| Innokylä

Toimintaympäristö

Opiskeluhuollon palvelut edistävät yhdessä muun oppilaitoksen henkilökunnan kanssa osallisuutta ja hyvinvointia oppilaitosyhteisössä pyrkien ongelmien ennaltaehkäisyyn. Lisäksi opiskeluhuolto tukee yksittäisten oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia. Opiskeluhuollon palveluita tarjotaan pääsääntöisesti oppilaitoksissa kaikilla koulutusasteilla.

Myös huoltajat voivat saada opiskeluhuollosta ohjausta ja neuvontaa esimerkiksi koulunkäyntiin, opiskeluun ja vanhemmuuteen liittyen.

Opiskeluhuollon yhtenä tehtävänä on arvioida ja sopia, kuka pystyy parhaiten tukemaan oppilasta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Opiskeluhuollossa oireilevia lapsia ja nuoria kohtaavat kaikki ammattilaiset, ja onkin tarkoituksenmukaista, että kukin heistä oppilaan/opiskelijan ensimmäisenä kohtaavana ammattilaisena kykenee riittävissä määrin arvioimaan oppilaan/opiskelijan voinnin. Nuorten interventionavigaattori tarjoaa ammattilaisen mahdollisuuden kattavaan, yhdenmukaiseen ja systemaattisesti toteutettuun psyykkisen voinnin riittävään alkuarviointiin. Yhdenmukainen arviointi sujuvoittaa tarvittaessa myös nuoren polkua eri palvelusta toiseen vähentäen uudelleenarviointien tarvetta ja keräten riittävän kattavat tiedot nuoren tilanteesta heti kontaktin alkuvaiheessa. Juuri muodostuneella hyvinvointialueella ei ollut yhdenmukaista tuen- ja hoidontarpeen arvioinnin työkalua.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Opiskeluhuolto jakautuu yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on ensisijaista ja ehkäisevää, ja se kuuluu kaikille. Yksilökohtainen opiskeluhuolto on ehkäisevää ja tukea antavaa. Opiskeluhuollon palveluita ovat koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, kuraattoripalvelut sekä psykologipalvelut. Opiskelija voi tulla juttelemaan terveydenhoitajan, kuraattorin tai psykologin kanssa aina, kun vastaanoton ovi on auki tai kun heillä on avovastaanottoaika.

Nuorten interventionavigaattori päätettiin ottaa käyttöön kaikille niille opiskeluhuollon ammattilaisille, jotka työskentelevät kokonaan tai osin nuorten kanssa. Toimintamallin kohderyhmänä olivat oppilaiden lisäksi myös opiskeluhuollossa työskentelevät ammattilaiset ja heidän työnsä sujuvoittaminen.

Nuorten interventionavigaattorin käyttöönoton aikana interventionavigaattorin täytön yhteydessä asiakkailta kysyttiin palautetta käyttöön liittyen (n = 1282, välillä 16.7.2023.-2.4.2025) . Palautetta kysyttiin vapaaehtoisena kysymyksenä kansallisesti Terapiat Etulinjaan toimesta, joten vastauksia ei eritelty Länsi-Uudenmaan osalta.

Kansallisella tasolla nuorilta saatu palaute interventionavigaattorin käytöstä ja interventionavigaattorin tuottaman koosteraportin käytöstä oli myönteistä: Yhteensä 57 % vastaajista koki menetelmän joko hyväksi ja hyödylliseksi (46 %) tai juuri omaa tilannettaan kiteyttäväksi (11 %). Noin kolmannes ei osannut sanoa mielipidettään (34 %), ja 9 % ei kokenut menetelmästä olevan hyötyä omassa tilanteessaan.

Huoltajilta saatu palaute interventionavigaattorin käytöstä ja interventionavigaattorin tuottaman koosteraportin käytöstä oli samansuuntaista kuin nuorilla. Yhteensä 57 % huoltajista (n = 484) koki menetelmän joko hyväksi ja hyödylliseksi (50 %) tai juuri omaa tilannettaan kiteyttäväksi (7 %). Kolmannes ei osannut sanoa mielipidettään (34 %), ja 9 % ei kokenut menetelmästä olevan hyötyä omassa tilanteessaan.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Nuorten interventionavigaattorin käyttöönotolla opiskeluhuollossa pyritään yhtenäistämään psyykkisen voinnin arviointia ja varmistamaan, että systemaattinen työkalu varhaiseen tunnistamiseen on käytössä. Näin nuoren palvelupolkua sujuvoitetaan ja päällekkäisiä arviointeja vähennetään. Samalla ammattilaisille annetaan uusia taitoja ja valmiuksia kohdata psyykkisesti oireilevia nuoria yhdenmukaisella tavalla, mikä vahvistaa opiskeluhuollon kykyä tarjota oikea-aikaista tukea. On myös tunnistettu, että työkalun tarkoituksen mukainen käyttö edellyttää ylläpitäviä rakenteita.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin käyttöönotto edellyttää, että johto ja esihenkilöt sitoutuvat muutokseen ja tukevat henkilöstöä siirtymässä uuteen toimintatapaan. Ammattilaisten työaika on kohdennettava tarkoituksenmukaisesti, jotta yhteisesti sovitut tavoitteet voidaan saavuttaa. Muutos vaatii suunnitelmallisuutta ja kokonaisuuden hallintaa – eri osa-alueiden keskinäiset vaikutukset on tunnistettava, jotta eteneminen toteutuu johdonmukaisesti koko organisaation tasolla.

