| Innokylä

Toimintaympäristö

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) asuu muuta maata enemmän yli 75-vuotiaita, jotka tarvitsevat joko asumisen palveluita tai kotiin annettavia palveluja. Ikärakenteen nopea muutos vaikuttaa sekä palvelutarpeisiin että henkilöstön saatavuuteen. Pohteella tuetaan sitä, että iäkkäät pystyisivät asumaan ja elämään kotona mahdollisimman toimintakykyisinä ja he pystyisivät ylläpitämään mahdollisimman itsenäisesti hyvinvointiaan, terveyttään ja mielekästä elämään. Turvallista kotona asumista ja arjessa pärjäämistä tuetaan ja toimintakykyä edistetään kuntouttavin keinoin.

Kansallisen ikäohjelman yhtenä keskeisenä vaikuttavuustavoitteena on hyödyntää teknologiaa ja digitalisaatiota osana palvelujärjestelmää iäkkäiden hyvinvoinnin lisäämiseksi (STM, 2020). Pohteen alueella palvelutarpeen kasvaessa asiakkaiden yksilöllisten palveluiden tukemiseksi pilotoidaan ja käyttöönotetaan teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja.

POP-Digi-Hoitotakuu 2 -hankkeen (RRP2) työpaketissa ”Teknologian hyödyntäminen kotiin annettavissa palveluissa ja toimintakyvyn tukemisessa ja arvioinnissa” pilotoitiin teknologiaratkaisuja Pohteen kuntoutusyksiköissä (8), kotikuntoutustiimeissä (8) ja kotihoidon tiimeissä (3). Hyvinvointikellot tuottivat dataa ammattilaisille asiakkaan vuorokausirytmistä, unen laadusta ja määrästä sekä aktiivisuudesta. Teknologian hyödyntäminen tuki kuntoutusyksiköiden ja kotikuntoutustiimien toimintamallia, Pohteen strategista kehittämistä sekä kansallisia linjauksia.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pohjois-Pohjanmaalla asuu muuta maata enemmän yli 75-vuotiaita, jotka tarvitsevat joko asumisen palveluita tai kotiin annettavia palveluja. Palvelutarpeen kasvaessa kotiin annettavien palveluiden tukemiseksi Pohteella kehitetään ja käyttöönotetaan teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja.  Tavoitteena oli, että teknologiaa hyödynnetään asiakkaan arviointi- ja kuntoutusjaksolla arvioinnissa ja toimintakyvyn tukemisessa yhdessä asiakasta osallistaen.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Hyvinvointikelloista saatava hyvinvointitieto ja reaaliaikaiset herätteet parantavat asiakkaan turvallisuutta ja ovat osa niin kuntoutuksen kuin hoidon vaikuttavuuden seurantaa. Tietoja voidaan hyödyntää yksilöllisen hoidon, palveluiden tarpeen ja kuntoutuksen suunnittelussa sekä vaaratilanteiden ennakoinnissa.

Teknologiaa hyödyntämällä asiakkaan saama palvelu paranee ja toimintakyvyn arvioinnista tulee monipuolisempi. Hyvinvointitietoa tuottavan datan avulla objektiivinen arviointi ja kirjaaminen lisääntyy subjektiivisen arvion rinnalle. Henkilökunnan ammattitaito kasvaa, koska teknologiaa hyödynnetään osana yksiköiden ja tiimien toimintamalleja ja asiakkaalle pystytään tarjoamaan yksilöllisempää hoitoa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Ennen pilotin käynnistymistä nimettiin jokaisesta yksiköstä ja tiimistä teknologiavastaavat: lähihoitaja/sairaanhoitaja/geronomi-fysioterapeutti/toimintaterapeutti vastinparit alueellisesti ja yksikkökohtaisesti.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena oli, että teknologiaa hyödynnetään asiakkaan arviointi- ja kuntoutusjaksolla arvioinnissa ja toimintakyvyn tukemisessa. Systematisoidaan ammattilaisten toimintakyvyn arviointia ja toimintakykytiedon hyödyntämistä hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa, sekä ennakoidaan kaatumistapaturmia hoito- ja kuntoutuspolun eri vaiheissa. Henkilöstön ja esihenkilöiden muutoskyvykkyyden ja teknologiaprosessin ymmärryksen lisääminen. Teknologiratkaisun integrointi osaksi asiakkaan yksilöllistä hoito- ja palveluprosessia sekä käytön vahvistaminen osana kuntoutusta, toimintakyvyn arviointia ja vaaratilanteiden ennakointia.

