Etäpäivätoimintaa Etelä-Savossa Etelä-Savon hyvinvointialue (RRP2, P4, I1, I4)
Etäpäivätoimintaa Etelä-Savossa Etelä-Savon hyvinvointialue (RRP2, P4, I1, I4)
Etäpäivätoiminta on ohjattua ja kuntouttavaa päivätoimintaa ikääntyneille Etelä-Savossa. Toimintaan voi osallistua etälaitteen avulla kotoa lähtemättä. Pienryhmään osallistuminen antaa sisältöä, virkistystä ja vertaisuutta arkeen.
Päivätoimintaa toteutetaan 13 eri toimipisteessä Etelä-Savon alueella. Toimintaa on keskitetty alueen sisällä ja nykyisin toimintaa järjestetään palveluasumisen yhteydessä olevissa tiloissa. Kaikilla ikääntyneillä ei ole mahdollisuutta osallistua päivätoimintaan pitkien matkojen, asuinympäristön tai toimintakyvyn rajoitteiden tai sitovan omaishoitotilanteen vuoksi. Etäpäivätoiminta mahdollistaa esteettömän osallistumisen tasa-arvioisesti asuinpaikasta riippumatta. Palvelun tavoitteena on tukea ikääntyneen kotona asumista, toimintakykyä, osallisuutta sekä vähentää yksinäisyyden kokemusta. Palvelulla tuetaan myös omaishoitotilanteissa olevia, jossa arki on kapeutunut kotiympäristöön. Etelä-Savo järviseutuna on Suomen nopeimmin ikääntyvä maakunta, jossa yli 75-vuotiaista 93,5 % asuu kotona. Maantieteelliset, taloudelliset ja tuotannolliset motiivit kannustavat hyvinvointialuetta hyödyntämään kotiin vietävää teknologiaa perinteisen päivätoiminnan rinnalla.
Päivätoiminta on tärkeäksi koettu tukipalvelu kotona asumisen ja toimintakyvyn ylläpysymisen tukena, johon asiakas saapuu kotoa ja palaa kotiin. Kotoa lähteminen on joillekin vaikeaa tai mahdotonta, vaikka toimintaan on muuten motivoitunut. Asiakas osallistuu ryhmään kerran viikossa helppokäyttötabletin avulla. Ohjattu toiminta tukee ikääntyneiden kotona asumista, tarjoaa mahdollisuuden osallisuuteen ja ennaltaehkäisee yksinäisyyttä. Ryhmäläiset itse suunnittelevat kerran viikossa tunnin toteutettavien ryhmien sisällöt yhdessä ohjaajan avustuksella. Suosittuja aiheita ovat musiikki, luontoaiheet, ikääntymiseen sopeutumisesta keskustelu sekä ajankohtaisaiheet.
Etäpäivätoimintaa testattiin pienimuotoisesti ensimmäistä kertaa Ikääntyneiden tilannekuva-hankkeessa 2021-2023 osana KATI-kehittämisohjelmaa. Tuloksena oli, että ikääntyneet ovat valmiita osallistumaan etänä toteutettavaan ryhmätoimintaa, kun teknologia on toimivaa. RRP2-hankkeessa 2024 vuoden lopulla koottiin Etelä-Savon laajuinen testiryhmä, jossa arvioitiin voidaanko ryhmien ohjaus toteuttaa oppilaitosten, seurakunnan ja järjestöjen kanssa ja mitä se vaatii. Kokeilun jälkeen palautekyselyyn osallistuivat oppilaitoksen oppilaat, päivätoiminnan ohjaajat ja asiakkaat. Palaute antoi tärkeää tietoa siitä, ketkä asiakkaat hyötyvät etäpäivätoiminnasta.
Toiseksi, kokeilu vahvisti, että Eloisan päivätoiminnan ohjaajan rooli on merkittävä ryhmän toteutuksen koordinaatiossa. Ulkopuoliset vieraat täydentävä sisältöjä, mutta eivät korvaa ohjaajaa. Asiakkaiden osallistaminen ja asiakkaiden kuulluksi tuleminen on merkityksellistä sisältöjä suunniteltaessa. Vuonna 2025 käynnistyneessä toiminnassa ryhmäläiset suunnittelevat ryhmien sisällöt ja ohjaaja tukee ryhmäläisten toiveita toteutuksessa. RRP2-hankkeen Omaishoidon tukipuheluista saadun palautteen pohjalta käynnistyi myös ensimmäinen ikääntyneille omaishoitajille suunnattu etäpäivätoiminnan ryhmä, jossa omaishoitotilanne oli päättynyt tai päättymässä. Toiminnassa on huomioitu, ettei tehdä järjestöjen kanssa samaa toimintaa vaan tukimuoto on omaishoitoa täydentävä asiakaslähtöinen vaihtoehto.
