HIMA-valmennus. Kohti omannäköistä arkea ja asumista. Nuorten arjen ja osallisuuden tukeminen työparimallilla.
HIMA-valmennus. Kohti omannäköistä arkea ja asumista. Nuorten arjen ja osallisuuden tukeminen työparimallilla.
Työparimallin avulla tuetaan nuoren osallisuuden ja kotihyvinvoinnin vahvistumista valmennuksessa, jossa hyödynnetään HOT-teoriaan pohjaavia tehtäviä asumisen ja läheissuhteiden käsittelyyn. Tehtävät löytyvät HIMA-tehtäväkirjasta.
- sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminta
- nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja onnistuneen asumisen turvaaminen
- yksinäisyyden vähentäminen
- osallisuuden vahvistaminen
- omannäköinen, merkityksellinen ja hyvinvointia tuottava arki
HIMA-hankkeen tavoitteena on ollut kehittää yksinasuville nuorille aikuisille kokonaisvaltaista osallisuutta, asumista, arkea ja taloutta tukeva valmennuskokonaisuus. HIMA-valmennuksessa työparit tukevat yksinasuvien nuorten arjen sujuvuutta ja elämänhallintaa, edesautetaan osallisuutta läheissuhteisiin, omaan kotiin ja asuinympäristöön.
Yksinasuvilla nuorilla on suurempi riski yksinäisyyteen ja asumisen, arjen ja talouden haasteisiin. HIMA-valmennusta toteutettiin rinnallakulkevalla otteella, jossa nuori määrittelee työskentelyn tavoitteet.
HIMA-työparimallin avulla toteutetun valmennuksen ajatuksena on että hyvinvointi muodostuu toimivasta arjesta kotona sekä osallisuudesta kodin ulkopuolisiin yhteisöihin. Hyvinvointi kotona välittyy kodin ulkopuolelle, samalla kun osallisuuden kokemus mielekkäissä yhteisöissä, harrastuksissa ja työ- ja opiskelupoluilla tukee arjen hallintaa kotona. Työparimallilla toteutetussa valmennuksessa hyödynnetään HIMA-tehtäväkirjaa, ja toinen työpareista keskittyy asumiseen, arkeen ja talouteen samalla kun toinen työpareista osallisuuteen, yhteisöihin ja työ- ja koulutuspoluille. Mallia voi hyödyntää tiiviissä ja pitkäkestoisessa työparin toteuttaman valmennuksen rakentamisessa, mutta toisaalta siitä voi poimia palasia myös kevyempään verkostomaiseen työskentelyyn.
Kuva
Kuva
HIMA-työparimalli antaa raamit työparityön toteuttamiselle, mutta ei valmiita vastauksia. Mallin käyttöönotto edellyttääkin sekä johdolta että työntekijöiltä aktiivista, avointa keskustelua, yhteisten tavoitteiden määrittelyä sekä resurssien kohdentamista tavoitteisiin ja eri toimintaympäristöihin soveltuen.
Erityisesti organisaatioiden johtotasolla on työparimallilla toteutettavan valmennuksen laadukkaan toteutumisen varmistamiseksi keskeinen rooli resurssien mahdollistamisen, yhteistyön rakentamisen, tavoitteiden määrittelemisen sekä työparityön arvioinnin ja kehittämisen osalta.
HIMA-työparimallissa keskeistä on rinnallakulkeva ote, nuorilähtöisyys, luottamuksen rakentuminen, avoin ja aktiivinen keskustelu ja toiminnan reflektointi sekä konkreettinen yhdessä tekeminen. Nämä tekijät koskevat työntekijöitä, johdon tasoa sekä valmennukseen osallistuvaa nuorta.
Kuva
HIMA-valmennuksen tuloksia seurattiin THL:n osallisuuskyselyn avulla. Valmennukseen osallistuvien nuorten kokemusten mukaan HIMA-valmennus vaikutti arkeen ja elämään seuraavasti:
- arkeni on helpottunut
- olen saanut apua palveluihin hakeutumisessa
- omat arvot ja kiinnostuksen kohteet ovat selkiytyneet
-
vuorovaikutustaitoni ovat kehittyneet
-
olen saanut työkaluja, joita hyödyntää tulevaisuudessa arjen suunnittelussa
Vaikka HIMA-valmennuksen keskeisiä tavoitteita ei ollut työ- ja koulutuspoluille kiinnittyminen, vaan mielekäs arki ja yksinäisyyden vähentäminen, valmennuksen positiivisena sivutuotteena myös nuorten valmiudet kiinnittyä työ-ja koulutuspoluille vahvistuivat ja osa nuorista työllistyi, sai opiskelupaikan tai kiinnittyi koulutusta- ja työllisyyttä tukeviin palveluihin. Tulos tukee havaintoja siitä, että rinnalla kulkeva, arkeen kiinnittyvä ja kokonaisvaltainen työote tukee nuorten kiinnittymistä koulutus- ja työpoluille. Pitkäjänteisille, joustaville ja nuorten yksilölliset tilanteet ja tarpeet huomioiville ratkaisuille on tarvetta.