Muutoksen mittaaminen

Asiakaspalautteen kerääminen. Käyttökokemus -kyselyt ammattilaisille ja esihenkilöille. Seurantalomakkeen täyttäminen, jolla kerätään tietoja hyvinvointikellojen käyttöasteesta ja asiakkaan ohjautumisesta palveluihin kellon käytön jälkeen.

Toteutussuunnitelma

Käyttöönottokoulutus ennen pilotin aloittamista. Mahdollisuus katsoa myös Teams -tallenne käyttökoulutuksesta varsinaisen koulutuksen jälkeen. Säännöllinen asiakkaan perehdyttäminen ja informoiminen mahdollisista hyvinvoinnin ja toimintakyvyn muutoksista. Henkilökunnan ja ammattilaisten tuki. Teams -videot ammattilaisten tietoisuuden lisäämiseksi. Vastuuyksikköpäälliköiden ja esihenkilöiden informoiminen. Vastuuhenkilöiden ja teknologiavastaavien Teams -tapaamiset, U-tunnit ammattilaisille oppimisen ja porrastetun käyttöönoton sekä prosessin ymmärtämisen mahdollistumiseksi. Sidosryhmäyhteistyö ja säännölliset seurantapalaverit palveluntoimittajan kanssa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakkaat osallistuivat pilottiin käyttämällä hyvinvointikelloja henkilökunnan ohjaamana. Heiltä pyydettiin kirjallinen suostumus kellon käyttämiseen ennen kellon pukemista ranteeseen. Asiakkaalle perusteltiin kellon käyttämisen hyötyjä näyttämällä hyvinvointitietoja ohjelmiston ja sovelluksen avulla. Asiakas osallistui tavoitteiden määrittelyyn ammattilaisen ohjauksessa, jossa hyödynnettiin hyvinvointikellon keräämiä tietoja. Hyvinvointikellojen avulla hoidon ja kuntoutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta tuli yksilöllisempi ja asiakkaan ymmärrystä toimintakyvyn muutoksesta lisättiin.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Ei muiden alueiden käyttämiä toimintamalleja käytössä. Luotu oma toimintamalli.

