Hoitajien arviointiosaamisen vahvistaminen ( RRP, P4, I1)
VAKEhyva - Hyvät palvelut HYVÄikä-kärjen tavoitteena on vähentää ikääntyneiden asiakkaiden tarpeettomia päivystyskäyntejä vahvistamalla hoitajien arviointiosaamista. Tarkoituksena on parantaa hoidon laatua ja tukea ikääntyneiden kotona asumista.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen väestörakenne on nuori, mutta 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa noin 6 300 asukkaalla eli 40 % vuoteen 2030. Ikärakenteen muutoksiin perustuvien ennusteiden mukaan alueen sote-kustannusten kasvun ennakoidaan vuosina 2020–2030 olevan keskimäärin 2,3 % vuodessa (koko maassa 1,4 %). Palveluiden järjestämisessä tulee huomioida Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaympäristö.
HYVÄikä-hanke aloitti osaamisen vahvistamisen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kotihoidosta. Toimintamalli on skaalattavissa myös muihin toimialoille. Työ tämän edistämiseksi on jo aloitettu. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kokonaisuudessaan on mukana toimintamallin kehittämisessä.
Hyvinvointialueen aloittaessa palveluissa on ollut alueellisia ja toimialakohtaisia eroja. Tämän takia tunnistettiin tarve yhtenäistää HVA-tasoisesti osaamisen toimintamalleja. Alueellisten erojen lisäksi piti ottaa huomioon eri toimialojen yhteisen työn siltaaminen.
Hoitajien arviointiosaamisen vahvistaminen kytkeytyy vahvasti hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin sekä alueen uudistusohjelman keskeisiin painopisteisiin ja tavoitteisiin.
Hoitajien arviointiosaamisen toimintamallin kehittäminen vastaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategisiin toimenpiteisiin. Strategiaan on nostettu viisi näkökulmaa hyvinvointiin, jotka määrittelevät tavoitteita laaja-alaisesti ja heijastavat hyvinvointialueen arvoja:
- Vahvistamme hyvinvointia ja turvallisuutta
- Hoitohenkilöstön osaamisen kehittämisellä tuemme asiakkaidemme hyvinvointia ja turvallisuutta.
- Parannamme palvelujamme
- Osaamisen vahvistumisella palvelut ovat laadukkaita ja asiakkaamme saavat tarpeidensa mukaisia palveluita.
- Arvostamme henkilöstöämme
- Henkilöstön mukana olo koko kehittämisprosessin aikana on huomioitu. Henkilöstöä on kuultu prosessin eri vaiheissa.
- Toimimme yhdessä
- Kehittämistyö alkoi henkilöstöä kuuntelemalla ja toimintamallin edetessä on yhteistyötä tehty eri toimialojen kesken moniammatillisesti.
- Huolehdimme kestävästä taloudesta
- Kestävän talouden näkökulma on huomioitu prosessin eri vaiheissa. Toimintamalli ja sen oikeanlainen käyttö vahvistaa taloudellista kestävyyttä.
Ammattilaisten osaamisen vahvistamisella ja arviointimittariston kehittämisellä on tarkoitus parantaa hoidon laatua, annettavan palvelun oikea-aikaisuutta sekä työtyytyväisyyttä.
Kokonaisuudessa tavoitellaan ammattilaisten osaamisen vahvistumisen ja ennakoivien toimenpiteiden, kuten vuosikontrollien, kehittämisellä päivystystyskäyntien vähenemistä sekä ikääntyneen asiakkaan kotona pärjäämistä.
Asiakaskokemusta mitataan hankeaikana tyytyväisyyskyselyillä seuraavasti:
- Mitataan asiakaskokemusta kyselyn avulla.
Terveydenhuollon senioritoimintamalli
- Keskeytyksien määrä kotihoidossa (sairaala/tk)
- Lähihoitajien osaamisen kartoitus ennen ja jälkeen koulutuskokonaisuuksien kyselyn avulla
- Kotihoidon ammattilaiset ovat käyneet koulutuskokonaisuuden Kyllä/Ei
- Päivystyksellisten tilanteiden opas on käytössä kaikilla kotihoidon alueilla Kyllä/Ei
- Liikkuvan sairaalan käyttömäärät kotihoidossa
HYVÄikä-kehittämiskärjen kohderyhmänä ovat heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevat iäkkäät, joilla on todettua tai piilossa olevaa psyykkiseen tai sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvää tuen, hoidon tai kuntoutuksen tarvetta. Kehittämistyöstä hyötyvät kuitenkin myös ikääntyneiden parissa työskentelevät ammattilaiset.
