Uudistukselle on selkeä tarve, sillä osa itsenäistyvistä nuorista tarvitsee vahvaa ja monialaista kiinnipitävää tukea. Tuen saaminen kuitenkin vaihtelee, mikä tekee siirtymästä sijaishuollosta jälkihuoltoon riskialttiin: nuori voi jäädä palvelujen ulkopuolelle. Myös kokemusasiantuntijat korostavat suunnitelmallisten ja vaiheittaisten siirtymien merkitystä nuorten itsenäistymisvaiheessa.

Jälkihuoltoa uudistetaan valtakunnallisesti ESR+ Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -hankkeissa, tavoitteena on vahvistaa monialaista tukea nuoren aikuistuessa. Keskeinen kehittämiskohde on siirtymävaiheiden turvaaminen. Tavoitteena on varmistaa, että sijaishuollosta itsenäistymiseen etenevä nuori saa riittävää, tarpeitaan vastaavaa ja oikea-aikaista tukea. 

Uusia ratkaisuja siirtymävaiheeseen 

Siirtymä nuorten palveluista aikuisten palveluihin tapahtuu liian usein äkillisesti. Valmistelematon siirtymä voi asemoida nuoren palveluiden väliseen odotustilaan, jossa nuori jää vaille tarvitsemaansa tukea. Itsenäistyvän nuoren palvelutarpeen arviointi on osa Jäkälä - Jälkihuoltopalveluiden kehittäminen Lapissa -hankkeessa kehitettyä siirtymämallinnusta. Palvelutarpeen arviointi siirtymävaiheessa tuo palvelut nuoren luokse, jolloin palveluiden välisiä odotustiloja ei pääse syntymään. Nuori saa tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti ja ilman katkoksia. Tämä paitsi ehkäisee nuoren palveluiden väliin putoamista myös mahdollistaa nuoren kokonaisvaltaisen kohtaamisen ja haluttuun tulevaisuuteen johtavien polkujen näkyväksi tekemisen. 

Sijoitetun nuoren itsenäistymisessä suuren painoarvon saavat usein aikuistumiseen kuuluvat konkreettiset muutokset, joista suurin on muutto omaan kotiin. Osa nuorista pääsee harjoittelemaan asumisen taitoja laitoksen yhteydessä olevissa itsenäistymisasunnoissa, kaikilla ei kuitenkaan tätä mahdollisuutta ole. Aikuisuussimulaatiota ei ole vielä keksitty, mutta Pakopeli itsenäisyyteen -hankkeen kehittämässä pakopelissä pyritään herättelemään nuoren kiinnostusta aikuisuuden alkutaipaleen kompastuskiviin pelaamisen keinoin. Pelissä ei pyritä opettamaan kaikkia itsenäisen asumisen taitoja, vaan pelin on tarkoitus toimia nuoren ajatuksia avaavana kokemuksena, jonka jälkeen ohjaaja ja nuori käyvät itsenäistymiseen liittyviä asioita läpi pelin teemoja toistavan työkirjan avulla.

Jälkihuollossa tulee huomioida nuoren kokonaisvaltainen hyvinvointi. Perinteisesti painopiste on ollut arjessa, asumisessa ja taloudessa, mutta yhteistyö esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa on ollut pirstaleista. Monialaisen tuen tarve voi jäädä täyttymättä palvelukriteerien tai sitoutumisen puutteen vuoksi. Palvelujärjestelmän hajanaisuus heikentää etsivää ja kiinnipitävää työtä, jota traumataustaiset nuoret erityisesti tarvitsevat. Keski-Suomen hyvinvointialueella toimintansa aloittanut jälkihuoltoneuvola yhdessä nuoren oman jälkihuollon työntekijän kanssa mahdollistaa rinnalla kulkijan, joka auttaa oikean palvelun hakemisessa sekä kannattelee palveluun pääsyä odotettaessa ja tukee silloin, kun voimavarat eivät riitä puhelimeen vastaamiseen tai vastaanottoajalle menemiseen. Jälkihuoltoneuvola mahdollistaa myös hyvinvointivalmennuksellisen työotteen rakentumisen hyvinvointitsekkausten ja hyvinvointivalmennusten muodossa.

Jälkihuollossa olevilla nuorilla on ehtinyt kertyä monenlaisia kokemuksia elämässään, joihin usein lukeutuu myös traumakokemuksia. Traumaattiset kokemukset voivat vaikuttaa esimerkiksi reaktioihin kohtaamistilanteissa. Ilman tietoa traumojen synnystä ja vaikutuksista voidaan nuoren toiminta tulkita väärin tai hänet voidaan sulkea palveluiden ulkopuolelle. Jälkihuollossa työskennellään elämänvaiheessa, jossa usein tapahtuu samanaikaisesti monia merkittäviä muutoksia ja siirtymiä. Jotta työskentely tarjoaa nuorelle hänen tarpeidensa mukaista tukea ja turvaa, on tärkeää, että jälkihuollon työntekijöillä on riittävästi tietoa traumoista ja niiden vaikutuksista. TraumaTaito - traumatietoinen työote jälkihuoltoon -hankkeessa kehitetään toimintamallia, jonka avulla työskentely jälkihuollossa on aiempaa traumatietoisempaa. 

Ratkaisuja siirtymävaiheisiin on siis luotu ja kehittämistyö jatkuu. Kehitteillä olevia ratkaisuja voidaan ottaa käyttöön myös muilla hyvinvointialueilla! 

ESR+ erityistavoite 5.1 Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen hankekokonaisuudessa uudistetaan lastensuojelua sosiaalisten innovaatioiden keinoin. Lue lisää ohjelmakauden koordinaatiohankkeen verkkosivuilta www.thl.fi/soila

Kirjoittajat: 

Outi Hokkanen, asiantuntija, Lapin yliopisto

Senni Laine, projektipäällikkö, Diakonia-ammattikorkeakoulu 

Erikka Levälahti, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Niina Pietilä, osatoteutuksen projektipäällikkö, Metropolia ammattikorkeakoulu

Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen on kokonaisuus, jolla uudistetaan lastensuojelua sosiaalisesti innovatiivisesti niin, että hyväksi testatut innovaatiot vakiinnutetaan alueille ja kansallisesti. SOILA-koordinaatiohanke tukee aluehankkeita hankkeiden ideoinnista, kokeiluihin, juurruttamiseen ja aina systeemiseen muutokseen asti. Sosiaalisilla innovaatioilla pyritään pysyviin muutoksiin.

Lue lisää: Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa -koordinaatiohanke (SOILA) (thl.fi)