| Innokylä

Toimintaympäristö

Toimintaa toteutetaan erityistason hammashoitopalveluissa oikomishoidon ja proteettisen hoidon tiimissä. Laitteistojen päivitys mahdollistaa nykyaikaisemmat ja digitalisoituvat hoitopolut sekä muuttaa työn luonnetta kohti tehokkaampia digitaalisia menetelmiä. Työn tavoitteena on vähentää hoito- ja materiaalikustannuksia karsimalla tarveaineita ja hammasteknisiä kuluja sekä siirtämällä keskeisiä työvaiheita digitaaliseen muotoon.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Toimintamallin avulla pyritään vastaamaan sekä asiakkaiden että organisaation keskeisiin tarpeisiin.

Asiakasnäkökulma

Toiminnan tavoitteena on:

laajentaa tarjolla olevia hoitovaihtoehtoja ja mahdollistaa aiempaa yksilöllisemmät hoitoratkaisut
vähentää hammashoitopelkoa esimerkiksi nopeampien, mukavampien ja vähemmän invasiivisten digitaalisten menetelmien avulla
pienentää asiakkaalle muodostuvia kokonaiskustannuksia
lyhentää hoitokäynteihin ja hoitojaksoihin kuluvaa aikaa

Organisaation näkökulma

Organisaation osalta tavoitteena on:

hallita ja pienentää hammashoidon kustannuksia, erityisesti materiaalien ja hammasteknisten palveluiden osalta
tehostaa hoitopolkuja ja lisätä toiminnan sujuvuutta
modernisoida työtapoja ja vahvistaa digitaalista toimintamallia
vähentää fyysisen varastotilan tarvetta siirtymällä digitaalisiin hammasmalleihin

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukon kokoonpano ja roolit

1. Proteettisen hoidon tiimi (Pilotointi ryhmä)

Vastuu digitaalisten jäljennösten, mallinnuksen ja proteettisten ratkaisujen sisällöllisestä tuottamisesta
Tuovat käytännön tietoa teknisen työn tarpeista ja proteettisen työn arjen haasteista

2. Oikomishoidon tiimi (Jatkokehitysryhmä)

Osallistuvat digitaalisen työvaiheiden suunnitteluun oikomishoidon näkökulmasta
Testaavat skannereiden, ohjelmistojen ja digitaalisten mallien toimivuutta oikomishoidon hoitopolussa

3. ICT-asiantuntijat

Vastaavat ohjelmistojen ja yhteyksien toimivuudesta
Takaavat, että digitalisaation tekninen perusta on luotettava ja ajantasainen

4. Laitteistotoimittaja

Vastaa laitteiden toimivuudesta
Kouluttaa henkilöstön laitteiden käyttöön

5. Esihenkilöt ja prosessikehittäjät

Koordinoivat kehittämistä, varmistavat resurssit ja tukevat henkilöstöä muutoksessa
Huolehtivat siitä, että kehittäminen etenee suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti

6. Johto ja päätöksentekijät

Mahdollistavat kehittämisen strategisella tasolla
Luovat edellytykset resursoinnille ja jatkokehitykselle

7. Teknisen työn ja hammaslaboratorion edustajat (Jatkokehityskohde)

Voivat vastaanottaa digitaalisia skannauksia ja toteuttaa suunniteltuja teknisiä töitä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmät:
1. Proteettista hoitoa tarvitsevat asiakkaat (aikuispotilaat ja iäkkäät)

Tähän ryhmään kuuluvat potilaat, joilla on:

Lähete proteettisen hoidon suunnitteluun.
Tarve kestäville ja luonnollisen kaltaisille proteettisille ratkaisuille tai kestäville paikkausratkaisuille. (kruunut, sillat, proteesit)
Hoidon tavoitteena toimintakyvyn parannus.

Tyypillisiä profiileja:

Aikuinen työikäinen, jonka hampaisto on vaurioitunut tapaturman, kuluman tai kariestaustan vuoksi.
Ikääntynyt potilas, joka tarvitsee pysyviä ratkaisuja puuttuvien hampaiden korvaamiseksi tai proteesien stabilointiin.

2. Oikomishoitoa tarvitsevat asiakkaat (lapset, nuoret ja nuoret aikuiset)

Tähän ryhmään kuuluvat asiakkaat, joilla on:
Purentaongelmia tai -virheitä
Hammasrivistön ahtautta, virheasentoja tai toiminnallisia ongelmia
Lapsi tai nuori, jolla purennan kehitystä seurataan aktiivisesti.

Millaista asiakasymmärrystä on kerrytetty?

Hammaslääkärin kanssa käydyn keskustelun sekä hoitoyksiköiden kokemuksen pohjalta on kertynyt seuraavaa asiakasymmärrystä:

1. Hoidon sujuvuuden ja jononpurun näkökulma

Uusi laiteisto vahvistaa hoidon toteuttamisen edellytyksiä ja parantaa hoitoprosessin laatua, mutta sen vaikutus jonojen purkamiseen jää rajalliseksi. Tämä johtuu siitä, että hoitoon ohjautuminen tapahtuu edelleen lähetekäytännön kautta, ja potilasmäärät määräytyvät erikoishoidon tarpeen perusteella. Lisäksi laitteisto ei ole välttämätön kaikissa suunnitelluissa hoidoissa, mikä rajoittaa sen suoraa vaikutusta kokonaiskapasiteettiin.
Tämä kertoo, ettei asiakkaiden suurin pullonkaula ole laite tai hoitotekniikka, vaan hoitoon pääsy ja resurssien kohdentaminen.

