Hoidon jatkuvuusmalli päihdepalveluissa - Päihde- ja riippuvuushoitoon ohjautuminen sote-keskusten kautta / RRP4, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Päihde- ja riippuuvuuspalveluihin ohjautuminen on yhtenäistetty Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella osana hoidon jatkuvuusmallin kehittämistä.
Hyvinvointialueuudistuksen myötä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on vastannut alueen julkisista sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista 1.1.2023 alkaen. Pohde vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta Pohjois-Pohjanmaalla. Uudistus mahdollistaa entistä yhtenäisemmät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut alueen asukkaille ja tiiviimmät yhteistyöverkostot alueen ammattilaisille. Hyvinvointialueilla pyritään vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin ja takaamaan yhdenvertaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta. Uudistuksen tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.
Omalääkärimallin edistäminen on kirjattu osaksi pääministeri Orpon hallitusohjelmaa. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtionvarainministeriö käynnistivät Omalääkäri-ohjelman, jonka tarkoituksena on edistää omalääkärimalleja. Tavoitteena ohjelmalla on parantaa perusterveydenhuollon hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta. Ohjelman toimikausi on 19.11.2024 - 1.4.2027.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämissuunnitelman mukaisesti hoidon jatkuvuusmalli otetaan käyttöön koko Pohteen alueella. Pohteen hoidon jatkuvuusmalli perustuu STM:n selvitykseen
Hoidon jatkuvuusmalli : Omalääkäri 2.0 -selvityksen loppuraportti. Hoidon jatkuvuusmallin keskeisenä elementtinä on potilaan ja lääkärin välisen hoitosuhteen jatkuvuus, jossa potilaan hoidon tukena on omahoitaja ja tarvittaessa moniammatillisen tiimin muita jäseniä. Moniammatilliset palvelut integroidaan tiiviimmin terveyden- ja sairaanhoidon palveluihin sote-keskuksissa. Kehitetään ammattilaisten välistä yhteistyötä ja karsitaan päällekkäisiä tehtäviä. Tuotoksena on hoidon jatkuvuuden ja sitä kautta hoidon saatavuuden paraneminen sekä sujuvampi palvelupolku moniammatillisen yhteistyön lisääntyessä.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että päihdepalveluita on saatavissa sote-keskuksista. Asiakas on kaikessa toiminnassa keskiössä ja on aktiivinen toimija. Hyvinvointialueen tavoitteena on ennaltaehkäisevän perustason hoitoon pääsyn paraneminen ja nopeutuminen. Järjestämissuunnitelmassa luvataan avun saaminen yhdellä yhteydenotolla.
Päihde- ja riippuvuuspalveluihin ohjautumisessa on Pohteella hyvin erilaisia variaatioita yksiköstä riippuen. Päihde- ja riippuvuuspalveluihin ohjaudutaan joko sote-keskusten kautta, ottamalla yhteyttä yksikön päihdetyöntekijään tai sihteeriin tai palveluohjaukseen, jossa puhelimeen vastaa joko päihdetyöntekijän tai sosiaaliohjaaja / sosiaalityöntekijä. Osassa yksiköissä toimii päihdepäivystys päihdetyöntekijävetoisesti rajattuna aikana.
Hoitoon ohjautumisessa on paikoin monia välikäsiä eikä vastaanottoaikaa saa sujuvasti. On tunnistettu, että ammattilaiset tekevät päällekkäistä työtä. Ammattilaisten välisissä työjaoissa ja vastuissa on epäselvyyttä. Osaamista päihde- ja riippuvuussairauksista avosairaanhoidossa tulee vahvistaa. Osassa paikoin päihde- ja riippuvuuspalveluihin ohjautuminen vaatii haastavassa elämäntilanteessa olevilta potilailta paljon itseohjautuvuutta. Asiakas voi kohdata palvelusta toiseen ohjaamista, toimintavat eivät yhtenäisiä eivätkä ne ole kaikkien ammattilaisten tiedossa. Riskinä on, että asiakkaat ”putoavat kyydistä” hakeutuessa tai ohjautuessa päihde- ja riippuvuspalveluihin. Hoitoon pääsytiedot eivät kerry oikein, kirjaamisessa ja tilastoinnissa on puutteita mikä heijastuu myös tiedolla johtamiseen.
Päihde- ja riippuvuuspalveluissa ei pääsääntöisesti työskentele lääkäriä vaan päihdelääkäripalvelu toteutetaan ostopalvelulääkärinä joka on 1-4x/kk riippuen yksiköstä. On voinut olla niin, että asiakkaita on jouduttu pompottelemaan kiirellisissä tilanteissa päihde- ja riippuvuuspalveluiden sekä terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden kiirevastaanoton välillä sekä välillä OYS yhteispäivytykseenkin.
