| Innokylä

Toimintaympäristö

Väestön ikääntyminen ja sen vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntään ovat keskeisiä yhteiskunnallisia haasteita.

Ikääntyneen arjen toimintakykyä edistävää toimintaa määrittää keskeisimmin laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä muut sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät säädökset, jotka velvoittavat palveluita edistämään ja tukemaan toimintakykyä sekä kuntoutumista. Taloudelliset resurssit ja niiden riittävyys vaikuttavat suoraan palvelujen laajuuteen ja saatavuuteen, minkä vuoksi on tärkeää, että ikääntynyt itse saa riittävästi tietoa omasta hoidostaan ja sitoutuu oman toimintakyvyn edistämiseen. Ikääntyneen sosiaalinen verkosto kuten perhe, ystävät ja naapurit ovat keskeisessä roolissa, mikäli heillä kykyä olla tukena ja edistää toimintakykyä itsenäisesti tai yhdessä ammattilaisen kanssa. Ympäristötekijöissä korostuu esteetön ja turvallinen toimintaympäristö. Ikääntyneiden arjen toimintakyvyn edistäminen tapahtuu yleensä heidän kotiympäristössään.

Ikääntyneen näkökulma: Osallistuminen, ymmärrys ja mielekkäiden tavoitteiden asettaminen

Omaisen näkökulma: Vuorovaikutus ikääntyneen ja ammattilaisten kanssa, tuki ja omien voimavarojen tunnistaminen

Ammattilaisen näkökulma: Arjen toimintakykyä edistävä toimintatapa, osaamisen vahvistaminen ja toimintatapatiedon levittäminen

Organisaation näkökulma: Tuki, kannustaminen, työntekijöiden selkeät työnkuvat ja roolit, toimintavan seuranta ja arviointi

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ikääntyneiden toimintakyvyn heikkeneminen johtaa usein toimintarajoitteisiin ja riippuvuuteen muista ihmisistä, mikä vähentää ikääntyneiden elämänlaatua ja lisää palveluiden tarvetta. Kehittämistyön lähtökohtana on ratkaista ongelma, jossa ikääntyneet tarvitsevat enemmän tukea arjen toiminnoissaan. Toimintamallin taustana toimii kansalliset ja paikalliset strategiat, joissa korostetaan ikääntyneiden itsenäistä asumista, toimintakyvyn edistämistä ja laadukkaiden palveluiden tarjoamista. Näitä ovat muun muassa Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024-2027 ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen strategia ja arvot sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueohjelma.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Ikääntyneen näkökulma: Ikääntyneet toivovat elämänlaatunsa säilyvän mahdollisimman hyvänä ja pystyvänsä asumaan kotona mahdollisimman pitkään. Ikääntyneet toivovat saavansa tukea arjen toimintoihin, kuten liikkumiseen, kodinhoitoon ja sosiaaliseen osallistumiseen mikäli toimintakyky heikkenee.

Ammattilaisnäkökulma: Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tarvitsevat yhtenäisiä toimintatapoja ja työkaluja, joiden avulla he voivat tukea ikääntyneiden toimintakykyä vaikuttavasti ja yksilöllisesti.

Organisaation näkökulma: Organisaatiot tarvitsevat kestäviä ja kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka tukevat ikääntyneiden palveluiden järjestämistä ja henkilöstön pysyvyyttä ja jaksamista työssä.

Yhteiskunnallinen näkökulma: Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen vähentää sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja kustannuksia sekä edistää ikääntyneiden osallisuutta sekä merkityksellisyyttä yhteiskunnassa.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamallin kehittämiseen ja käyttöönottamisen suunnitteluun tulisi koota monipuolinen joukko toimijoita, kuten:

Ikääntyneet itse: Heidän kokemuksensa ja näkemyksensä ovat keskeisiä kehittämisessä.

Omaiset ja läheiset: He ovat merkittävässä roolissa ikääntyneiden tukemisessa arjessa.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset: Heidän asiantuntemuksensa ja käytännön kokemuksensa tukevat ketterää kehittämistä ja muutosta arjessa.

Palveluntuottajat ja järjestöt: Tukipalveluiden ja kolmannen sektorin rooli on merkittävässä roolissa arjen kevyen tukemisen ratkaisuissa.