Ideointi

Ohjelmiston ja sovelluksen toiminnallisuuksien perehdyttäminen.
Syvemmälle menevä perehdyttäminen edistyneimmille ja innokkaimmille käyttäjille.
Kokemattomille perustason perehdytys ja opastus käytännönläheisesti.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Tavoitteena oli, että teknologiaa hyödynnetään asiakkaan arviointi- ja kuntoutusjaksolla arvioinnissa ja toimintakyvyn tukemisessa. Systematisoidaan ammattilaisten toimintakyvyn arviointia ja toimintakykytiedon hyödyntämistä hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa, sekä ennakoidaan kaatumistapaturmia hoito- ja kuntoutuspolun eri vaiheissa. Lisäksi ammattilaisten teknologiakyvykkyyden lisääminen, hyvinvointitiedon kerääminen ja soveltaminen teknologisen ratkaisun avulla sekä esihenkilöiden muutosjohtamisen tukeminen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Teknologiavastaavien eli vastinparien (hoitaja ja terapeutti) muodostaminen yksiköiden/tiimien ammattilaisten joukosta. Innokkaimmat ja teknologiaan myönteisesti suhtauneet saivat ilmoittautua omalle esihenkilöille ennen esihenkilön nimeämistä tehtävään.
Ammattilaisten Teams -kanavan perustaminen, jossa jaettiin tietoa ja onnistumisia. Teams -kanavalle lisättiin jäseniksi myös yksikön esihenkilöt.
Nimettiin esihenkilöt, jotka vastasivat johdon tasolla teknologisen ratkaisun käyttämisestä.
Teams -kanavan omistajien/ylläpitäjien nimeäminen.
Esihenkilö resursoi aikaa teknologisten ratkaisujen ylläpitoon yksiköissä (U-tunnit).
Teknologiataidot- ja valmiudet yksilötasolla. Kartoitus kehityskeskusteluissa.
Ohjelmiston ja sovelluksen pääkäyttäjien nimeäminen.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Hyvinvointitietoja keräävä teknologia ei jää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle pilotin jälkeen käyttöön. Kuitenkin laadittua toimintamallia, ohjeita ja muita materiaaleja on mahdollista hyödyntää jatkossa hyvinvointialueella Ikäihmisten toimialueella toteutettavissa teknologiapiloteissa. Toimintamallia hyödynnettäessä jatkossa tulee kiinnittää erityisesti huomiota eri ammattilaisten rooleihin, toiminnan juurruttamiseen sekä moniammatilliseen ja monipuoliseen teknologian avulla saadun sekä havaitun tiedon hyödyntämiseen osana asiakkaan palvelupolkua.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hyvinvointitietoja keräävän teknologian pilottiin osallistui kahdeksan kuntoutusyksikköä, kahdeksan kotikuntoutustiimiä ja kolme kotihoidon tiimiä eri puolilta hyvinvointialuetta. Marraskuusta 2024 joulukuuhun 2025 kestävään pilottiin osallistui yhteensä 365 asiakasta ja satoja yksiköiden/tiimien ammattilaisia. Hyvinvointikellot (100 kpl) keräsivät tietoa asiakkaan unen määrästä ja laadusta, vuorokausirytmistä sekä aktiivisuudesta. Tietojen avulla voitiin muun muassa tunnistaa ennalta asiakkaiden kaatumisriskiä, mahdollisesti kehittymässä olevaa infektiota, kivun lisääntymistä tai havaintoja toimintakyvyn muutoksista. Ammattilaiset saivat seurata asiakkaan reaaliaikaisia hyvinvointitietoja ja hyödyntää näitä asiakkaan hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmissa sekä hoidon ja kuntoutuksen toteuttamisessa. Pilotin aikana tehtiin yhteistyötä yksiköiden/tiimien teknologiavastaavien ja esihenkilöiden sekä muiden sidosryhmien kanssa. Toimintamallissa huomioitiin moniammatillinen ja kuntouttavan hoitotyön näkökulma.

Yksiköissä/tiimeissä täytettiin seurantalomakkeita, joiden pohjalta laskettiin hyvinvointikellojen käyttöasteet. Keskimäärin kelloja oli käytössä 30 kpl kuukaudessa koko hyvinvointialueella. Kellon käytön jälkeen asiakkaan kanssa täytettiin palautelomake, johon vastasi 165 asiakasta. Palautteiden perusteella 73 % asiakkaista koki kellon käyttämisen helpoksi. Keväällä että syksyllä 2025 toteutettiin kyselyt ammattilaisille ja esihenkilöille. Syksyllä toteutetun kyselyn (n=41) mukaan hyvinvointikellon keräämiä hyvinvointitietoja kertoi hyödyntävänsä työssään 5 päivittäin, 12 viikoittain, 19 satunnaisesti ja 5 ei koskaan. Suurin osa vastaajista kertoi hyödyntäneensä tietoja kuntoutusjaksolla loppuarviossa, palvelutarpeen arviossa tai kotiutusneuvotteluissa. Esihenkilöiden kyselyyn osallistuneista (n=12) 81 % kertoi kokevansa, että hankkeen aikana rakennettua toimintamallia voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi toisen vastaavan teknologian käytössä.

Hyvinvointitietoja keräävän teknologian hyödyntäminen arviointi- ja kuntoutusjaksoilla, Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I4)

Hyvinvointitietoja keräävän teknologian hyödyntäminen arviointi- ja kuntoutusjaksoilla, Pohjois-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I4)