| Innokylä

Toimintaympäristö

Pirkanmaalla lasten- ja nuorisopsykiatrisissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa on ollut merkittäviä hoitoon pääsyn ongelmia. Tilanne on kehittynyt pitkällä aikavälillä ja on osittain myös kansallinen ongelma. Taustalla on erityisesti nuorten mielenterveysoireiden lisääntyminen ja palvelutarpeen kasvu. Lisäksi Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyneiden organisaatioiden resursseissa ja organisoitumistavoissa on ollut merkittäviä eroja.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Osana Next Generation EU:n rahoittamaa RRP2 - Suomen kestävän kasvun kehityksen hanketta (P4, I1) Pirkanmaan hyvinvointialueella toteutettiin laaja lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden selvitystyö ja kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman päätavoitteena on tarjota oikea-aikaiset ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut sujuvassa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä.

Pirkanmaan RRP-hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan kokonaisuudessaan koko alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden parantamista, hoidontarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn nopeuttamista sekä kustannusten nousun hillintää.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden vuonna 2024 tehdyssä nykytilan kartoituksen yhteydessä ilmeni, että hoidon porrastus ja työnjako on monin paikoin jäsentymätön. Henkilöstölle ja esihenkilöstölle teetetyissä kyselyissä monet hoidon porrastuksen selkiyttämiseen liittyvät seikat nousivat kiireellisesti ratkaistaviksi. Samalla hoidon portaalla toimi useita vastuualueita, joiden työnjaosta ei oltu selkeästi sovittu. Lisäksi vaikeiden häiriöiden hoito jakautui kahdelle eri palvelulinjalle. Ohjaavien ja lähettävien tahojen näkökulmasta järjestelmä koettiin sekavaksi ja pirstaleiseksi.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamallia oli kehittämässä monialainen työryhmä osana Lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisohjelmaa 2024–2026 (RRP2, P4, I1). Työryhmä koostui Tays lastenpsykiatrian, Tays nuorisopsykiatrian, lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen, opiskeluhuollon sekä neuvolan ja kehitystä tukevien palveluiden ammattilaisista.

Tavoiteltu muutos

Uuden hoidon porrastuksen tavoitteena on lyhentää asiakkaiden hoitoon pääsyn odotusaikaa sekä tehostaa asiakkaiden ohjausta ja vähentää virheellisiä ohjauksia. Lisäksi tavoitellaan päällekkäisen työn vähenemistä, selkeämpiä vastuita toiminnan järjestämisessä sekä hoitoon lähettämisen keinojen yhdenmukaistamista ja keventämistä. Palvelujärjestelmän palvelut jaetaan neljään portaaseen: ennaltaehkäisy ja varhainen tuki, lievät oireet, komplisoitumattomat keskivaikeat oireet sekä vaikeat ja komplisoituneet keskivaikeat oireet. Asiakkaan näkökulmasta palvelut ovat yhdenvertaisia koko Pirkanmaan hyvinvointialueen alueella.

Muutoksen mittaaminen

Muutosta mitataan seuraamalla odotusaikaa tuen tai hoidon alkamiseen Tays lasten- ja nuorisopsykiatrialla, lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa, kasvatus- ja perheneuvonnassa sekä opiskeluhuollon ja neuvolan psykologipalveluissa. Tavoiteltu muutos on hoitotakuun toteutuminen.

Toteutussuunnitelma

Hoidon porrastuksen tueksi laadittiin lasten mielenterveysongelmista- ja häiriöistä, nuorten mielenterveysongelmista- ja häiriöistä sekä nuorten riippuvuus- ja päihdeongelmista ja -häiriöistä vaikeusastetaulukot. Vaikeusastetaulukoissa määritellään yleisen tason kriteerit lievän, keskivaikean, komplisoituneen keskivaikean ja vaikean oireilun tunnistamiseksi, jotta ammattilaisten olisi helpompi ohjata lapsia ja nuoria suoraan oikealle hoidon portaalle.

Muutoksen toteuttaminen Pirkanmaan hyvinvointialueella vaati laajan organisaatiomuutoksen, joka toteutettiin kevättalvella 2025. Organisaation käytössä olevat resurssit uudelleen sijoitettiin uuden hoidon porrastuksen mukaisiin palveluihin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakkaiden kokemuksia ja toiveita hyödynnettiin ja kuultiin myös selvitystyön aikana. Selvitystyöryhmässä ja alatyöryhmissä työskentely käynnistettiin tarkastelemalla loka-marraskuussa 2023 toteutettua toisen asteen opiskelijoille suunnattua kyselyä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämiseen liittyvistä näkemyksistä ja toiveista, johon oli vastannut 1 408 pirkanmaalaista nuorta. Lisäksi asiakasymmärryksen lisäämisessä hyödynnettiin vanhempainyhdistyksille lokakuussa 2023 teetetyn kyselyn vastauksia sekä kahta asiakasosallisuustyöpajaa.

Hyvinvointialueen henkilöstöä sekä esihenkilöstöä kuultiin erillisillä kyselyillä, jotka toteutettiin huhtikuussa 2024. Henkilöstökyselyyn vastasi 706 henkilöä ja esihenkilökyselyyn 80 henkilöä.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän uudet hoidon porrastukset ovat neliportaiset. Lasten osalta portaat ovat 1) ennaltaehkäisy ja varhainen tuki 2) lievät mielenterveys- ja päihdeongelmat 3) komplisoitumattomat keskivaikeat mielenterveys- ja päihdehäiriöt 4) komplisoituneet keskivaikeat mielenterveyshäiriöt ja vaikeat mielenterveyshäiriöt.

