Urologian vaikuttavuuspilotti, Päijät-Hämeen HVA (RRP, P4, I3)
Urologian vaikuttavuuspilotti, Päijät-Hämeen HVA (RRP, P4, I3)
Pilotissa määritetään leikkaussalissa ja poliklinikalla toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuutta osoittavat kliiniset ja prosessimittarit sekä luodaan tuotteistuslaskennan malli.
Vaikuttavuuden edistäminen on keskeinen osa sote-uudistusta, jonka tavoitteena on vastata yhteiskunnallisten muutosten tuomiin haasteisiin. Terveydenhuollon päämääränä on ylläpitää ja edistää väestön terveyttä käytettävissä olevilla resursseilla. Resurssit tulee kohdentaa niin, että saavutetaan paras mahdollinen terveyshyöty kustannustehokkaasti.
Kansanterveyden näkökulmasta on olennaista varmistaa, että koko väestölle tarjotaan vaikuttavia ja kustannustehokkaita palveluja, huomioiden eri väestöryhmien ja yksilöiden tarpeet.
Kustannusten hallinta edellyttää innovatiivisia hoitoratkaisuja sekä osallistavia ja vaikuttavia työmenetelmiä. Kehittämisen keskeisiä tavoitteita ovat:
- hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen,
- palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen,
- kustannusten nousun hillitseminen.
Hyvinvointialue on strategiassaan sitoutunut palvelutuotannon vaikuttavuuteen, asiakaskokemuksen mittaamiseen, asiakaspalautteen hyödyntämiseen sekä asiakasohjauksen mittaamiseen ja systematisointiin. Vaikuttavuusperustainen ohjaus edellyttää yhtenäistä ymmärrystä vaikuttavuudesta,
vaikuttavuuden mittaamisesta sekä vaikuttavuustiedon hyödyntämisestä. Kuvassa esitelty vaikuttavuusperustaisuuden linkittyminen hyvinvointialueen strategian tavoitteisiin ja palvelustrategiaan.
Kuva
Kuva
Urologian vaikuttavuuspilottiin liittyvien kehittämistoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen koottiin edustajat urologian poliklinikalta, taloushallinnon controllerista, tietojohtamisen tiimistä ja hankehallinnosta.
Pilotti toteutetaan tiiviissä yhteistyössä tuotannonohjauksen, tiedolla johtamisen ja vaikuttavuuden johtamisen ohjausryhmän kanssa
Urologian vaikuttavuuspilotissa tavoitellaan seuraavia tuloksia/muutoksia vaikuttavuusketjun kautta. Vaikuttavuusketju perustuu panos-tuotos malliin. Tavoiteltua muutosta tarkastellaan asiakkaan/potilaan ja yhteiskunnan näkökulmasta.
1) kohderyhmän osalta määritetään vaikuttavuusperustaisen ohjauksen edellyttämä tietopohja ja luodaan rakenne vaikuttavuustietojen keräämiseksi.
2) Pilotin kohderyhmän(eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun operatiivisesti hoidettavat potilaat) hoitoon luodaan toimintamalli kustannusten seurantaan ja kustannusvaikuttavuuden todentamiseen. Tuotteistuslaskennan tavoitteena on tarjota johdolle näkymä kohderyhmän hoidon vaihtoehtojen, ”tuotteiden”, kustannuksista tiedolla johtamisen tueksi. Tavoitteena on saada tuotteille DRG-laskentaa todenmukaisempi ja ajantasainen kustannus ja kustannusrakenne.
Lisäksi
- Vahvistetaan urologian erikoisalan ammattilaisten vaikuttavuustiedon hyödyntämisen osaamista.
- Vaikuttavuusperustaisen toiminnan periaatteet, käytännöt ja kehittämistarpeet tunnistetaan pilotin kohderyhmän osalta ja ne yhteensovitetaan hyvinvointialuetasoiseen vaikuttavuusperustaisen tiedolla johtamisen toteutussuunnitelmaan.