Etäpäivätoiminta tuo päivätoiminnan ryhmätoiminnat ikääntyneelle kotiin. Pienryhmä kokoontuu kerran viikossa tunnin ajan. Toiminnan mahdollistaa helppokäyttöinen tablettitietokone. Asiakkaalla tulee olla valmius ja motivaatio toimia ryhmässä. Teknistä osaamista ei tarvita. Etäpäivätoimintaa kohdennetaan asiakkaille, jotka kokevat yksinäisyyttä ja kaipaavat sosiaalisia kontakteja ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi hyötyvät säännöllisestä tavoitteellista toiminnasta.
Tavoitteena on tukea, ylläpitää ja edistää asiakkaan toimintakykyä ryhmätoiminnan avulla. Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan haastattelun, havainnoinnin sekä elämänlaatumittarin (EuroHIS-8) avulla. Etäpäivätoiminta on vaihtoehto perinteiselle päivätoiminnalle.
Etäpäivätoiminnassa asiakkaan käytössä oleva laite mahdollistaa omaisen ja asiakkaan väliset kuvapuhelut muuna aikana eli tukee perheen viestintää, vähentää yksinäisyyden tunnetta sekä omaisen huolta ikääntyneen pärjäämisestä kotona. Toiminnan kokeiluvaiheessa palvelu on asiakkaalle maksuton.
VALMISTAUTUMINEN
Etelä-Savon laajuisen toimintamallin käynnistämisessä tutun teknologian hyödyntäminen, hyvinvointialueen laajuinen etähoivan, kotihoidon etäkuntoutuksen sekä tukipalveluissa hyvinvointiteknologia-asentajien kokemus on luonut pohjaa etäpäivätoiminnan käynnistämiselle. Kokeilun alkaessa oli tiedossa päivätoiminnan tilojen muutto pienempiin tiloihin ja tarve etäpäivätoiminnalle konkretisoitui. 2024 minipilotin avulla saatiin toimintamallille toimiva perusrunko. Ohjaajille on järjestetty koulutus käytettävän teknologian käyttöön.
ASIAKKUUTEEN TULO
- Palveluohjaus arvioi asiakkaan tarpeen ja tekee palvelupäätöksen, jonka jälkeen laittaa asiakastiedot palvelualustalle. Palveluohjaajalla tulee olla riittävä osaaminen arvioida asiakkaan soveltuvuus etäpäivätoimintaan.
- Hyvinvointiteknologia-asentaja poimii asiakastiedon, ohjelmoi laitteen ja sopii asennusajan asiakkaan ja etäpäivätoiminnan ohjaajan kanssa. Kotikäynnillä asentaja opastaa asiakasta laitteen käytössä.
- Etäpäivätoiminnan ohjaaja tekee asennuskäynnin aikana asiakkaalle koesoiton, antaa tietoa ryhmätoiminnasta ja ryhmään osallistumisesta sekä sopii ensimmäisen ryhmäkerran. Ohjaaja sopii myös asiakkaan alkuhaastattelusta.
TOIMINTAMALLI
Ryhmäkoko on rajattu kuuteen asiakkaaseen ja tavoitteena on suljettu ryhmä, jossa asiakkaat eivät vaihdu tai vaihtuvat mahdollisimman vähän. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa tunnin ajan, ryhmään voi osallistua 2-6 kuukauden ajan. Ryhmän ohjaaja kokoaa ryhmän eli soittaa asiakkaan etätabletille, kutsuu ryhmään ja ryhmäläinen hyväksyy kutsun painamalla näytöltä "hyväksyn" -painiketta. Asiakas voi poistua ryhmästä niin halutessaan tai esteen sattuessa ilmoittaa ohjaajalle ennakkoon.
Ryhmä käynnistyy esittäytymisellä ja kuulumisten vaihdolla. Toiminnallinen osuus koostuu valituista vaihtuvista teemoista eli voi olla keskustelua, muistijumppaa, musiikkia, tietokilpailuja, luontoteemoja tai tuolijumppaa. Ryhmäkerran lopuksi kerrataan mistä on keskustelut ja mitä on tehty sekä suunnitellaan seuraavan kerran aihe. Ryhmän ohjaaja sulkee ryhmäpuhelun. Ohjaaja on lähihoitaja, jolta vaaditaan ryhmäohjaustaitoja ja harjaantuneisuutta teknologian käytössä.
