Ikääntyneiden Etä- Tuki- ja Koordinaatio -toimintamalli ETKO, Etelä-Savon HVA, (RRP, P4, I1)

ETKO-toimintamalli yhdistää kotihoidon digi- ja etäpalvelut yhteen yksikköön, tehostaen resurssien käyttöä ja tiedolla johtamista. Tämä innovatiivinen malli vastaa kasvavaan palvelutarpeeseen ja edistää ikääntyneiden hyvinvointia Etelä-Savossa.

Toimintaympäristö

Etelä-Savo on yksi Suomen ikääntyneimmistä alueista, ja ikääntyneiden määrä kasvaa voimakkaasti aina vuoteen 2034 asti. Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on nyt vuonna 2025 16,7 % (koko maassa 11,6 %) ja nousee vuoteen 2030 mennessä 20,2 prosenttiin (koko maassa13,2 %). Myös yli 80-vuotiaiden osuus ikääntyneistä kasvaa merkittävästi: vuonna 2025 se on 27 %, ja sen ennustetaan kasvavan vuoteen 2024 mennessä 44 prosenttiin. Palvelujen tarve lisääntyy iän myötä, erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä. (Tilastokeskus, Väestöennuste 2024.)

Etelä-Savo on harvaan asuttu, ja pitkät etäisyydet vesistöjen vuoksi lisäävät palvelujen järjestämisen haastetta. Samalla henkilöstön saatavuus heikkenee, sillä eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa - jo vuosina 2025-2026 ikääntyneiden palveluissa työskentelee yli 100 eläkeiän ylittänyttä työntekijää. Teknologian laaja hyödyntäminen on välttämätöntä, jotta voidaan vastata kasvavaan palvelutarpeeseen ja paikkaamaan henkilöstövaje.

Kustannusten hillintä korostuu nykyisessä soterahoituksen tilanteessa. Keskittämällä tiettyjä toimintoja yhteen keskukseen ja hyödyntämällä etäpalveluita, jotka eivät ole paikkasidonnaisia, voimme saada aikaiseksi taloudellisia säästöjä ilman, että asiakkaiden saama palvelu heikkenisi.

Etelä-Savon hyvinvointialue panostaa vahvasti digitaalisiin palveluihin perinteisten palveluiden rinnalla. Digitaalisia palveluita lisäämällä Eloisa pyrkii tarjoamaan sujuvia ja oikea-aikaisia palveluja, jotka ovat helposti saavutettavissa kaikille asiakkaille. Etelä-Savon strategian arvopohjassa on nostettu rohkeus uudistaa luovasti ja ennakkoluulottomasti. Hankerahoituksen hyödyntäminen on ollut merkittävä uudistuksen edistäjä. 

Liitteet
Kuva
ETKO- toimintamalli
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamalli koskee:

  • Ikääntyneitä asiakkaita, jotka tarvitsevat etäpalveluja.
  • Hyvinvointialueen ammattilaisia, jotka tuottavat palveluja ja käyttävät teknologiaa.
  • Etelä-Savon hyvinvointialuetta, joka vastaa palvelujen järjestämisestä ja kustannusten hallinnasta.

Asiakkaille tarjotaan videovälitteisiä etäpalveluja, jotka tukevat esimerkiksi lääkehoitoa ja toimintakykyä, vähentävät fyysisten käyntien tarvetta ja säästävät kustannuksia. Keskitetty ETKO mahdollistaa myös ryhmämuotoisen etäkuntoutuksen ja -päivätoiminnan. Lääkeautomaattien hallinta parantaa lääketurvallisuutta ja vähentää pitkiin välimatkoihin liittyviä kustannuksia.

Ammattilaisille ETKO tarjoaa teknologian käyttöönoton tukea, koulutusta ja tekoälyratkaisuja, kuten Gillie-sovelluksen, joka helpottaa asiakastiedon hallintaa. Lisäksi ETKO vastaa laite- ja tunnushallinnasta, mikä vapauttaa henkilöstön aikaa hoivatyöhön.

Asiakasymmärrystä on kerrytetty tunnistamalla ikääntyneiden arjen haasteet ja palvelutarpeet Etelä-Savossa. Alue on harvaan asuttu, etäisyydet ovat pitkiä ja ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti, mikä lisää hoivan ja kuntoutuksen tarvetta. Asiakkaiden keskeiset tarpeet liittyvät:

  • Mahdollisuuteen asua kotona turvallisesti ja laadukkaasti – tavoite, että 94 % yli 75-vuotiaista asuu kotona.
  • Helposti saavutettaviin palveluihin, jotka eivät ole sidottuja paikkaan.
  • Tukeen lääkehoidossa ja toimintakyvyn ylläpidossa.
  • Osallistumiseen ryhmämuotoiseen etäpäivätoimintaan, mikä vähentää yksinäisyyttä.
  • Kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, jotka eivät heikennä palvelun laatua.

Asiakasymmärrystä on syvennetty myös seuraamalla teknologian käyttöönottoa ja sen vaikutuksia asiakkaiden arkeen sekä keräämällä dataa palvelujen toimivuudesta ja kustannuksista. Lisäksi on huomioitu ammattilaisten näkökulma, koska heidän osaamisensa ja työvälineensä vaikuttavat suoraan asiakaskokemukseen.