Hoitajien arviointiosaaminen vahvistamisessa hyödynnettiin moniammatillista tiimiä. Toimintaan on osallistunut muun muassa kotihoidon yksiköiden lähijohtajia, sairaanhoitajia sekä lähihoitajia, tehtäväaluepäälliköitä, lääkäreitä, Liikkuvan sairaalan työntekijöitä sekä viestinnän ja tietohallinnon asiantuntijoita. Menetelminä käytettiin osaamisen kartoituskyselyä ennen ja jälkeen koulutusten, sekä työpajoja, joissa syvennyttiin substanssiin. Myös kotihoidon asiakkaiden kokemuksia selvitettiin kyselyn avulla.
Hoitajien arviointiosaamisen vahvistamiseksi toteutettiin kaksi eri koulutuspäivää:
- Mittariosaajakoulutus (MNA, BRADEN, IKINÄ ja BARTHEL)
- Arviointiosaajakoulutus (cABCDE, NEWS, ISBAR)
Koulutukset koettiin hyödylliseksi. Arviointiosaajakoulutuksen NPS oli 58 ja Mittariosaajakoulutuksen kaikkien osa-alueiden keskiarvo oli yli 4,5 (1-5 asteikko). Koska koulutuksiin pystyi osallistumaan vain rajallinen määrä henkilöstöä, muotoiltiin koulutuspäivien materiaalien pohjalta kaksi verkkokurssikokonaisuutta: Mittariosaaja ja Arviointiosaaja. Tällä tavoin koko henkilöstö pystyy hyödyntämään koulutusmateriaalia tasavertaisesti.
Arviointiosaajakoulutuspäivän yhteydessä henkilöstöltä pyydettiin palautetta päivystyksellisten tilanteiden oppaan aikaisemmasta versiosta. Saatuja palautteita:
- Käyttöä lisääviä tekijöitä
- Värikoodattu sisällysluettelo
- Johdonmukaisuus/selkeys
- Suurikokoinen teksti
- Tärkeimmät asiat korostettuina
- Selkeitä yhteystietoja kaivattiin
- Digiversio herätti kiinnostusta (46 % vastaajista)
- Taskukortit koettiin tarpeellisiksi
Saatujen palautteiden pohjalta muotoiltiin oppaasta työstöversio, jonka eri osa-alueita tarkasteltiin syksyllä 2024 järjestetyssä työpajassa. Työpajaan osallistui moniammatillinen tiimi: lääkäreitä, esihenkilöitä ja hoitajia sekä hoiva-asumisen että kotihoidon yksiköistä, Liikkuvan sairaalan hoitajia sekä tietohallinnon ja viestinnän asiantuntijoita. Työpajatyöskentelyn pohjalta muodostettiin päivystyksellisten tilanteiden oppaan lopullinen ulkomuoto. Eri toimintaympäristöjen yksityiskohtaiset toimintaohjeet muotoiltiin erillisissä työpajoissa. Jokaisessa työpajassa oli mukana lääkäreitä, yksiköiden työntekijöitä sekä Liikkuvan sairaalan hoitajia.
Henkilöstöltä saadun palautteen pohjalta lähdettiin päivittämään päivystyksellisten tilanteiden oppaasta johdonmukaisesti etenevää opasta, joka jaetaan yksiköille pdf-muodossa. Koska 46 % vastaajista toivoi, että oppaan käyttö onnistuisi työpuhelimella, haluttiin digiversion käyttöä testata aluksi kotihoidon alueella 3. Rajatulla pilotilla pystyttiin keräämään käyttökokemuksia oppaan käytöstä työpuhelimen välityksellä. Digiversion lisäksi haluttiin pilotoida myös taskukorttien käyttöä. Saatujen käyttökokemusten pohjalta oli mahdollista tehdä päätös siitä, missä muodossa opas jaetaan lopuille kotihoidon yksiköille ja koetaanko taskukortit oppaan digiversion rinnalla tarpeelliseksi.
Päivystyksellisten tilanteiden oppaan digiversion (pdf) pilotista saadut palautteet
- Opas koettiin hyödylliseksi (12/14 vastaajaa)
- Oppaan sisältö on riittävä (11/14 vastaajaa)
- Oppaan sisältö on helppolukuinen (12/14 vastaajaa)
- Oppaan käyttäminen työpuhelimen kautta koettiin hyödylliseksi (11/14 vastaajaa)
-
Oppaan linkitykset ovat hyödyllisiä (13/14 vastaajaa)
Avoimet palautteet:
- ”Kehittää ja helposti työntekijä käyttää aikaa hyvin suorittaa tehtävät”
- ”Kehittää enemmän tietoa”
- ”Hyvä ajatus mutta jäänyt vähälle käytölle”
-
”Helposti saatavilla, kuvakkeen voi siirtää vaikka puhelimen alkunäyttöön. Digiversiota myös helppo lukea”
Kehitettävää oppaassa:
- ”Digiversiossa mielestäni haasteena on sen päällekkäisyys Rover:in kanssa. Myöskin koska kyseessä ei ole ns. "Älykkäästä" oppaasta, niin päätöksenteon tuki puuttuu.”