Lasten osalta ennaltaehkäisystä ja varhaisesta tuesta sekä lievistä mielenterveysongelmista vastaavat neuvola (0–6-v.), neuvolapsykologit (0–5-v.), kouluterveydenhuolto (perusopetuksen oppilaat), opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit (esi- ja perusopetuksen oppilaat) sekä kasvatus- ja perheneuvonta (0–12-v.). Kasvatus- ja perheneuvonnassa hoidetaan ongelmat, jotka näkyvät ensisijaisesti kotona tai liittyvät perheen tilanteeseen. Opiskeluhuollossa ja neuvolapalveluissa tuetaan ongelmissa, jotka näkyvät ensisijaisesti varhaiskasvatuksessa tai koulussa tai liittyvät näihin ympäristöihin. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut (0–12-v.) vastaavat komplisoitumattomista keskivaikeista mielenterveys- ja päihdehäiriöistä. Tays lastenpsykiatrian vastuulla ovat komplisoituneet keskivaikeat ja vaikeat mielenterveyshäiriöt.

Nuorten osalta portaat ovat 1) ennaltaehkäisy ja varhainen tuki 2) lievät mielenterveysongelmat 3) komplisoitumattomat keskivaikeat mielenterveyshäiriöt 4) komplisoituneet keskivaikeat mielenterveyshäiriöt ja vaikeat mielenterveyshäiriöt. Nuorten osalta ennaltaehkäisystä ja varhaisesta tuesta sekä lievistä mielenterveysongelmista vastaavat kouluterveydenhuolto (perusopetuksen oppilaat), opiskeluterveydenhuolto (toisen asteen opiskelijat) ja opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit (perusopetuksen oppilaat ja toisen asteen opiskelijat). Kasvatus- ja perheneuvonta tarjoaa vanhemmuuden tuen osalta ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea 13–17-vuotiaiden nuorten perheille. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut vastaavat komplisoitumattomista keskivaikeista mielenterveyshäiriöistä (13–17-v.). Lisäksi komplisoitumattomissa keskivaikeissa häiriöissä tarjotaan lyhytinterventioita myös opiskeluterveydenhuollossa sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluissa toisen asteen opiskelijoille. Tays nuorisopsykiatrian (13–17-v.) vastuulla ovat komplisoituneet keskivaikeat ja vaikeat mielenterveyshäiriöt.

Nuorten päihde- ja riippuvuuspalveluiden osalta portaat ovat 1) ennaltaehkäisy ja varhainen tuki 2) lievät riippuvuus- ja päihdeongelmat 3) keskivaikeat riippuvuus- ja päihdehäiriöt 4) vaikeiden mielenterveyshäiriöiden liitännäisoireena ilmenevät päihde- ja riippuvuushäiriöt. Nuorten osalta ennaltaehkäisystä ja varhaisesta tuesta vastaavat kouluterveydenhuolto (perusopetuksen oppilaat), opiskeluterveydenhuolto (toisen asteen opiskelijat) ja opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit (perusopetuksen oppilaat ja toisen asteen opiskelijat). Lieviä riippuvuus- ja päihdeongelmia tuetaan sosiaali- ja terveysasemilla (13–15-v.), opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluissa (perusopetuksen oppilaat ja toisen asteen opiskelijat) ja opiskeluterveydenhuollossa (toisen asteen opiskelijat). Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut vastaavat keskivaikeista riippuvuus- ja päihdehäiriöistä (13–17-v.). Tays nuorisopsykiatrian (13–17-v.) vastuulla ovat vaikeiden mielenterveyshäiriöiden liitännäisoireena ilmenevät riippuvuus- ja päihdehäiriöt. Alaikäisten riippuvuus- ja päihdeongelmissa kaikilla hoidon portailla yhteistyö sosiaalipalveluiden kanssa on tärkeää. Nuorten sosiaalipalvelut voidaan myös mieltää neliportaiseksi: 1) varhaisen tuen perheohjaus 2) lapsiperheiden sosiaalipalvelut 3) lastensuojelun avohuolto 4) lastensuojelun sijaishuolto. Yhteistyötä voidaan tehdä sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä portaasta riippumatta, esimerkiksi opiskeluhuolto lastensuojelun sijaishuollon kanssa tai Tays nuorisopsykiatria varhaisen tuen perheohjauksen kanssa. Lastensuojelun sijaishuollossa on erikoistuneissa laitoksissa osin vaikeiden riippuvuus- ja päihdehäiriöiden hoitoa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Muutoksen toteuttaminen vaatii henkilöstön sijoittelun uuden hoidon porrastuksen mukaisiin palveluihin. Hoidon porrastuksen tueksi tulee laatia vaikeusastetaulukot ja porrasteinen konsultaatiomalli sekä toimintamallit asiakkaiden hoidon portaalla siirtymisen selkeyttämiseksi. Päihdepalveluita tulee tarjota yhdessä mielenterveyspalveluiden kanssa samoissa terveydenhuollon yksiköissä.

Hoidon porrastus lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä (RRP2, P4, I1)