Ratkaisun perusidea

ETKO on Etelä-Savon toimintamalli, joka kokoaa kotiin vietävät digitaaliset ja etäpalvelut yhteen yksikköön. Tavoitteena on varmistaa, että ikääntyneet saavat laadukasta hoivaa kotona – riippumatta asuinpaikasta – sekä luoda yhtenäiset toimintatavat ja edistää teknologian tehokasta käyttöönottoa. 

Malli tukee hyvinvointialueen tavoitetta, että 94 % yli 75-vuotiaista asuisi kotona (Ikäohjelma 2030). ETKO vähentää turhia käyntejä, säästää kustannuksia ja parantaa turvallisuutta. Ammattilaisille se tarjoaa tukea ja teknologiaratkaisuja, jotta aikaa jää enemmän ihmisten kohtaamiseen. 

Keskeinen osa mallia on tiedolla johtaminen: ajantasainen data mahdollistaa resurssien tehokkaan kohdentamisen, kustannusten hallinnan ja jatkuvan palvelujen kehittämisen. ETKO luo pohjan yhdenvertaisille, kustannustehokkaille ja innovatiivisille ikääntyneiden palveluille – tehokasta, saavutettavaa ja inhimillistä hoivaa.

Liitteet
Kuva
ETKO perusidea
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Johdon sitoutuminen ja hankerahoituksen hyödyntäminen ovat olleet merkittäviä suunnittelun edistäjiä. Toimintamallin kuvaus on tärkeää yhteisen ymmärryksen luomiseksi ennen toiminnan käynnistämistä. Yhteiset toimintaprosessit, yhtenäiset tietojärjestelmät ja henkilöstön sitouttaminen ovat keskeisiä onnistumisen edellytyksiä.

ETKO itsessään edistää digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa ja juurruttamista, sekä tiedolla johtamisen käytäntöjen omaksumista päivittäiseen tekemiseen esihenkilö- ja asiantuntijatasolla. ETKO-toimintamallin käyttöönotto taas edellyttää organisaation sitouttamista digitalisaation edistämiseen. ETKO tarvitsee resursseja, jotta sille asetutut tavoitteet pystytään täyttämään. 

Toimintamallin juurruttamiseksi:

  • Luodaan selkeät, yhtenäiset toimintatavat ja dokumentoidut prosessit, jotka ohjaavat arjen työtä.
  • Tarjotaan jatkuvaa koulutusta ja käytännön tukea teknologian käyttöön, jotta ammattilaiset omaksuvat uudet toimintatavat.
  • Varmistetaan riittävä henkilöstö ja tekninen tuki, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa.
  • Hyödynnetään ajantasaista dataa toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Rakennetaan mittarit, joilla seurataan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.
  • Viestitään selkeästi mallin hyödyt ja tavoitteet kaikille tasoille. Muutosjohtaminen varmistaa, että toimintamalli ei jää irralliseksi hankkeeksi.
Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallia voidaan käyttää suunnittelun, päätöksenteon ja laajentamisen tukimateriaalina. Tarvitaan suunnitelmallista ja rohkeaa toimeenpanoa, sekä jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on tärkeää tiedon jakamiseksi ja osaamisen lisäämiseksi. 

Organisaation tulee sitoutua toimintamallin muutokseen sekä taata toimintamallien pysyvyys , jolloin muutos on mahdollista jalkauttaa ammattilaisille pysyväksi toiminnaksi.  Ammattilaisille jalkauttaminen vaatii aktiivista seurantaa ja henkilöstön tukemista arjen käytännöissä, jotta muutos ei jää hetkelliseksi vaan vakiintuu osaksi toimintakulttuuria. Tämä taas vaatii sen, että organisaatiossa on henkilöstöä joka seuraa ja tukee muutoksessa - ETKO on toimintamalli joka vastaa tähän tarpeeseen. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallin arviointi suhteessa asetettuihin tavoitteisiin on tärkeää. Tulee arvioida, vähentävätkö etäpalvelut perinteisten palvelujen tarvetta ja vastaavatko ne asiakassegmenttien tarpeisiin. Myös ammattilaisten työn mielekkyyttä ja hallintaa tulee mitata. Samoin hyödynnetäänkö työssä saatavilla olevaa dataa, vai tehdäänkö päätöksiä olettamiin nojaten.  

ETKO-toimintamallilla on saatu tehostettua teknologian käyttöönottoprosesseja ja käytössä olevien teknologioiden kohdistumista oikeille asiakkaille. ETKO:ssa työskentelevät ammattilaiset ovat rakentaneet seurantamalleja, joilla tutkitaan käytössä olevista teknologioista saatavaa taloudellista hyötyä alue- sekä yksilötasoisesti.  Tämän lisäksi on rakennettu kotihoidon tehokkuuden seurantamalleja, jotka aiemmin  on ostettu ulkopuoliselta yritykseltä. Tästä on seurannut suoria taloudellisia säästöjä, kun konsulttipalveluiden ostokulut ovat laskeneet. Lisäksi on tuotettu runsaasti seurantadataa palveluista, joista aiemmin hyvinvointialueella ei ole ollut seurantaa, tai seurattava data on ollut puutteellista.