Käyttöönotto edellyttää ammattilaisten sitoutumista, aikaa, yhteistä ymmärrystä ja rakenteita – myös yli palvelulinjojen. Se vaatii vanhasta luopumista ja uuden omaksumista. Toimivuuden kannalta on tärkeää tunnistaa organisaatiolle mahdollisimman optimaalinen ajankohta muutokselle. Työkalun tarkoituksen mukainen käyttö edellyttää jatkossakin ylläpitäviä rakenteita.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin käyttöönotto edellyttää organisaatiolta useita samanaikaisia valmiuksia. Keskeistä on johdon ja esihenkilöiden sitoutuminen sekä henkilöstön motivaatio muutokselle ja heidän työaikansa kohdentaminen uuden toimintatavan mukaisesti. Käyttöönoton onnistuminen edellyttää lisäksi suunnitelmallista etenemistä sekä riittäviä ylläpitäviä rakenteita uuden työkalun juurtumisen varmistamiseksi.

Käyttöönoton suunnittelussa tulee huomioida esihenkilöiden tiedollinen valmius, menetelmän käyttötarkoitus ja organisaation tilannekuva. Käyttöönoton koordinoimiselle on varattava riittävä resurssi, jotta ammattilaisten tukeminen on mahdollista. Esihenkilöillä on keskeinen rooli tiedonkulun varmistamisessa koordinaattoreiden ja työntekijöiden välillä. Lisäksi esihenkilöiden menetelmäkohtainen ymmärrys on tärkeää, jotta työntekijöiden kouluttautuminen ja rakenteellinen tuki mahdollistuu. Tukena voi toimia esim. tiimipalaverikäytännöt, joissa Interventionavigaattorin käyttöä käsitellään.

Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin, kunhan käyttöönotto suunnitellaan kontekstiin sopivaksi. Soveltamisessa tulee huomioida organisaation tilannekuva ja muut mahdolliset samanaikaiset muutokset, jotta vältetään henkilöstön kuormittuminen. Viestinnän käyttöönottovaiheessa tulee olla selkeää, johdonmukaista ja riittävän systemaattista, jotta eri toimijat voivat sitoutua yhteiseen tavoitteeseen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Nuorten interventionavigaattorin koulutusten koordinoinnista kysyttiin palautetta opiskeluhuollon ammattilaisilta loppukeväästä 2024. Enemmistö vastaajista koki Nuorten interventionavigaattorin käyttöönoton sujuvana. Kyselyn perusteella Interventionavigaattori koettiin hyvänä ja hyödyllisenä työkaluna, ja vastaajat aikoivat käyttää sitä jatkossakin työssään. Kehittämisehdotuksia ja kritiikkiä saatiin viestinnän epäselvyydestä, koulutusten ajankohdasta, ammattiryhmien huomioimisesta koulutusten kohdentumisessa sekä koulutuksen tekemiseen ja toteutukseen liittyvistä käytännön seikoista.

Terpiat Etulinjaan kerää anonymisoitua data interventionavigaattorin täytöstä. Hyvinvointialueen voi nuori/huoltaja ilmoittaa vapaaehtoisesti täyttäessään interventionavigaattorin. Aikavälillä 13.3.2024-31.10.2025 hyvinvointialueekseen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ilmoitti 2870 nuorta ja 1083 huoltajaa. Saman tiedonkeruun perusteella täyttömäärät ovat hyvinvointialueella kasvaneet vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2024 lokakuussa nuorten interventionavigaattorin täyttöjä oli 178 ja lokakuussa 2025 täyttöjä oli 227.

Opiskeluhuollon ammattilaisilta kysyttiin syksyllä vapaaehtoisella anonyymillä Webropol-kyselyllä 2025 interventionavigaattorin koulutuksen saaneilta kokemuksia menetelmän käyttöön liittyen. Asteikoilla täysin erimieltä (1) - täysin samaa mieltä (5) vastanneet kertoivat keskiarvolla 4,1 aikovansa jatkaa interventionavigaattorin käyttöä. Samalla asteikolla vastaajat arvioivat näkevänsä työkalun potentiaalisen arvon työnkuvansa kannalta keskiarvolla 4,0 (Arvolla tarkoitetaan tässä kohden työn sujuvuutta ja muita työtä edistäviä lisätekijöitä esim. käyntien suunnitteluun käytettävän ajan vähentyminen tms.).

Interventionavigaattori opiskeluhuollon hoidontarpeen arvioinnin tukena, Länsi-Uudenmaan HVA (RRP,P4,I1)

Interventionavigaattori opiskeluhuollon hoidontarpeen arvioinnin tukena, Länsi-Uudenmaan HVA (RRP,P4,I1)