2. Asiakasnäkökulma

Proteettisten ratkaisujen kustannuskilpailukyky ja pysyvyyteen perustuvat hyödyt tekevät niistä houkuttelevia erityisesti aikuis- ja senioriasiakkaille.
Erityisesti skannerilla ja jyrsimellä toteuttujen inlay- ja onlay- paikkausten hintataso on kilpailukykyinen, kun teknistä kulua ei synny muualta.

3. Digitaalisten ratkaisujen käyttökokemus:

Digitaaliset jäljennökset ja uudet suunnittelutyökalut koetaan:

moderniksi tavaksi toteuttaa hammashoitoa
mukavammiksi asiakkaalle (vähemmän fyysistä jäljennösaikaa)
hoidon seurannan tehostus

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tarkoituksena on edistää Satakunnan hyvinvointialueen hammashoidon digitaalista kehitystä uudistamalla erityisesti proteettiseen hoitoon sekä oikomishoitoon liittyviä työprosesseja ja hoitopolkuja. Mallin keskeinen idea on luopua perinteisistä, manuaalisista jäljennös- ja valmistusmenetelmistä ja siirtyä yhtenäiseen digitaaliseen työnkulkuun, jossa potilaan suun rakenne tallennetaan intraoraaliskannerilla ja siirtyy suoraan digitaaliseen suunnitteluun ja teknisen työn tuotantovaiheisiin.

Erityisesti proteettisessa hoidossa digitalisaatio mahdollistaa tarkemman paikallisen mallintamisen, kustannustehokkaammat ratkaisut ja entistä laadukkaammat hoitotuotteet. Uuden toimintamallin tavoitteena on saada aikaan konkreettisia parannuksia proteettisen työn sujuvuuteen, materiaalikustannuksiin ja hoidon kokonaislaatuun sekä tukea oikomishoidon tiimejä omassa digitalisoituvassa työskentelyssään. Kokemusta kerrytettiin erityisesti proteettisen hoidon osalta.

Ratkaisussa mahdollistetaan etäkonsultaatiomahdollisuus oikomishoidon tiimille. Oikomistiimin jäsen skannaa asiakkaan hampaat intraoraaliskannerilla ja tallentaa digitaalisen mallin. Skannaus lähetetään suojatun järjestelmän kautta oikomishoidon erikoishammaslääkärille, joka tarkastelee mallia etänä, arvioi hoidon tarpeen ja antaa palautteen tai hoitosuositukset takaisin oikomistiimille jatkotoimenpiteitä varten.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot – tiivistettynä

Keskeiset tehtävät toimintamallin juurruttamiseksi

Laitteiden (intraoraaliskanneri, suunnitteluohjelmisto, jyrsin) käyttöönotto ja ICT-toimivuuden varmistaminen
Henkilöstön koulutus digitaalisiin työvälineisiin ja toimintatapojen ohjeistus
Hoitopolkujen ja työvaiheiden uudelleen tarkastelu digitaalisen ratkaisun mahdollistamiseksi
Pilotointi, palautteen keruu ja toimintamallin tarkennukset

Tarvittavat resurssit

Aika: käyttöönoton suunnittelu, koulutukset, pilotointi
Henkilöstö: motivoitunut ja koulutettu tiimi, esihenkilöiden tuki
Raha: laitehankinnat, ohjelmistot, koulutukset
Osaaminen: digitaalinen työskentely, ICT-perusosaaminen, teknisen työn jyrsimen hyödyntäminen

Käyttöönoton vaiheet

Tekniikan asennus ja ICT-toimivuuden varmistus
Henkilöstön koulutus ja käytännön harjoittelu
Hoitopolkujen tarkastelu ja prosessin pilotointi
Kokemusten analyysi ja tarvittavat korjaukset
Vakiinnuttaminen ja laajentaminen vaiheittain

Onnistumisen kannalta tärkeää

Luotettava ICT-ympäristö
Riittävä koulutus ja tuki arjessa
Selkeä vaiheistus ja esihenkilöiden sitoutuminen
Henkilöstön osallistaminen, erityisesti proteettisen työn digitalisaatiossa

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin käyttöönotto ja sujuva soveltaminen edellyttää sekä teknisiä että toiminnallisia valmiuksia. Kokemustemme perusteella seuraavat tekijät ovat keskeisiä onnistuneen käyttöönoton kannalta:

1. ICT-ratkaisujen toimivuus ja ajantasaisuus

Organisaation näkökulmasta ICT-ratkaisujen toimivuus on ehdottoman tärkeää. Toimivat ja ajantasaiset järjestelmät mahdollistavat sen, että digitalisoitu hoitopolku pysyy aikataulussa, henkilöstö pystyy käyttämään laitteistoa suunnitellusti ja kustannussäästöjä syntyy jo varhaisessa vaiheessa.

