| Innokylä

Toimintaympäristö

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella työskentelee noin 5000 ammattilaista, noin 250:llä eri ammattinimikkeellä. Hyvinvointialueeseen kuuluu yhdeksän eri kuntaa; Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari.

Digitaalisten palveluiden ja etädiagnostiikan kehittäminen ja käyttöönottaminen tapahtuu osana Suomen kestävän kasvun ohjelmassa tapahtuvaa kehittämistyötä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Muistipoliklinikan palveluihin oli pitkät jonot. Tavoitteena oli muistisairauksien varhainen diagnosointi.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat muistipoliklinikan asiakkaat, joille hoitaja-avusteista etägeriatrin vastaanottoa on tuotettu. Kohderyhmällä usein heikentynyt kognitio ja alkeelliset tai kokonaan puutteelliset digitaidot.

Asiakkaille merkityksellistä on ollut hoitaja-avusteisuus, jolloin omille laitteille tai digitaidoille ei ole tarvetta.

Muistipoliklinikka on kerännyt asiakaspalautetta pilottiin osallistuneilta asiakkailta ja omaisilta kokeilun aikana.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tavoitteena oli toteuttaa Ekhvan muistipoliklinikalle palvelua, jossa henkilöstö työskentelee etävastaanottoa ja diagnostiikkaa hyödyntäen, testatulla ja tuotantokäyttöön valmiilla ratkaisukokonaisuuden palvelulla. Palvelu koostui kahdesta osa-alueesta; Sencomilta Atean kautta hankittavasta teknologiasta ja palvelualustasta, joka mahdollistaa etänä toteuttavan hoidon sekä Pihlajalinnalta ja Mehiläiseltä ostopalveluna hankittavasta lääkäriresurssista.

Muistihoitaja, potilas ja mahdolliset omaiset ovat fyysisesti Ekhvan muistipoliklinikan toimitiloissa Imatran tietotalolla (sekä myöhemmin myös Lappeenrannassa Armilan muistipoliklinikalla). Muistihoitaja suorittaa potilaalle mahdolliset esitutkimukset ja toimii etätutkimusvälineiden käyttäjänä etävastaanottotilanteessa. Geriatri osallistuu vastaanotolle etäyhteyksien välityksellä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Keskeiset tehtävät:

Käyttöönoton suunnittelu ja pilotointi: Projektin alkuvaiheessa laadittiin projektisuunnitelma, tietosuojavaikutusten arviointi, määriteltiin mittarit sekä toteutettiin pilotointi valituissa yksiköissä.
Koulutus ja osaamisen varmistaminen: Hoitajille ja lääkäreille järjestettiin koulutukset, tuotettiin käyttöohjeet ja tekninen osaaminen varmistettiin yhteistyössä laitetoimittajan kanssa.
Sisäinen viestintä ja ohjeistus: Viestintämateriaali ja ohjeet jaettiin henkilöstölle, jotta toimintamalli ja sen tavoitteet ovat selkeästi ymmärrettävissä.
Jatkuva seuranta ja arviointi: Mittarien seuranta ja asiakaspalaute kerättiin, ja toimintaa kehitettiin palautteen perusteella.

Resurssit käytännön toteutukseen

Aika: Käyttöönotto ja juurruttaminen veivät noin vuoden (10/2024–9/2025), sisältäen pilotin, koulutukset ja tuotantokäytön.
Henkilöstö: Mukana olivat muistihoitajat, geriatrit, projektipäällikkö, tekninen toimittaja sekä ohjausryhmä, johon kuului yksikön esihenkilö.
Rahoitus: Teknologiahankinnat (laitteet ja ohjelmistot) ja ostopalveluna hankittu lääkäriresurssi
Osaaminen: Tarvittiin kliinistä asiantuntemusta, teknistä osaamista etälaitteiden käytössä, projektinhallinnan kyvykkyyttä, muutosjohtamista. Kokenut hoitaja ja pysyvä hoitaja-lääkärityöpari laitteiden käyttäjänä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallia voi soveltaa hyvinvointialueen muissa terveyspalveluissa useille eri kohderyhmille, koska hoitaja-avusteinen etävastaanotto ei vaadi asiakkaalta digitaitoja tai omia laitteita.

Toimintamalli vaatii laajaa toiminnanmuutosta sekä etälääkäriresurssin, jonka saatavuudessa ollut haasteita.

Ammattilaisilla oltava motivaatio ja hyvät digitaidot, jolloin etäpalvelu on sujuvaa ja vastaanotot pysyvät aikataulussa. Kokemuksen mukaan etäpalvelu vaatii kokeneen ammattilaisen (hoitaja), jolle annettu riittävä koulutus ja laitteiden käyttöön on jatkuva tuki. Myös vikatilanteisiin saatava apu heti.

Hoitajan ja lääkärin välinen työnjako ja vastaanoton prosessi suunniteltava ennen toiminnan aloittamista hyvin ja sovittava yhteistyömalleista etävastaanoton aikana. Jos palvelua tuottaa ostopalvelulääkäri, on huolehdittava hyvästä perehdyttämisestä organisaation omiin toimintamalleihin ja prosesseihin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Muistipoliklinikalla oli pitkät jonot geriatrien vastaanotoille eikä geriatreja ollut saatavilla tuottamaan palvelua lähivastaanottoina. Muistipoliklinikalla otettiin käyttöön etädiagnostiikkalaitteet, joiden avulla hoitaja-avusteisia geriatrin etävastaanottoja pidettiin 396 kpl vuoden aikana. Toimintamallin myötä saatiin hoitojonoa lyhennettyä merkittävästi; aiemmin Imatralla jonossa oli yli 100 potilasta, raportointivaiheessa ainoastaan 4 potilaan jono. Lappeenrannassa jonossa oli yli 200 ja määrä oli jatkuvassa kasvussa. Lappeenrannan jono saatiin puolitettua. Hoitojono oli pituudeltaan ennen kokeilua pahimmillaan 8kk, josta parhaimmillaan päästy 3kk.

Muistisairauksien diagnosointi on varhentunut ja potilaille on saatu asetettua tarvittava lääkitys. Aikainen diagnosointi ja ajoissa aloitettu lääkitys hidastavat taudin etenemistä ja raskaampiin palveluihin päätymistä.

Lääkitys lisää ihmisen toimintakykyä ja edesauttaa kotona pärjäämistä ja omatoimisuutta.

Toimintamallin kehittämistä tukee organisaation sisäinen jatkuva viestintä ja tiivis yhteistyö eri toimijoiden välillä.

Etädiagnostiikkalaitteiden käyttö muistipoliklinikalla, Etelä-Karjalan hyvinvointialue (RRP, P4, I4)