K-H:n järjestöneuvottelukunta koostuu alueen yhdistyksiä ja järjestöjä edustavista jäsenistä ja julkista sektoria ed. asiantuntijajäsenistä.

Suosituksen tavoitteena on tukea kuntien järjestöyhteistyön toteuttamista kokoamalla tietoa siitä, miten kuntien kannattaa suhteessa järjestöihin toimia.

Järjestöpositiivisen kunnan kehityskeskustelu on työkalu järjestö-kuntayhteistyön arviointiin ja yhteistyön kehittämiskohteiden määrittelyyn.

Yhteistyörakenne voidaan nimetä monella eri tavalla, esimerkiksi:

Järjestöyhdyshenkilö on kunnan työntekijä, jonka työnkuvaan kuuluu kunnassa toimivien järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö.

Kartoitus auttaa hahmottamaan kuntien järjestöyhteistyön nykytilan sekä helpottaa kuntakohtaisten kehittämiskohteiden tunnistamista.

Toimintamallin tavoitteena on tarjota kunnille ja sote-maakunnalle/maakunnallisille organisaatioille sekä järjestöille tietoa siitä, millainen on järjestöystävällinen kunta ja maakunta järjestöjen

Verkostoon kuuluu 55 järjestöä, joiden visiona on yhteiskunta, jossa jokaisella on mahdollisuus elää omaa parasta arkeaan.

Alueellinen työryhmä, jonka tehtävänä on kanavoida järjestöjen asiantuntijuus ja osaaminen Tulevaisuuden sote-keskusten ja hyvinvointialueen kehittämisen tueksi.

Järjestöpositiivisuuden kuntatutka on väline kuntien järjestöyhteistyön tarkasteluun. Tiedonkeruuvälineenä toimii kyselomake, jonka avulla haastatellaan kuntien työntekijöitä.