ICT-järjestelmissä esiintyvät viivästykset tai integroinnin haasteet voivat hidastaa pilotointia, vähentää laitteen käyttöastetta ja estää prosessin systemaattisen arvioinnin.
Riittävä tekninen tuki, päivitykset ja selkeät palvelulupaukset ovat edellytys onnistumiselle.

2. Henkilöstön osaaminen ja koulutus

Digitaalisten työvälineiden hyödyntäminen vaatii henkilöstöltä uudenlaista osaamista.

Henkilöstön kouluttaminen digitaalisille laitteille on ratkaisevaa, jotta uudet hoitopolut saadaan toimimaan ja hoidon sujuvuus paranee.
Käytännönläheiset koulutukset ja kollegiaalinen tuki hyödyttävät erityisesti pilotoinnin alkuvaiheessa.

3. Teknisen työn jyrsimen ja intraoraaliskannerin osaava käyttö

Teknologian täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää aktiivista käyttöön kannustamista:

Teknisen työn jyrsimen käyttöön tulee kannustaa, koska se vahvistaa digitaalisten proteettisten ratkaisujen tuotantoa ja pienentää hammasteknisiä kustannuksia.
Henkilöstöä ja toiminnan järjestämisen tahoja on syytä ohjata kehittämään hoitoon vaadittavia toimintatapoja intraoraaliskannerin käyttöä tukeviksi, jotta skannaukset voidaan integroida luontevasti osaksi päivittäistä työtä.

4. Resurssit ja ajankäyttö

Digitalisaation mukanaan tuomat muutokset vaativat alussa enemmän aikaa prosessien opetteluun ja työvaiheiden yhteensovittamiseen.

5. Riskit, joita kannattaa välttää

Kokemusten perusteella on tärkeää huomioida seuraavat riskit:

Aliarvioidaan ICT-infrastruktuurin merkitys: jos tekninen ympäristö ei toimi, laitteiden käyttöaste jää matalaksi ja pilotointi ei tuota riittävää tietoa.
Koulutuksen ja käyttöönoton pitkä aikaväli: ilman riittäviä harjoitusmahdollisuuksia henkilöstön varmuus ei kasva, ja digitalisaation tuomat hyödyt jäävät saavuttamatta.
Prosessien liian nopea muutos: liian rankka tai nopea muutos kuormittaa henkilöstöä ja heikentää sitoutumista.
Pilotoinnin liian lyhyt aikajakso: ei ehditä kerätä riittävästi käyttäjäkokemuksia tai arvioida laitteiston todellista hyötyä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehittämistyön seurauksena hoitoprosessit ovat digitalisoituneet ja modernisoituneet erityistason hammashoidon oikomisen ja proteettisen hoidon tiimissä. Uusi laitekokonaisuus on parantanut hoidon toteuttamisen edellytyksiä ja lisännyt mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisia työvaiheita osana hoitopolkuja. Tämä on tuonut selkeyttä työnkulkuun, lisännyt hoidon laatua ja tukenut henkilöstön osaamisen kehittymistä.

Keskeiset muutokset:

Hoitopolkujen digitalisoituminen: Digitaaliset jäljennökset ja uudet työvaiheet ovat sujuvoittaneet hoitoprosessia ja saattavat vähentää hammasteknisten palveluiden käyttöä jatkossa.
Kustannusten hallinnan parantuminen: Asiakkaalle voidaan tarjota erilaisia hoitovaihtoehtoja ja miettiä sopivaa kustannusrakennetta.
Henkilöstön osaamisen vahvistuminen: Koulutukset ovat lisänneet henkilöstön varmuutta teknologian käytössä ja luoneet pohjaa pidemmälle meneville prosessimuutoksille.

Yllättävät tai odottamattomat vaikutukset

ICT-haasteiden vaikutus käyttöasteeseen: Teknisten ongelmien määrä ja laitteiden toimintaan liittyvät viiveet olivat odotettua suurempia. Tämä lyhensi toteutettua pilotointijaksoa ja vähensi saatua käyttökokemusta.
Henkilöstön kiinnostus digitalisaatioon: Vaikka alkuvaihe oli haasteellinen, osa henkilöstöstä ryhtyi aktiivisesti kehittämään omia työskentelytapojaan digitalisaation suuntaan, mikä lisäsi sitoutumista uuteen toimintamalliin.
Työtoteutuksen mahdollisuuksien laajentuminen tietyissä hoidoissa: Pystytiin miettimään erilaisia paikkaus ja kruunutusratkaisuja myös asiakaan kustannusten näkökulmalta.
Lisääntynyt tarve ICT-osaamiselle: Teknologian käyttöönotto synnytti uusia osaamistarpeita, joita ei täysin osattu ennakoida (esim.sovellusten käyttöön ja teknisen työn jyrsimen käyttöön liittyvät kysymykset).

Hammashoidon digitaalisen mallintamisen ja proteettisen työn toimintamalli, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Hammashoidon digitaalisen mallintamisen ja proteettisen työn toimintamalli, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)