ETÄPÄIVÄTOIMINNAN PÄÄTTYMINEN
Asiakas voi halutessaan päättää etäpäivätoiminnan ilmoittamalla siitä ohjaajalle tai asiakkaan palvelupäätös tarkistetaan määräajoin. Palveluohjaaja päättää palvelu ja laittaa tiedon päättymisestä palvelualustalle, jonka jälkeen hyvinvointiteknologia-asentaja poimii tiedon ja noutaa asiakkaalta laitteen pois. Asentaja puhdistaa ja varastoi laitteen. Etäpäivätoiminnan ohjaaja tekee asiakkaalle loppuhaastattelun ja arvioinnin.
RESURSSI
Etäpäivätoiminnasta vastaa yksi päivätoiminnan ohjaaja osana muuta päivätoiminnan ohjaajan työtä. Aikaresurssia tarvitaan ryhmien valmistelujen ja toteutuksen lisäksi laitevientien aikana koesoittoihin sekä asiakashaastatteluihin. Asiakashaastatteluista on vastannut eri päivätoiminnan ohjaaja, joka tekee sosionomi AMK-tutkinnon opinnäytetyön etäpäivätoiminnasta. Toiminnan varmistamiseksi etäpäivätoiminnasta vastaavan ohjaajan lisäksi on koulutettu kolme päivätoiminnan ohjaajaa on loma- ja poissaolojen sijaistarpeen varalta.
Etäpäivätoiminnan taloudellinen resurssi ja aikaresurssi: laitekustannukset ja palvelun hallinnointi, ohjaajan aikaresurssi, hyvinvointiteknologia-asentajien työ. (tietoja täydennetään)
Kuva
Kuva
Etäpäivätoiminta on vakiintunut jatkuvaksi palveluksi perinteisen päivätoiminnan rinnalle. Säännöllisiä toimivia ryhmiä on kolme (naisten ryhmä, miesten ryhmä ja sekaryhmä), tavoitteena on lisätä vielä kaksi ryhmää. Ryhmät täyttyivät aluksi tulojärjestyksessä. Nyt asiakkaan valmiuksien ja tavoitteiden mukaan hänelle valitaan parhaiten soveltuva ryhmä.
Prosessi asiakkuuteen vaatii edelleen viestintää palveluohjaukseen, etähoivaan ja kotihoitoon sekä ikääntyneelle väestölle, jotta asiakasvirta on jatkuvaa ja osataan tunnistaa etäpäivätoimintaan soveltuvat asiakkaat (asiakkaan valmiudet ja motivaatio ryhmässä toimimiseen sekä teknologian käyttöön). Tiedotusta tuetaan kohdennetulla viestintämateriaalilla. Keskeistä asiakkuuteen tuloprosessissa on Eloisan tukipalvelujen palvelualustan päivittäminen, jotta asiakas saa laitteen nopeammin käyttöönsä.
Etäpäivätoiminnan sisältöjen suunnitteluun osallistuvat asiakkaat. Ohjaajilla on vahva ryhmätoiminnan osaaminen, mutta vielä epävarmuutta teknologian käytössä. Tarve on lisätä erilaisten ohjausmateriaalien hyödyntämistä ja vahvistaa ohjaajien teknisiä ohjaustaitoja. Palaute asiakkailta on ollut positiivista, ryhmät jaksottavat arkea ja ryhmäkertoja odotetaan. Ryhmäläiset ovat kokeneet hyvänä, että ryhmäläiset ovat eri puolilta Etelä-Savoa. Se mahdollistaa sen, että ryhmässä saa olla enemmän omana itsenään.
Tarve on edelleen kehittää asiakkaiden ohjautuvuutta palveluun, palvelun sisältöjä sekä laitelogistiikan sujuvuutta. Tunnistettuja riskejä ovat, ettei asiakkaita ohjaudu palveluun, ohjaajaresurssi ei riitä (ohjaajat toimivat koko Etelä-Savon alueella ja poissaoloissa matkustavat eri paikkakunnille tekemään fyysistä päivätoimintaa) ja vuonna 2026 voimaan tuleva asiakasmaksu rajaa osallistumista.