkittävä rooli Kaikukorttitoiminnan maakunnallistamisen edistämisessä Etelä -Karjalan alueella.
Kaikukorttitoiminnan maakunnallistamien on edistynyt suunnitelmien mukaisesti. Kaikki Etelä-Karjalan kunnat ovat lähteneet mukaan maakunnalliseen Kaikukorttiverkostoon verkostoon syksyllä 2024. Kunnat ovat nimenneet vastuuhenkilöt ja Kaikukeskus on aloittanut koulutukset vastuuhenkilöille vuoden 2024 lopussa. Kehittämistyö jatkuu vuoden 2025 aikana, jolloin tavoitteena on selkeyttää vastuut ja roolit toimijoiden kesken, laajentaa käyttökohteiden määrää Etelä - Karjalan alueella sekä arvioida jakajaverkoston laajuutta jatkossa. Kaikukorttiverkoston laajentuminen on jo nyt selkeyttänyt toimintaa, kun vastuuhenkilöitä on alueella enemmän.