Haminan hyvinvointikompassi. Elintapa- ja liikuntaneuvonta Haminalaisille lapsille, nuorille ja perheille.

Haminan hyvinvointikompassi. Elintapa- ja liikuntaneuvonta Haminalaisille lapsille, nuorille ja perheille.

Hamina kehittää lapsille, nuorille ja perheille matalan kynnyksen palvelupolkua kaupungin elintapa- ja liikuntaneuvontaan. Laajemman EELI-hankkeen osatoteutuksessa luodaan etsivää työtä, perheiden tukea ja palvelut kokoava Hyte-ämpäri-kannustinmalli.

Toimintaympäristö

Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät: Kymenlaakson väestön terveyshaasteet ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Move!-mittaukset osoittavat lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn olevan heikkoa, ja alueen terveyserot ovat suuria. Elintapasairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, yleisyys vaatii varhaista puuttumista ja tukea perheiden arkeen.

Poliittiset ja lainsäädännölliset tekijät: Sote-uudistuksen myötä kuntien tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (HYTE) on korostunut. Lainsäädäntö velvoittaa kunnat ja hyvinvointialueet tiiviiseen yhteistyöhön. Kehitystyö toteuttaa Haminan kaupunkistrategiaa ja on osa valtakunnallista STM:n Terveydeksi-ohjelmaa, jossa painotetaan ennaltaehkäisyä.

Taloudelliset tekijät: Ennaltaehkäisevään työhön panostaminen on välttämätöntä sote-kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Liikkumattomuuden kustannukset ovat yhteiskunnallisesti korkeat. Kehittämällä sujuvia palvelupolkuja ja hyödyntämällä olemassa olevia resursseja tehokkaammin (kuten "Hyte-ämpäri"), voidaan saavuttaa taloudellista vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä.

Kulttuuriset tekijät: Kehittämistyössä tunnistetaan muuttunut vapaa-ajan vietto, kuten lisääntynyt ruutuaika, ja pyritään vaikuttamaan perheiden elintapakulttuuriin positiivisesti. Tavoitteena on luoda matalan kynnyksen toimintakulttuuri, jossa kynnys elintapa-asioiden puheeksiottoon ammattilaisten ja perheiden välillä madaltuu.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

 

Ratkaistava ongelma

Haminassa on tunnistettu kriittinen tarve kokonaisvaltaiselle tuelle, mutta kaupungilta puuttuu vielä palvelupolku lapsille, nuorille ja perheille suunnattuun elintapa- ja liikuntaneuvontaan.

Nykyiset pullonkaulat:

  • Palveluketjun katkonaisuus: Sote-palveluista (hyvinvointialue) ei ole selkeää reittiä kaupungin ennaltaehkäisevän tuen piiriin.
  • Tunnistamisen haasteet: Riskiryhmään kuuluvia perheitä on vaikea tavoittaa ja ohjata avun piiriin ilman yhtenäistä toimintamallia.
  • Kapea-alaisuus: Tällä hetkellä liikuntaneuvontaan ohjautuu asiakkaita vielä melko kapea alaisesti. Toiminta on painottunut enimmäkseen liikuntaan. Nykypäivän lapset, nuoret ja perheet tarvitsevat tukea yhä enemmän muihin elintapaneuvonnan osa-alueisiin,  kuten uneen, ruutuajan hallintaan ja ravitsemukseen.

Strateginen kytkentä

Kehittämistyö toteuttaa suoraan Haminan vuosille 2026-2030 laadittua kaupunkistrategiaa, jonka ytimessä ovat ihmiset, yhteisöllisyys ja lasten sekä nuorten hyvinvoinnin priorisointi.

Keskeiset kytkökset:

  • Osallistava kehittäminen: Mallia rakennetaan palvelumuotoilun menetelmin, ottamalla lapset, nuoret ja perheet mukaan yhteiskehittämiseen. Tämä vastaa strategian tavoitetta nuorten osallistamisesta kaupungin kehitystyöhön.
  • Tiedolla johtaminen: Hyödynnämme ajantasaista hyvinvointitietoa (esim. Move!-tulokset) palveluiden ja tarpeiden kohtaamisessa.
  • Verkostoyhteistyö: Hanke on osa alueellista EELI-hanketta ja STM:n Terveydeksi-ohjelmaa. Tavoitteena on luoda puuttuva palvelupolku ja integroida se osaksi kaupungin hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta ("Hyte-ämpäri"), hyödyntäen jo olemassa olevia toimintoja kuten Liikkuvia kouluja ja Liikuntapolkua.
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

 

Miksi muutos tarvitaan?