Yhteiskehittämistä voidaan edistää työpajoilla ja koulutuksilla, joissa eri osapuolet kohtaavat ja tuovat esiin näkökulmiaan sekä jakavat tietoa ja kokemuksiaan. Tärkeää on suunnitella ja toteuttaa toimintamallia alueen ikääntyneiden ja omaisten, sekä organisaation arvojen mukaisesti.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on, että ikääntynyt, hänen läheiset ja omaiset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö oppivat toteuttamaan arjen toimintakykyä edistävää toimintakulttuuria ja toiminnan kautta edistämään ikääntyneiden toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä arjessa. Tämä sisältää fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja/tai edistämistä, sosiaalisen osallisuuden lisäämistä, digitaalisten ja kevyempien palveluiden hyödyntämistä. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tavoitteena on edistää ikääntyneiden elämänlaatua ja vähentää heidän riippuvuuttaan palveluista.

Muutoksen mittaaminen

Muutosta voidaan mitata seuraavilla mittareilla:

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky: Mitataan esimerkiksi kävelykyvyn, tasapainon ja lihasvoiman kehitystä ennen ja jälkeen kun toimintamallin käyttö on aloitettu.
Palveluiden tarve: Arvioidaan, onko ikääntyneiden tarve palveluille vähentynyt tai muuttunut toimintamallin käyttöönottamisen jälkeen. Esimerkiksi voidaan arvioida akuuttihoidon tarpeen vähenemistä, akuuttihoitoon paluutarpeen muutoksia ja hoitojaksojen pituuksia.
Asiakastyytyväisyys: Kyselyt ja haastattelut mittaavat, kuinka tyytyväisiä ikääntyneet ja heidän omaisensa ovat saamiinsa palveluihin ja tukeen.
Työntekijätyytyväisyys: Kuinka tyytyväisiä työntekijät ovat työhönsä

Keusotessa toteutettiin kysely, jossa työntekijät arvioivat arjen toimintakykyä edistävän toimintamallin viitekehyksen mukaisesti omaa, työyhteisön, ikääntyneen, omaisten ja johtamisen osallistumista toimintamallin toteuttamiseen toimintamallin pilotoinnin aikana ja toimintamallin pilotoinnin jälkeen.

Prosessimittarit

| Onko pilotti suunniteltu (kyllä/ei)

| Onko valittu relevantit mittarit (kyllä/ei)

| Onko laadittu yksikkö/palvelukohtaiset tavoitteet toimintamallin käyttöönotolle (kyllä/ei)

| Onko toimintamalli viety käytäntöön (kyllä/ei)

Tulosmittarit

Jatkokehittämismittarit

Toteutussuunnitelma

Koulutus ja perehdytys: Ammattilaisille tarjotaan koulutusta arjen toimintakyvyn edistämisestä. Toimintamalli sisällytetään perehdytykseen, jolloin sen toteuttamista velvoitetaan toimintaa myös uusilta työntekijöiltä.

Kevyempien palveluiden hyödyntäminen: Hyödynnetään arjen toimintakyvyn edistämisessä tukipalveluita kuten etä- ja digipalvelut sekä järjestötoiminta. Lisätään ammattilaisten tietoisuutta palveluihin ohjaamisesta.

Saumaton yhteistyö palveluiden välillä: Hyvinvointialueen yhtenäiset käytännöt esimerkiksi asiakas- ja potilassiirroissa sekä kotiuttamisessa edistää yhteistyötä ja ehkäisee tiedonkulun katkeamista.

Seuranta ja arviointi: Kyselyiden, havainnoinnin ja aktiivisen ammattilaisten kanssa tehtävän vuoropuhelun avulla seurataan toimintamallin käyttöä arjessa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti ikääntyneet, joilla on riski toimintakyvyn heikkenemiselle. Lisäksi omaiset ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset kuuluvat kohderyhmään. Asiakasymmärrystä on kartoitettu muun muassa haastatteluin, kyselyin ja asiakaspalautteiden avulla. Ikääntyneitä on osallistettu toimintamallin kehittämiseen esimerkiksi vanhusneuvostojen ja eri palveluiden omaisten iltapäivien kautta, joissa ikääntyneen väestön edustajat ovat voineet tuoda esiin tarpeitaan ja toiveitaan toimintamallille. Kehittämisehdotuksia on kysytty myös sähköisellä kyselyllä.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Tarkoituksena on aktivoida keskusteluun työntekijöiden ja työyhteisön arjen toimintakykyä edistävän toiminnan toteuttamisesta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kysymyskortin käyttäminen edellyttää aikaa ja esihenkilön sitoutumista käyttöön ja seurantaan. Korttia voidaan hyödyntää muun muassa työhyvinvointitapahtumissa, tiimikokouksissa, perehdyttämisessä ja osaamisen kehittämisen keskusteluissa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli soveltuu kaikille kohderyhmille ja eri toimintaympäristöihin. Sen käyttöä helpottaa se, että on luotu yhteinen kaikille toimiva toimintamallin viitekehys, jossa on eritelty miten eri toimijat voivat toteuttaa arjen toimintakykyä edistävää ja tukevaa toimintaa.

