Etäasioinnin toimintamalli, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4,I1)

Etäasioinnin toimintamalli, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4,I1)

Toimintamalli visualisoi etäasioinnin kehittämisen prosessia, jonka keskiössä on moniammatillinen yksikkötason kehittäminen ja asiakkaiden tarpeet.  

  • Ohjaa kehittämistä systemaattisesti
  • on ketterä
  • sisältää asiakassegmentin ja käyttötapauskuvauksen.
Toimintaympäristö

Hyvinvointialueella työskentelee noin 4000 työntekijää eri palveluissa. Digitaalisuus on keskeinen osa työtä ja digitaaliset ratkaisut lisääntyvät vauhdilla. Myös etäasiointi lisääntyy. Jotta digitaalisia ratkaisuja etäasiointiin voidaan hyödyntää tehokkaasti, asukkaat huomioiden, on hyvä olla yhteinen ketterästi toimiva toimintamalli. Organisaatiossa on hyvin erilaisia yksiköitä ja erilaisia tarpeita etäasioinnille ja siksi ketterä toimintamalli voi palvella mahdollisimman monia ammattilaisia. 

Kehittäminen nivoutuu hyvinvointialueen strategisiin painopisteisiin. 

Tulevaisuudessakin digitalisaatio pakottaa hyvinvointialueen kehittämään etäasioinnin palveluita. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten työntekijät ja yksiköt.

  • Palveluita käyttävät ne asiakkaat, joilla on tarvittavat käyttötaidot, niissä palveluissa joihin etäasiointi sopii.
Ratkaisun perusidea

Toimintamalli visualisoi etäasioinnin kehittämisen prosessia, jonka keskiössä on yksikkötason kehittäminen ja asiakkaiden tarpeet.

Etäasioinnin toimintamallin lähtökohtana on aiemmin luotu, hanketyön pohjalta luonnosteltu toimintamalli. Toimintamallia on kehitetty suuntaan, joka palvelee uutta Hyvinvointialueen digitalisaation tavoitetta. Tavoitteena Soitessa on tarjota digitaalisia palveluita asukkaille ensisijaisena tapana asioida ja saada palvelua. (Ihminen digin keskiössä, Digiohjelma 2023–2025). Etäasioinnin kehittäminen hyvinvointialueella on moniammatillista keskustelua, jossa puhalletaan saumattomasti yhteen hiileen. 

Tämä malli pohjautuu teoreettiseen viitekehykseen, joka ohjaa kehittämistä systemaattisesti. Kehittämisprosessi on epälineaarinen, mikä mahdollistaa joustavan ja ketterän etenemisen eri vaiheissa – mallissa voidaan liikkua edestakaisin tarpeen mukaan. Tämä tekee siitä erityisen sopivan terveydenhuollon nopeatempoiseen ja vaihtelevaan toimintaympäristöön. Lisäksi mallissa on määritelty asiakassegmentti ja käyttötapauskuvaus nimenomaan etäasiointia varten, mikä parantaa sen soveltuvuutta erilaisiin etäpalveluihin. Työvaiheiden ja moniammatillisen yhteistyön kuvaus on tarkentunut, mikä tukee käytännön toteutusta ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Toimintamallin tavoitteena on visualisoida etäasioinnin kehittämisen prosessia ja sitä kautta luoda pysyvä etäasioinnin toiminnan kehittämisen malli, jota voidaan jatkossa käyttää myös hankkeen päättymisen jälkeen. Toimintamallia vahvistetaan ja jalkautetaan hanketyön aikana ja siten voidaan saavuttaa vakiintuneita käytänteitä, jotka tukevat kehittämistä. 

Etäasioinnin toimintamallissa sovelletaan Design thinking (DT) -ajattelua, joka soveltuu hyvin terveydenhuollon käyttötarkoituksiin ketteryytensä ansiosta. Ajattelussa ei pyritä lineaariseen etenemiseen, vaan siinä on mahdollista edetä eteen ja taakse tarpeen mukaan. Voidaan haastaa olettamuksia ja pyritään ymmärtämään käyttäjiä. Siten se on ihmislähtöinen lähestymistapa, joka yhdistää suunnitteluun ihmisten tarpeet ja teknologian mahdollisuudet. (Design thinking 2024.)

Etäasioinninmalli on selkeä ja käytännön kartta/apuväline toteuttamaan etäasioinnin tarvekartoitusta, suunnittelua, toteutusta sekä seurantaa. Siinä on mahdollisuus korjaaviin toimenpiteisiin. 

