Ikäihmisten digitaalisten palveluiden kehittäminen, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P2, I1)

Toimintamalli kehittää ikäihmisten asiakas- ja palveluohjausta digitaalisilla ratkaisuilla, jotka parantavat saavutettavuutta, helpottavat asiointia paikasta riippumatta ja tukevat itsenäistä palveluiden käyttämistä.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Väestön vanhenee ja ikärakenne muuttuu myös Etelä-Pohjanmaalla, jossa yli 65-vuotiaiden osuuden on arvioitu nousevan lähes 30 prosenttiin vuoteen 2033 mennessä. Petteri Orpon hallitusohjelmassa digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen on nostettu keskeiseksi keinoksi parantaa julkisten palveluiden laatua, tehokkuutta ja saavutettavuutta. Hallitusohjelman uudistukset valmistautuvat vastaamaan väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin, ja digitaalisen asioinnin ensisijaisuus perinteisten palveluiden rinnalla on keskeinen osa tätä kehitystä.

Tavoiteltu muutos

Tavoiteltu muutos on lisätä ikäihmisten digipalveluiden saavutettavuutta ja käytettävyyttä siten, että he pystyvät itsenäisesti käyttämään digitaalisia palveluita arjessaan. Tavoitteena on vahvistaa ikäihmisten digiosallisuutta, parantaa palveluiden laatua sekä edistää sujuvampaa ja tehokkaampaa asiointia niin ikäihmisten kuin heidän läheistensäkin näkökulmasta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat ikäihmiset ja heidän läheisensä.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamalli keskittyy ikäihmisten digitaalisten palveluiden kehittämiseen ja digiosallisuuden vahvistamiseen. Toimintamallin aikana on kehitetty ja otettu käyttöön digitaalisia palveluita, jotka tukevat ikäihmisten itsenäistä asiointia sekä mahdollistavat läheisen puolesta asioinnin. Kehittämisen keskiössä ovat olleet hakemusten ja lomakkeiden digitalisointi, ikäpalveluiden chatbot-sisällön päivittäminen, ikäihmisten palveluiden ohjauksen ja neuvonnan chatin käynnistäminen sekä asiakkaiden mahdollisuus lähettää kiireettömiä viestejä ammattilaisille.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttaminen osaksi arjen toimintoja vaatii organisaation sitoutumista, suunnitelmallista käyttöönottoa, yhteistyötä ja riittäviä resursseja. Käyttöönotossa edetään vaiheittain

Tunnistetaan millaiset digitaaliset palvelut hyödyttävät sekä ikäihmisiä että ammattilaisia
Suunnitellaan ja kehitetään palveluita käyttäjälähtöisesti
Koulutetaan ammattilaisia ja otetaan uudet digitaaliset palvelut käyttöön
Tiedotetaan uusista palveluista
Seurataan palveluiden käyttöä, tehdään jatkuvaa kehittämistä ja varmistetaan juurruttaminen

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen vaatii riittävät resurssit, kuten aikaa, osaavaa henkilöstöä sekä teknistä tukea. Keskeistä on myös vahva organisaation sitoutuminen ja yhteistyö eri toimijoiden välillä. Käyttäjälähtöinen suunnittelu ja palveluiden saavutettavuuden huomioiminen ovat onnistumisen edellytyksiä.

Toimintamalli on sovellettavissa myös muihin kohderyhmiin ja erilaisiin toimintaympäristöihin, kun palvelut räätälöidään käyttäjäryhmän tarpeiden mukaisesti.

Sudenkuoppina kannattaa välttää liian nopeaa käyttöönottoa ilman riittävää valmistelua ja koulutusta sekä palveluiden suunnittelua ilman käyttäjien kuulemista. Myös jatkuvan seurannan ja kehittämisen laiminlyönti voi heikentää toimintamallin vaikuttavuutta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehitetyn toimintamallin käyttöönoton myötä ikäihmisten digipalveluiden käyttö on lisääntynyt, mikä on vahvistanut heidän digiosallisuuttaan ja itsenäistä asiointiaan sekä läheisen puolesta asiointia. Lisäksi eri toimijoiden välinen yhteistyö on tiivistynyt, mikä on sujuvoittanut palveluiden kehittämistä.

Vaikka lomakkeiden digitalisointi ei hankeaikana toteutunut, tehtiin merkittävää valmistelutyötä, joka tukee digitalisoinnin mahdollistamista tulevaisuudessa. Aihe on herättänyt myös laajempaa keskustelua palveluiden saavutettavuudesta, käytettävyydestä ja ikäystävällisyydestä, mikä on lisännyt ymmärrystä käyttäjälähtöisen suunnittelun tärkeydestä.