1. Asiakkaan näkökulma (Lapset, nuoret ja perheet): Perheet tarvitsevat tukea arjen elintapoihin, mutta palvelut ovat tällä hetkellä melko pirstaleisia. Asiakkaan on vaikea löytää oikean tiedon ja avun äärelle. Muutoksella varmistetaan, että perhe saa oikea aikaista ja kokonaisvaltaista tukea (liikunta, uni, ravinto) yhdeltä selkeältä palvelupolulta, ja heidän tarpeet ja toiveet tulevat kuulluksi palvelun kehittämisessä.

2. Ammattilaisen näkökulma : Ammattilaisilta puuttuvat yhtenäiset työkalut ja selkeä toimintamalli elintapojen puheeksiottoon ja ohjaamiseen. Muutos tarvitaan, jotta sote-ammattilainen tietää tarkalleen, miten ja mihin lapsi tai nuori ohjataan (läheteprosessi), ja kaupungin työntekijällä on käytössään toimivat mittaristot ja työkalut työn tukena.

3. Organisaation näkökulma (Haminan kaupunki ja Kymenlaakson hyvinvointialue): Organisaatioiden välillä on katvealue: sote-uudistuksen myötä rajapinta hyvinvointialueen ja kunnan välillä on haastava. Tarvitaan rakenteellinen muutos, jossa palveluketju mallinnetaan ja integroidaan osaksi kaupungin strategiaa ja "Hyte-ämpäri" -kokonaisuutta. Tämä poistaa päällekkäistä työtä ja tehostaa resurssien käyttöä.

4. Yhteiskunnan näkökulma: Kymenlaakson heikot Move!-tulokset ja elintapasairauksien yleisyys ovat suuri yhteiskunnallinen haaste. Muutos on välttämätön, jotta pystymme siirtymään kalliista korjaavasta hoidosta ennaltaehkäissevään työhön. Pitkällä aikavälillä tämä vähentää sote-kustannuksia ja lisää väestön hyvinvointia ja elinvoimaa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Monialainen kehittäjäjoukko ja roolit

Kehittämistyötä johtaa projektikoordinaattori, ja se toteutetaan tiiviissä verkostoyhteistyössä:

  • Kuntalaiset (lapset, nuoret ja perheet): Toimivat asiantuntijoina omassa arjessaan. He osallistuvat käyttäjätutkimuksiin, työpajoihin ja yhteiskehittämiseen varmistaen, että palvelupolusta tulee käyttäjäystävällinen.
  • Haminan sisäinen hanke- ja asiantuntijaverkosto: Kehittämisessä hyödynnetään Haminassa jo käynnissä olevien hankkeiden ja toimintamallien osaamista:
    • Liikkuva koulu: Tunnistetaan lapset ja nuoret heidän arkiympäristössään.
    • Liikuntapolku seuratoimintaan: Tarjotaan matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia polun loppupäässä.
    • 40- ja 50 kuntoon -hankkeet: Tuodaan mukaan perheen aikuisten näkökulma ja tuki koko perheen elintapamuutokseen.
  • Sote-ammattilaiset (Hyvinvointialue): Kouluterveydenhuollon, neuvolan ja terveysaseman ammattilaiset, jotka vastaavat sote-rajapinnan lähetekäytännöistä.
  • EELI-hankeverkosto: Maakunnalliset kumppanit, jotka tukevat etsivän elintapaohjauksen menetelmien jalkauttamista.

Innostaminen ja yhteiseen maaliin sitouttaminen

Toimijajoukon sitouttaminen perustuu synergiaetujen tunnistamiseen:

  • Yhteinen Hyte-ämpäri: Innostamme toimijoita osoittamalla, miten eri hankkeet (kuten Liikkuva koulu ja 40/50 kuntoon) linkittyvät toisiinsa muodostaen selkeän kokonaisuuden – "Hyte-ämpärin". Tämä poistaa päällekkäistä työtä ja tuo eri hankkeiden tavoitteet yhteen.
  • Palvelumuotoilu voimavarana: Käytämme palvelumuotoilun menetelmiä, jotka mahdollistavat aidon osallistumisen. Kun ammattilaiset ja perheet näkevät omat ideansa osana uutta palvelupolkua, motivaatio ja sitoutuminen vahvistuvat.
  • Arjen helpottaminen: Korostamme, että uusi, selkeä palvelupolku selkiyttää kunkin toimijan roolia ja sujuvoittaa asiakkaan ohjaamista oikean tuen piiriin ilman epävarmuutta.