Malli toimii myös ilman, että sen jokaista osa-aluetta käydään läpi tai toteutetaan. Voidaan poimia tilanteen tarpeen mukaan toteutettavat alueet. Mallissa voidaan myös palata tekemään korjauksia, jos huomataan, että jokin osa ei toimi tai sitä halutaan parantaa. Tämä tekee mallista hyvin ketterän. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin käyttöönoton ehtoja  ovat johdon/esihenkilöiden tuki toimintamallille. Juurruttaminen tapahtuu pienissä osissa erilaisissa käyttötarpeissa, niitä voivat olla esimerkiksi etävastaanoton käyttö yksikössä tai digitaalisen ajanvarauksen käyttöönotto etävastaanottoa varten. Toiminnasta tiedottaminen organisaatiossa lisää juurruttamista.  Ammattilaisten osaaminen varmistetaan ammattilaisia osallistamisella ja tarpeen mukaisesti kouluttamalla. 

Neljävaiheisen prosessin iteraatio jalkauttaa toimintamallia ja iteraatio on tärkeä osa ketterää kehittämistä.

  1. Tarvekartoitus
  2. Suunnittelu, toteutus ja testaus
  3. Käyttöönotto
  4. Seuranta
Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli soveltuu hyvinkin erilaisiin käyttökohteisiin terveydenhuollon digitaalisen kehittämisen alueilla. Toimintamallin ketteryys tuo sille soveltamisen mahdollisuuksia ja joustavuutta. Voidaan käyttää digitaalisen kehittämisen perustyökaluna. 

Muutos lähtee ammattilaisista ja heidän osallistamisensa tulee olla keskiössä. Yllättävätkin haasteet voidaan selättää hyvällä yhteistyöllä ja moniammatillisen osaamisen hyödyntämisellä. 

Viestinnän rooli on merkittävä ja sen käyttö kannattaa huomioida heti palvelun suunnittelun alussa. 

Empaattinen ja kuunteleva keskustelu on tärkeää myös digitaalisessa kehittämisessä.

Haasteita voivat olla muutosvastarinta, esihenkilöiden sitouttaminen, johdon tuen puute, asukasviestinnän puuttuminen, organisaatiomuutokset. Kehittämisen nojaaminen yhden henkilön vastuulle on haavoittuva rakenne.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallin avulla on voitu edistää etäasiointia yksiköissä. 

Osana etäasioinnin kehittämistä on annettu etävastaanoton koulutusta ammattilaisille sekä rakennettu ohjesivusto. Koulutusten avulla ollaan viety osaamista yksiköihin avainhenkilöiden sekä Digimentoreiden kautta.

Osana etäasioinnin kehittämistä on tuotettu käyttöön 11 uutta esitiedot- ja terveyskysely lomaketta ja edistetty Terveys- ja hoitosuunnitelma lomakkeen käyttöönotto. Huomioitu saavutettavuus ja ruotsin kieli sekä toimivuus mobiilissa. Lisätty ajanvarauksen konfigurointeja ja ammattilaisherätteitä. Ruotsinkielisten lomakkeiden käyttöaste on kasvanut vaikka ei ollut odotettavissa oleva muutos. 

Osana etäasioinnin kehittämistä ja ammattilaisten osallistamista on pidetty 55 yksikköpalaveria liittyen digitaalisten palveluiden suunnitteluun, toteutukseen, testaukseen ja käyttöönottoon.  Esimerkkinä palveluita, joissa etävastaanottoon on myös rakennettu digitaalinen ajanvaraus. Kehittämisen osana on myös varmistettu, että asiakkaat voivat nähdä omat ajanvaraukset asukkaan palveluportaalista.

Digitaalisia ajanvarauksia on valmistunut 12 yksiköihin ja neljässä on etävastaanoton digitaalinen ajanvaraus. Käytössä kolme etävastaanoton digitaalista ajanvarausta. Yhteensä käytössä yhdeksän. Digitaalisia ajanvarauksia on ollut vuonna 2023 12265, 2024 14248 ja 2025 (18.11.2025)14499. 

Viestipalveluita on tuotettu kolmeen uuteen palveluun. Omahoidonviestin kehitys hankkeen aikana 2023 6871 asiakaskontaktia, 2024 7720 asiakaskontaktia ja vuonna 2025 (18.11.2025) 7980 asiakaskontaktia. Viestimäärät 2023 23318, 2024 26982 ja 2025 (18.11.2025) 27092 viestiä. Keskimäärin n.3,4 viestiä/asiakaskontakti. 

Yksikkötason ja ammattilaisten rooli informoinnissa ja etäasioinnin edistämisessä on tärkeää. Tätä on korostettu kaikissa vaiheissa ja viety eteenpäin tietoisuutta asiakasinformoinnin tärkeydestä.