- Hoidon laadun, vaikuttavuuden ja kustannusten seurannalla edistetään vaikuttavuustiedon hyödyntämistä ja tuetaan vaikuttavuusperustaista johtamista organisaatiossa.
- Kehittämistyöstä saatuja tuloksia, kokemuksia ja tietoa hyödynnetään hyvinvointialuetasoisen vaikuttavuusperustaisen ohjausmallin suunnittelussa.
- Kustannusten seurannan toimintamallin käyttöä laajennetaan mahdollisuuksien mukaan hyvinvointialueen terveys- ja sairaanhoitopalvelujen muihin asiakasryhmiin ja prosesseihin.
Kuva
Pilotin kohderyhmän (eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun operatiivisesti hoidettavat potilaat) hoidon vaikuttavuuden todentamiseen käytetään sekä prosessin tuottavuus- ja laatumittareita että kliinisiä mittareita ja potilailta kerättäviä tietoja (PROM, PREM).
Kuva
- Urologian vaikuttavuuspilotin toteutuksen vaiheet:
- tietopohjan luominen
- vaikuttavuustiedon analysointi . Nämä vaiheet toteutetaan hankeen aikana, jotta urologian yksikkö voi jatkossa hyödyntää tietoa toiminnassaan ja toteuttaa jatkuvaa parantamista.
2) Tuotteistuslaskennan mallin toteutuksen vaiheet:
- Tietosisällön validointi, testaus, käyttöönotto ja integraatio osaksi raportointia.
- Laskentamalli Down-Up: Tuotteistuslaskenta toteutetaan laskemalla tarkasteltavaan tuotteeseen (tässä tapauksessa erikoissairaanhoidon hoitojakso) liittyviä kustannuksia (mm. henkilöstö-, tila-, aine- ja tarvikekustannukset, osastopäivät) prosentuaalisina osuuksina tai suoritemääriin perustuen urologian yksikön (ja hyvinvointialueen) kokonaiskustannuksista.
- Osuuksien laskennan lisäksi huomioidaan erikseen mahdolliset suuremmat kokonaiskustannukset (esimerkiksi Rezum-laitteiston ja siihen liittyvien tarvikkeiden kustannukset).
- Laskentamalli Up-Down:
Kuva
- Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun operatiivinen hoito kuuluu erikoissairaanhoidossa urologian erikoisalan toimintaan.
Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun operatiivinen hoitaminen erikoissairaanhoidossa luetaan useimmiten kiireettömäksi hoidoksi. Erikoissairaanhoidon ruuhkautumisesta ja kiireetöntä leikkaushoitoa odottavien potilaiden suuresta määrästä johtuen eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta kärsivien potilaiden odotusaika leikkaukseen on pitkä. Leikkausta odottaessa potilas saattaa joutua käyttämään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluita useasti oireiden etenemisen ehkäisemistä ja lievittämistä varten. Monet toimenpidejonoissa olevat potilaat joutuvat säännöllisesti tyhjentämään virtsarakkonsa omatoimisella toistokatetroinnilla.
Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun oikea-aikainen operatiivinen hoito parantaa potilaan elämänlaatua ja hyvinvointia.
2) Tuotteistuslaskennan malli
Kohdeyksikön johdolta puuttuu seuranta- ja raportointimalli yksikön eri operatiivisten hoitolinjojen kustannusten seurantaan. Tavoitteena on tarjota johdolle näkymä kohderyhmän hoidon vaihtoehtojen, ”tuotteiden”, kustannuksista tiedolla johtamisen tueksi. Tavoitteena on saada tuotteille DRG-laskentaa todenmukaisempi ja ajantasainen kustannus ja kustannusrakenne. Rakentaa tuotteistuslaskennan malli jatkuvaa seurantaa varten ja integroida se johdon raportointiin.
