Sijoitusten määrän vähentäminen sosiaalisten innovaatioiden avulla

Sijoitusten määrän vähentäminen sosiaalisten innovaatioiden avulla

Lastensuojelussa nuorten sijoitukset painottuvat tilastoissa. Tavoitteena niiden vähentäminen on hyvä, kunhan päästään kiinni siitä, mitä sijoitusten taustalla on ja tartutaan niihin. Tärkeää on tietenkin perheiden tilanteiden saavuttaminen ajoissa, tarjota arjessa tuntuvaa ja perhesuhteita vahvistavaa tukea sekä kehittää sosiaalisia innovaatioita yhdessä asiakkaiden kanssa.

Lastensuojelua uudistetaan sosiaalisesti innovatiivisesti Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen (ESR+ erityistavoite 5.1.) -ohjelman hankkeissa. Ohjelma on osa Uudistuva ja osaava -ohjelmakokonaisuutta, joka jatkuu ainakin vuoden 2028 loppuun. Erityistavoitteella 5.1. on neljä strategista tavoitetta. Tässä blogissa käsittelemme tavoitetta 1: 12–17- vuotiaiden lasten sijoitusten määrän vähentäminen laadukkailla ja vaikuttavilla, lasten ja perheiden arjen tarpeisiin vastaavilla lastensuojelun avohuollon tukitoimilla, työmenetelmillä ja palveluilla.

Sijoitusten määrän vähentäminen tavoitteena herättää ajatuksia, sillä lastensuojelu jo sanana kertoo suojelutehtävästä ja toisinaan tuon tehtävän onnistuminen edellyttää lapsen sijoittamista pois syntymäkodista. Mitä siis sijoitusten vähentäminen aluehankkeiden toimissa ja tavoitteissa oikein tarkoittaa?  Se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että perheiden tilanteisiin tartutaan oikea-aikaisesti ja -määräisesti, apu on konkreettista ja lähellä perheen arkea sekä perhesuhteita vahvistavaa. Lisäksi sosiaalisia innovaatioita kehitetään yhdessä – asiakkaat ja ammattilaiset yhdessä.

Kokeilussa ja kehitteillä useita ratkaisuja

Aluehankkeissa sijoitusten määrän vähentäminen tarkoittaa myös sitä, että kiireelliset sijoitukset päättyisivät aiemmin tai että ne eivät johtaisi uudelleensijoituksiin. Lisäksi se tarkoittaa perheiden jälleenyhdistämisen kehittämistä sekä vanhemmille tarjottavan tuen kehittämistä niin, että lapsen sijoittamista ei välttämättä tarvitse tehdä tai ei synny huostaanoton tarvetta. Tähän on ratkaisuina kokeiltu moniammatillisia tiimejä, jotka tarvittaessa jalkautuvat, toimivat konsultaatiotukena tai kokonaan omana palvelunaan asiakkaille. Lisäksi kehitteillä on sijoittamisen tarpeen riskitilanteen ja vaativan tuen tarpeen tunnistamiseen tukea antava työväline. 

Kokeilussa on myös kokemusasiantuntijan rinnalle ottaminen työntekijän tasaveroiseksi työpariksi, vertaistueksi vanhemmalle. Ylipäänsä vertaistukea pyritään mahdollistamaan lisää avohuoltoon. Eräässä hankkeessa kehitetään kotiin annettavaa perhehoitoa – josko tämä ja muut hankkeissa hyväksi testatut innovaatiot tulisivat olemaan tulevaisuudessa jokaisen hyvinvointialueen palveluvalikoimaa.

Lastensuojelun uudistaminen vaatii rohkeutta

Lastensuojelun uudistaminen sosiaalisten innovaatioiden avulla vaatii rohkeutta kohdata vaikeat asiat ja tunteet sekä puhua niistä avoimesti. Keskustelu voi purkaa turhautumisesta syntyneet esteet ja luoda jaettua ymmärrystä, jotta löydämme yhdessä uusia ratkaisuja, myös sijoitusten tarpeen vähentämiseksi – liittolaisina ja kumppaneina. 

Kokemusasiantuntijoiden kanssa toimiminen tai vanhemmuuden tukeminen voivat myös herättää kysymyksiä ja ajatuksia. Voi herätä huolta nuoren varjoon jäämisestä, pohdintaa vanhemman vastuista ja velvollisuuksista tai kokemusasiantuntijan tasapainosta oman taustansa suhteen. Vanhat tutut termit, kuten moniammatillisuus, suhdeperustaisuus tai systeemisyys, joita Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen aluehankkeissakin osaltaan hyödynnetään, vievät meidät kuitenkin toistemme ja yhteistyön äärelle. 

Sijoitusten tarpeiden vähentäminen on investointi tulevaisuuteen

Tiedämme, että esimerkiksi sijaishuollosta itsenäistyneet nuoret aikuiset kohtaavat ikätovereitaan enemmän haasteita. Sijoitusten vähentäminen on myös teko tulevaisuuden hyväksi. Se ei tarkoita suojelusta tinkimistä, vaan uudenlaisten ratkaisujen etsimistä sijoitusten tarpeen juurisyihin ja niiden estämiseksi – sosiaalisia innovaatioita. Suojelu on sisäänkirjoitettu myös turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -sanoihin, ja turvaverkot syntyvät yhteisöllisemmästä lastensuojelusta. Me, sijoitusten vähentämisen tavoitetta edistävissä aluehankkeissa toimivat, työskentelemme juuri tämän yhteisöllisyyden rakentajina. 

Saimme aikanaan hyvää apua, mutta voi olla, että lapseni huostaanotto olisi voitu välttää, mikäli alan ammattilaisten rinnalla olisi toiminut kokemustoimija, joka olisi kenties saanut minut puhumaan rehellisemmin kaikesta. Olen silti tyytyväinen siitä, missä olemme nyt, enkä sure mennyttä. Olen kiitollinen ja iloinen, että voin olla avuksi muille. 

Pia

 

Kirjoittajat: 

Pia Köpsi, projektisuunnittelija-kokemustoimija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Susanna Kalliola, erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

 

Lue lisää: Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa -koordinaatiohanke (SOILA)

Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen on kokonaisuus, jolla uudistetaan lastensuojelua sosiaalisesti innovatiivisesti niin, että hyväksi testatut innovaatiot vakiinnutetaan alueille ja kansallisesti. SOILA-koordinaatiohanke tukee aluehankkeita hankkeiden ideoinnista, kokeiluihin, juurruttamiseen ja aina systeemiseen muutokseen asti. Sosiaalisilla innovaatioilla pyritään pysyviin muutoksiin.

Kuva
Euroopan unionin osarahoittama