- ”Liikaa sivuja, ei aikaa lukea. Ei ole ollut juurikaan tarvetta käyttää”
- ”Oppaaseen tulisi integroida päätöksenteon tuki”
Taskukorteista saadut palautteet
- Taskukorttien koettiin tukevan oppaan käyttöä (10/14 vastaajaa)
- Taskukortit ovat helppolukuisia (12/14 vastaajaa)
- Taskukorttien koko on sopiva (12/14 vastaajaa)
- Taskukorttien sisältö on riittävä (12/14 vastaajaa)
-
Taskukortit on helppo pitää mukana (12/14 vastaajaa)
Avoimet palautteet:
- Näppärä ja ei haittaa Roverin käyttöä
Pilotin avulla todettiin, että henkilöstö koki hyödylliseksi sen, että päivystyksellisten tilanteiden opas on käytettävissä työpuhelimen välityksellä. Tästä huolimatta myös taskukortit koettiin tarpeelliseksi, sillä henkilöstö koki, että ne tukevat oppaan käyttöä.
Vahvistaa hoitajien osaamista toimintakyvyn arvioinnissa ja muutoksiin reagoinnissa oikea-aikaisesti sekä päivystyksellisissä tilanteissa voinnin arviointiosaamisen ja konsultaatio-osaamisen muodossa. Osaamisen osa-alueet määriteltiin uudessa 2024 jalkautetussa kotihoidon omalääkärimallissa.
Toimintamallin juurtuminen osaksi organisaation arjen toimintaa on huomioitu läpi kehittämisen ja huomioitu jo suunnitteluvaiheessa. Kaikki toimintamallissa kehitetyt toimenpiteet pohjautuvat aitoihin arjen tarpeisiin, joita on saatu esille erilaisten selvitysten sekä kuulemisten kautta.
Kehittämistyö on tehty vahvasti vanhuspalvelujen toimialaan integroituna ja kaikilla toimenpiteillä on ollut vastinpari toimialalla. Kehittämistyössä pilotoidut toimenpiteet siirretään suunnitelmallisesti toimialan vastinparille kapulanvaihtona ennen hankkeen päättymistä. Pilottien perusteella muotoillaan toimiva, kestävä, kustannustehokas ja tarpeisiin vastaava ehdotus jatkossa hyödynnettäväksi.
Mittariosaaja- ja Arviointiosaajakoulutuksilla pystyttiin vahvistamaan kotihoidon lähihoitajien arviointiosaamista kaikilla osa-alueilla (asteikko 1-5):
- Osaan käyttää BRADEN-mittaria 3,1 -> 3,9
- Osaan käyttää IKINÄ-mittaria 3,3 -> 4,0
- Osaan käyttää MNA-mittaria 3,6 -> 4,1
- Osaan tutkia asiakkaan terveydentilan ABCDE-mallin mukaisesti 2,7 -> 3,3
- Osaan laskea NEWS-pisteet 2,6 -> 3,3
- Osaan konsultoida ISBAR-mallin mukaisesti 2,8 -> 3,1
Lisäksi lähihoitajat kokivat saavansa paremmin tukea päätöksentekoonsa (asteikko 1-5):
- Saan riittävästi tukea oman yksikön kokeneilta hoitajilta 4,3 -> 5,0
- Saan riittävästi tukea Liikkuvan sairaalan hoitajilta 2,8 -> 4,1
- Saan riittävästi tukea oman yksikön lääkäriltä 3,6 -> 4,4
- Saan riittävästi tukea Peijaksen ensiarviolääkäriltä 2,9 -> 4,0
Hoitajien arviointiosaamisen vahvistuminen näkyy myös muun muassa Liikkuvan sairaalaan käyttömäärien lisääntymisenä sekä kotihoidon asiakkaiden päivystyskäyntien ja keskeytysten vähentymisenä. Lisäksi 81 % kotihoidon asiakkaista kokee aina saavansa kotihoidon hoitajilta apua, kun heidän vointinsa huolestuttaa asiakasta (n = 319). Toimintamallin tulokset on esitetty tiivistettynä viereisessä kuvassa.
Kuva