Tietopohja ja vaikuttavuusmittarit: Toimintamallin suunnittelussa hyödynnettiin olemassa olevia prosessikuvauksia urologisten potilaiden hoitoprosesseista sekä hyödynnettiin hyvinvointialueella olemassa olevien mittareiden ja raportointialustojen tietoja.
Tuotteistuslaskennan malli: Hyödynnettiin organisaation taloudenhallinnassa käytettävää Numerus-ohjelman tietoja (kustannuspaikkajako)
Työpajoille asetetut tavoitteet on esitetty oheisessa kuvassa.
- Työpaja: määriteltiin BPH operatiivisen hoidon menetelmät ja niiden prosessit (Erikoissairaanhoito ja poliklinikkatoiminta)
- Työpaja: määriteltiin luonnos urologian BPH-potilaiden operatiivisen hoidon seurantamittareista (Kuva 2)
- Työpaja: valittujen mittareiden tarkentaminen sekä tietosisällön määrittäminen tietojohtamisen tiimin ohjauksessa
- Työpaja: Kustannuslaskentaan liittyvien tietojen kartoittaminen
Kuva
Kuva
- Tietopohja ja vaikuttavuusmittarit
- Koska osa urologian BPH potilaiden operatiivisen hoitomuotojen seurantamittareista ei saada potilastietojärjestelmästä. Aloitettiin ns. mallipohjan suunnittelu. Mallipohjalla tarkoitetaan hoidonkirjaukseen tarkoitettua lomakepohjaa, joka täytetään perinteisen potilastiedon kertomuksen lisäksi. Mallipohjan suunnittelussa mukana urologian poliklinikalta vastaava, osaston ylilääkäri ja järjestelmätoimittajan tiimi. Ratkaisumahdollisuudet on esitetty kuvassa 5.
2) Tuotteistuslaskennan malli
-
Laskenta toimenpidekohtaisesti eri hoitolinjojen kustannuksista on tehtynä. Laskennan tulee osoittaa selkeä ero kustannuksissa hoitolinjojen (polikliininen ja leikkaussalihoitolinja) välillä.
-
Laskentaa on mahdollista tarkentaa esimerkiksi potilaalle tulevien kustannusten suhteen, joita ei ole sisällytettynä vielä nykyisessä laskennassa.
-
Hoitotarvikkeiden osalta laskentaa tarkennetaan esim. tarvikemäärien suhteen per toimenpide.
Kuva
Kuva
- Vaikuttavuusmittarit: ote lopullisesta mallipohjan mittareista ja tietosisällöstä
- Tuotteistuslaskennan malli
- yleiskuvaus mallin rakenteesta ja toteutuksesta
Kuva
Kuva
- Ratkaisun testaamiseksi tarkasteltiin nykyisiä urologian yksikössä tehtäviä toimintoja mittaritietojen keräämiseksi ja kirjaamiseksi sekä verrattiin niitä suunniteltuihin käytäntöihin kun BPH mallipohja saadaan käyttöön. Tarkastelussa selvitettiin mihin hoitoprosessin vaiheeseen mittari sijoittui, mitä resursseja se vaatii sekä millainen on todellinen käytännön toteutus. Tässä hyödynnettiin urologian yksikön ammattilaisia. Näitä tietoja verrattiin suunnitelmiin mallipohjan käytöstä ja siihen kirjaamiseen tarvittavista resursseista ja hoitoprosessin vaiheesta. Tarkastelussa löydettiin päällekkäistä työaikaa, toistuvia työvaiheista sekä resurssihukkaa.
- Tuotteistuslaskennan malli testaamiseksi toteutettiin hyödyntämällä seuraavia tietolähteitä
- Laskennassa hyödynnetyt luvut ja tietolähteet
- listattu kustannuserät (urologit, hoitajat, anestesia, vuodeosasto, leikkausosaston vyörytys, kertakäyttökahvat, laitteen käytön kulut, poliklinikan muut kulut) ja niiden lähteet
- Laskennassa hyödynnetyt luvut ja tietolähteet
Kuva
- Tietopohja ja vaikuttavuusmittarit
- Urologian pilotin vaikuttavuusmittareiden määrittämisen tavoitteena on luoda mittarit BPH operatiivisen hoidon potilaiden toimintakyvyn muutoksen määrittämiseen ja hoidon vaikutuksien/vaikuttavuuden osoittamiseen. Tavoite saavutetaan kun otetaan käyttöön BPH potilaiden operatiivisen hoidon mittareiden tietojen keräämiseen tarkoitettu mallipohjan avulla.
