Hoitajien arviointiosaamisen vahvistaminen ( RRP, P4, I1)
VAKEhyva - Hyvät palvelut HYVÄikä-kärjen tavoitteena on vähentää ikääntyneiden asiakkaiden tarpeettomia päivystyskäyntejä vahvistamalla hoitajien arviointiosaamista. Tarkoituksena on parantaa hoidon laatua ja tukea ikääntyneiden kotona asumista.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väestörakenne on nuori, mutta 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa noin 6 300 asukkaalla eli 40 % vuoteen 2030. Ikärakenteen muutoksiin perustuvien ennusteiden mukaan alueen sote-kustannusten kasvun ennakoidaan vuosina 2020–2030 olevan keskimäärin 2,3 % vuodessa (koko maassa 1,4 %). Palveluiden järjestämisessä tulee huomioida Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaympäristö.
HYVÄikä-hanke aloitti osaamisen kehittämisen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kotihoidosta. Toimintamalli on skaalattavissa myös muihin toimialoille. Työ tämän edistämiseksi on jo aloitettu. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kokonaisuudessaan on mukana toimintamallin kehittämisessä.
Hyvinvointialueen aloittaessa palveluissa on ollut alueellisia ja toimialakohtaisia eroja. Tämän takia tunnistettiin tarve yhtenäistää HVA-tasoisesti osaamisen toimintamalleja. Alueellisten erojen lisäksi piti ottaa huomioon eri toimialojen yhteisen työn siltaaminen.
Hoitajien arviointiosaamisen vahvistaminen kytkeytyy vahvasti hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin sekä alueen uudistusohjelman keskeisiin painopisteisiin ja tavoitteisiin.
Hoitajien arviointiosaamisen toimintamallin kehittäminen vastaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategisiin toimenpiteisiin:
Strategiaan on nostettu viisi näkökulmaa hyvinvointiin, jotka määrittelevät tavoitteita laaja-alaisesti ja heijastavat hyvinvointialueen arvoja. Ne ovat:
- Vahvistamme hyvinvointia ja turvallisuutta
- Hoitohenkilöstön osaamisen kehittämisellä tuemme asiakkaidemme hyvinvointia ja turvallisuutta.
- Parannamme palvelujamme
- Osaamisen vahvistumisella palvelut ovat laadukkaita ja asiakkaamme saavat tarpeidensa mukaisia palveluita.
- Arvostamme henkilöstöämme
- Henkilöstön mukana olo koko kehittämisprosessin aikana on huomioitu. Henkilöstöä on kuultu prosessin eri vaiheissa.
- Toimimme yhdessä
- Kehittämistyö alkoi henkilöstöä kuuntelemalla ja toimintamallin edetessä on yhteistyötä tehty eri toimialojen kesken moniammatillisesti.
- Huolehdimme kestävästä taloudesta
- Kestävän talouden näkökulma on huomioitu prosessin eri vaiheissa. Toimintamalli ja sen oikeanlainen käyttö vahvistaa taloudellista kestävyyttä.
Ammattilaisten osaamisen vahvistamisella ja arviointimittariston kehittämisellä on tarkoitus parantaa hoidon laatua, annettavan palvelun oikea-aikaisuutta sekä työtyytyväisyyttä.
Kokonaisuudessa tavoitellaan ammattilaisten osaamisen vahvistumisen ja ennakoivien toimenpiteiden, kuten vuosikontrollien kehittämisellä, päivystystyskäyntien vähenemistä sekä ikääntyneen asiakkaan kotona pärjäämistä.
Asiakaskokemusta mitataan hankeaikana tyytyväisyyskyselyillä seuraavasti:
- Mitataan asiakaskokemusta kyselyn avulla.
Terveydenhuollon senioritoimintamalli
- Keskeytyksien määrä kotihoidossa (sairaala/tk)
- Lähihoitajien osaamisen kartoitus ennen ja jälkeen koulutuskokonaisuuksien kyselyn avulla
- Kotihoidon ammattilaiset ovat käyneet koulutuskokonaisuuden Kyllä/Ei
- Päivystyksellisten tilanteiden opas on käytössä kaikilla kotihoidon alueilla
- Liikkuvan sairaalan käyttömäärät kotihoidossa
HYVÄikä-kehittämiskärjen kohderyhmänä ovat heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat iäkkäät, joilla on todettua tai piilossa olevaa psyykkiseen tai sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvää tuen, hoidon tai kuntoutuksen tarvetta. Kehittämistyöstä hyötyvät kuitenkin kaikki hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluista tietoa tarvitsevat asukkaat, läheiset sekä ammattilaiset.
Hoitajien arviointiosaaminen vahvistamisessa osallistettiin ammattilaisia monipuolisesti. Menetelminä käytettiin osaamisen kartoituskyselyä ennen ja jälkeen koulutusten, sekä työpajoja, joissa syvennyttiin substanssiin. Myös kotihoidon asiakkaiden kokemuksia selvitettiin kyselyn avulla.
Vahvistaa hoitajien osaamista toimintakyvyn arvioinnissa ja muutoksiin reagoinnissa oikea-aikaisesti sekä päivystyksellisissä tilanteissa voinnin arviointiosaamisen ja konsultaatio-osaamisen muodossa. Osaamisen osa-alueet määriteltiin uudessa 2024 jalkautetussa kotihoidon omalääkärimallissa.
Toimintamallin juurtuminen osaksi organisaation arjen toimintaa on huomioitu läpi kehittämisen ja huomioitu jo suunnitteluvaiheessa. Kaikki toimintamallissa kehitetyt toimenpiteet pohjautuvat aitoihin arjen tarpeisiin, joita on saatu esille erilaisten selvitysten sekä kuulemisten kautta.
Kehittämistyö on tehty vahvasti vanhuspalvelujen toimialaan integroituna ja kaikilla toimenpiteillä on ollut vastinpari toimialalla. Kehittämistyössä pilotoidut toimenpiteet siirretään suunnitelmallisesti toimialan vastinparille kapulanvaihtona ennen hankkeen päättymistä. Pilottien perusteella muotoillaan toimiva, kestävä, kustannustehokas ja tarpeisiin vastaava ehdotus jatkossa hyödynnettäväksi.
Toimintamallin tulokset on esitetty tiivistettynä viereisessä kuvassa.
Kuva