Tavoitteena, että päihde- ja riippuvuuspalveluiden tarpeessa olevia ihmisiä tunnistettaisiin paremmin ja hoitoon hakeutumisen kynnys olisi matalampi, kun hoidon tarpeen arvio on sote-keskuksissa. Ajanvaraus mahdollistetaan myös muun asioinnin yhteydessä sairaanhoitajan tai lääkärin vo:lta. Kiirellistä arvioita ja hoitoa vaativat tilanteet ohjataan sote-keskuksen kiirevastaanotoille ja ajanvaraus voidaan tehdä missä tahansa hoitopolun vaiheessa päihde- ja riippuvuuspalveluihin.
Kohderyhmänä ovat täysi-ikäiset haitallisesti tai riippuvuustasoisesti päihteitä käyttävät ihmiset sekä toiminnallisista riippuvuuksista kuten rahapeliongelmien kanssa kamppailevat. Päihde- ja riippuvuusongelmaisilla on erilaisia taustoja ja elämäntilanteita. Heidän tarpeensa ja haasteensa vaihtelevat ongelman asteesta, elämänhallinan tasosta sekä muista sosiaalisista ja terveydellisistä ongelmista riippuen. Osalla kohderyhmään kuuluvista voi olla kokemusta syrjäytymisestä, mielenterveydenhaasteista, asunnottomuudesta, toimeentulohaasteista tai näistä kaikista. He saattavat myös kohdata ennakkoluuloja ja leimautumista, mikä voi vaikeuttaa avun hakemista ja vastaanottamista. Päihde-ja riippuvuusongelmat eivät ole pelkästään yksilöiden valintoja, vaan liittyvät usein laajempiin biologisiin, psykologisiin ja sosiaalisiin tekijöihin.
Hyvinvointialueille siirryttäessä Pohteella mielenterveys- ja päihdeintegraatio on jäänyt vähäiseksi sekä irralleen terveyden- ja sairaanhoidon palveluista, mikä on haastanut entisestään moniammatillista yhteistyötä asiakkaiden hoidossa. On tunnistettu tiivimmän yhteistyön tarve niin ammattilaisten kuin asiakkaiden näkökulmista. Ammattilaisten ollessa lähempänä toisiaan on yhteistyö moniammatillisempaa ja hoito kokonaisvaltaisempaa.
Tärkeä on myös huomioida päihde- ja riippuvuusongelmista kärsivien fyysinen terveys ja hyvinvointi sekä mahdollisten sairauksien hoito. Yhteistyön kehittyessä päällekkäinen työ vähenee ja ohjautuminen tarpeenmukaiselle ammattilaiselle paranee. Päihdepalveluiden ollessa lähempänä yleisiä terveydenhuollon palveluita saavutettavuus lisääntyy, stigma vähenee sekä ihmisten kynnys hakeutua hoitoon madaltuu.
Päihde- ja riippuvuusongelmien varhainen tunnistaminen ja hoito on keskeinenen keino ehkäistä ongelmien pahenemista ja edistää toipumista. Varhaisessa vaiheessa tunnistetut ongelmat ovat usein helpoimmin hoidettavissa ja se voi vähentää sekä yksilön että yhteiskunnan kustannuksia. On tunnistettu, että sosiaali- ja terveyskeskuksissa päihde- ja riippuvuusongelmien tunnistamiseen tarvitaan osaamisen vahvistamista. Tärkeää on myös huomioida asiakkaan oikea-aikainen ohjautuminen tarkoituksenmukaiselle ammattilaiselle mahdollisimman pian yhteydenotosta ja tunnistetusta hoidontarpeesta sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Palveluissa on tunnistettu 'luukuttamista' ja etenkin haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden riskiä pudota palveluista juuri siirtymävaiheissa ammattilaisten välillä. Tiedetään myös, että päihde- ja riippuvuusongelmista kärsivillä on usein paljon terveysongelmia ja somaattista sairastavuutta. Yhteistyötä edistääkseen on myös tärkeä kehittää ammattilaisten välisiä konsultaatiokäytänteitä.
Päihde- ja riippuvuuspalveluihin ohjautumisen yhtenäistämisen tarkoituksena on edistää päihde- ja riippuvuusongelmien varhaista tunnistamista, tarjota tukea sekä madaltaa hoitoon hakeutumisen kynnystä sekä ohjautumista. Tarkoituksena on tarjota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa neuvontaa, ohjausta ja hoitoa, tätä kautta vähentää päihteiden käyttöä tai esimerkiksi rahapelaamista ja siitä seuraavia erilaisia haittoja. Tärkeä on myös huomioida fyysinen tervys ja hyvinvointi sekä mahdollisten sairauksien hoito. Viiveetön hoitoonohjaus vähentää tutkitusti hoitojaksojen pituutta ja toipuminen on nopeampaa. Ammattilaisten välillä päällekkäisen työn tekeminen vähenee, vastuut selkiytyvät, yhteistyön tekeminen paranee ja osaaminen vahvistuu.