2) Tuotteistuslaskennan malli
- Tuotteistuslaskennan mallin tavoitteena oli luoda malli, jota voidaan hyödyntää hyvinvointialueen tuotteistusten ja kustannusvaikutusten arvioinnissa ja siten myös päätöksenteon tukena.
- Kustannuksia tarkasteltiin a) ylhäältä alas-laskennan b) alhaalta ylös-laskennan malleilla. Näiden laskennan mallien toteutukseen liittyvät haasteet tunnistettiin.
- Tuotteistuslaskennan lisäarvo tulee kehitettävän mallin kautta; mikäli laskentamalli todennetaan alhaalta-ylös-laskennan kautta riittävän tarkaksi, on mallia mahdollista hyödyntää hyvinvointialueen tuotteistusten (muut prosessit, hoitoketjut, hoitojaksot) kustannusten ja kustannusvaikutusten arvioinnissa ja siten edelleen päätöksenteon tukena esimerkiksi vertailtaessa oman tuotannon ja ostopalvelun kustannuksia ja kustannusvaikuttavuutta. Mallin avulla tuotteiden kustannusten laskenta on nopeampaa ja edullisempaa ja kustannukset päivittyvät esimerkiksi palkkojen tai muiden kustannusten muuttuessa.
Kuva
Pilotin mittareiden suunnittelun aikana todettiin seuraavia haasteita
- vastuiden määrittely merkitys
- tulevien muutosten ennakointi kehittämisen kohteen johdolta
- teknisten asioiden tärkeys ja aktiivinen vuorovaikutus ICT:n kanssa (Kuva 3)
Tuotteistuslaskennan toteutuksessa todettiin seuraavia haasteita
- Hvan kustannuslaskentajärjestelmän hyödyntäminen vaikeaa
- Tuotteistuslaskennan toteutus laskemalla tarkasteltavaan tuotteeseen liittyviä kustannuksia (mm. henkilöstö, tila-, aine- ja tarvikekustannukset) toteutettiin prosenttuaalisina osuuksina tai suoritemääriin perustuvina urologian yksikön kulut suhteessa hvan kokonaiskuluihin
- laskennan toteutus alhaalta ylöspäin - ratkaisussa laskennan tarkkuuden määrittäminen - pienempien kulujen selvittelyyn käytetty aika melko suuri suhteessa kuin paljon vaikuttavat lopputulokseen.
Kuva
Kuva
Toimintamallissa luotiin organisaation potilas-ja asiakastietojärjestelmän mallipohjaratkaisulla tiedon keruuratkaisu urologian vaikuttavuusmittareiden tietojen keräämiseksi
Kuva
Mallipohjan käytön juurruttamiseksi koulutettiin Urologian yksikön henkilöstöä sen käyttöön. Koulutuksessa korostettiin mallipohjan käytön merkitystä ja tärkeyttä eri hoitomenetelmien vaikuttavuuden määrittämiseksi ja osoittamiseksi.
Kuva
Vaikka hankkeen aikana ei mahdollistunut datan analysointi ja raportointi, mallipohjan avulla kerätään yksikön toiminnasta erityisiä tietoja ja dataa. PowerBi-alusta mahdollistaa tulevaisuudessa tietojen ja datan syvällisemmänkin arvioinnin, jolloin voidaan osoittaa eri hoitolinjojen kustannusvaikuttavuutta sekä asiakasryhmän hyvinvoinnin ja toimintakyvyn muutosta.