Toimintamallin käyttöönoton valmistelussa on olennaista ottaa huomioon toimintamallin systemaattinen ja toistuva läpikäynti koko henkilöstön kesken. On tärkeää pohtia yhdessä, miten tämä toimintakulttuurin muutos tavoitellaan näyttäytyvän omassa toiminnassa ja mitä tavoitteita asetetaan ensimmäiseen seurannan jaksoon toimintamallin aloituksesta alkaen. Systemaattisella seurannalla varmistetaan, että toimintakulttuurin muutos toteutuu jatkuvuuden periaatteella.

Toimintamallin käyttöönoton koulutukset erillisellä resurssilla, sekä käytännön kouluttajalla että virtuaalikoulutuksilla takaa käyttöönoton sujumista. Esihenkilöitä tulee sitouttaa vahvasti toimintakulttuurin muutokseen.

Asiakas- ja palveluohjaus ovat keskeisessä roolissa. Ohjaus auttaa asiakkaita löytämään tarvittavat keinot oman arjen toimintakyvyn tukemiseen ja edistämiseen sekä tarvittaessa löytämään tarkoituksenmukaisimmat ja oikea-aikaisimmat palvelut. Samalla on hyvin olennaista pohtia, miten läheinen voi olla tukena henkilön toimintakyvyn tukemisessa ja edistämisessä.

Toimintamallin vaikutuksia voidaan mitata mm. toimintakykymittarein, mutta tämä vaatii pidemmän ajanjakson kuin hankekehittämisen aika sallii. Toimintamallin käyttöönoton tuottamien muutosten vaikutuksia mittaavia mittareita on eritelty toimintamallin esittelyssä. Toimintamallin seurannan ja jatkuvuuden takaamiseksi on perustettu toimintamallin avainhenkilöistä koostuva verkosto sekä laadittu käyttöönoton ja jatkuvuuden sujuvaksi varmistamiseksi käsikirja.

Verkoston muodostamisen ohjeet ja toimintatavat

Koostuu palveluiden avainhenkilöistä jonka vetäjänä toimii kiertävästi esimerkiksi kotona asumista
palveluiden, sairaalapalveluiden ja ikääntyneiden asumispalveluiden
edustajat.
Sisältö määritellään vetäjien toimesta, esimerkiksi toimintamallin
onnistumiset, haasteet ja ideat.
Tavoitteena ylläpitää toimintamallin toteuttamista arjessa
Tapaamiset järjestetään kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä
vetäjän vastuulla. Vetäjä järjestää Teams-kutsun tai läsnätapaamisen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Henkilöstön kokemus asiakkaan ja potilaan toimintakyvyn edistämisestä parani toimintamallin käyttöönoton myötä.

Toimintakyvyn arvioinnin osalta RAI-työkalun peittävyys parani esim. kotihoidossa vuoden 2023 lukemasta 65 % vuoden 2025 lukemaan 83 % eli lähes 20 % ja yhteisöllisessä asumisessa vuoden 2023 lukemasta 93 % vuoteen 2025 lukemaan 96 % eli muutaman prosentin.

Oli nähtävissä myös, että osastohoitojaksojen pituudet (vrk) vähenivät ja siirtoviivepäivät vähenivät erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä.

Asiakkaiden ja alueen väestön toimintakyvyn ja koetun elämänlaadun muutokset pystyttäisiin todentamaan pidemmällä aikajänteellä kuin mitä hankeaika mahdollisti.

Arjen toimintakykyä edistävä toiminta, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1,)

Arjen toimintakykyä edistävä toiminta, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1,)