Tämän blogitekstin oli alun perin tarkoitus esitellä uusi, skaalautuva ryhmätoimintamallimme Virkeästi Arjessa. Palaamme mallin esittelyyn myöhemmin. Nyt käytämme tilaisuuden nostaa esiin ajatuksia ja tuntemuksia, joita heräsi sosiaali- ja terveysministeriön Iäkkäiden ja omaishoitajien terveyden edistämisen määrärahahankkeiden syksyn vertaiskehittämisen tapaamisessa.

Tilaisuus järjestettiin THL:n fasilitoimana marraskuun lopussa Helsingissä. Sen tavoitteena oli tuoda yhteen hanketoimijoita ja THL:n asiantuntijoita kohtaamaan, verkostoitumaan ja jakamaan hyviä käytänteitä. Paikalle saapui toimijoita eri puolilta Suomea – mekin Pohjois-Pohjanmaalta.

Päivän suurin anti löytyi kiireettömistä keskusteluista. Kohtaamisista välittyi vahva asiantuntijuus ja aito palo kehittää ratkaisuja, joilla voidaan parantaa ikäihmisten hyvinvointia ja arkea.

Rakenteet nousivat lähes jokaisessa keskustelussa esiin

Vaikka tilaisuudessa kuultiin paljon onnistumisia ja jaettiin toimivia käytäntöjä, keskustelut kääntyivät toistuvasti myös siihen, mikä tällä hetkellä hidastaa tai jopa estää kehittämistyötä. Monet esteistä liittyvät laajoihin rakenteellisiin kysymyksiin, joita yksittäinen hanketoimija ei kykene ratkaisemaan, etenkään yksin.

Resurssipula leikkaa joka tasoa. Hyvinvointialueiden siirtymävaihe jatkuu edelleen, ja vapaaehtoistoiminnan kenttä ikääntyy samaa tahtia kuin ikäihmiset itse. Nämä ilmiöt ovat hanketyön arkea, ja niihin törmätään käytännön työssä päivittäin.

Samalla on selvää, etteivät “vanhat” tavat ja menetelmät enää riitä. Tarvitaan ennakointia, ketteryyttä ja rohkeutta toimia toisin sekä kykyä tarkastella yhteistyötä uusin silmin.

Turhautumisesta määrätietoisuuteen

Keskusteluissa kuului ajoittain myös turhautuminen. Siksi meitä ilahdutti erityisesti se tahtotila ja taisteluhenki, joka nousi esiin turhautumisen alta. Se näkyi päättäväisyytenä ja haluna viedä asioita eteenpäin myös silloin, kun se tuntuu vaikealta.

Samalla keskusteluista kaikui se, kuinka suurella sydämellä työtä tällä kentällä tehdään. Monelle meistä tämä ei ole vain työpaikka, vaan tapa tuottaa hyvinvointia ihmisille, joiden elämässä jo pienelläkin muutoksella voi olla suuri merkitys.

Päivän aikana kuultiin useita pysäyttäviä toteamuksia, kuten:

”Mikään ei muutu, jos joku ei suutu.”
”Emme tiedä, onko meillä työpaikkaa tämän jälkeen, mutta aiomme vaatia näitä toimenpiteitä ikäihmisten toiminnan hyväksi.”
Tarvitaan lisää rohkeutta hankekentälle, asiat pitää huutaa myös muiden tietoisuuteen.” 

Ikäihmisten puolustaminen on tulevaisuuden puolustamista

Ikäihmisiä ei pidä unohtaa osana yhteiskuntaamme. Arvostus ikäihmisiä kohtaan on arvostusta myös omaa tulevaisuuttamme kohtaan. Hanketoimijoiden luovuutta, empatiaa ja rohkeutta tarvitaan, kun haluamme mahdollistaa hyvän ikääntymisen kaikille.

Siksi hankekentän äänen tulisi kuulua etulinjassa, kun etsitään keinoja vastata ikääntyvän Suomen haasteisiin.

Rohkeutta vaatia, kertoa ja näyttää osaamista

Kannustamme hanketoimijoita tähtäämään korkealle ja rohkeasti nostamaan esiin havaitut epäkohdat. Kentän kokemuksella ja tiedolla on arvoa, joka on tehtävä näkyväksi.

On parempi sijoittaa kaksi kolikkoa toimintaan, joka tuottaa kymmenen kolikon hyvinvoinnin, kuin käyttää yksi kolikko sammuttamaan tulipaloa, joka olisi voitu estää ennaltaehkäisevällä työllä.

Tarvitsemme lisää ratkaisukeskeistä puhetta, joka nostaa esiin hyviä ja mitattuja toimintamalleja ja vaatii näiden resurssien turvaamista.

Ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseen ei riitä hiljainen hyvä työ.
Tarvitaan rohkeutta sekä ääni, joka kantaa.

Kirjoittajat:

Vilma Linnanen
Projektiasiantuntija
Virkeästi Arjessa -hanke
Pyhäjärven kaupunki

Johanna Wirkkala
Projektipäällikkö
Virkeästi Arjessa -hanke
Oulun kaupunki