Yksilö- ja ryhmätyövalmennusmalli

Luotu 15.10.2026
Yksilö- ja ryhmätyövalmennusmalli
Yksilö- ja ryhmätyövalmennusmalli

Tiivistelmä

Halusimme rakentaa tarpeeksi joustavan paketin, jossa asiakas saisi tehokkaasti ja kohdennetusti apua oman polkunsa löytämiseksi. Räätälöinti ja asiakkaan tilanteen huomiointi kuului vahvasti molempiin yksilövalmennuksen malleihin.

Toinen suuri valmennusmalli hankkeessa oli ryhmätyövalmennukset. Pääsimme hankkeen aikana testaamaan ja kehittämään ryhmätyövalmennuksen sisältöjä hyvin erilaisten ryhmien kanssa ja hyvin erilaisissa paikoissa. Ryhmien kantavina teemoina toimi työelämän ja työnhaun yleiset teemat kuten CV, omat vahvuudet, työhaastatteluun valmistautuminen ja työelämätaidot. Ryhmissä keskityttiin asioihin enemmän yleisesti, kun yksilövalmennuksessa puolestaan sukellettiin yksilön omaan tilanteeseen. Moni asiakkaamme olikin hankkeen aikana sekä yksilö- että ryhmävalmennuksessa.

Ryhmätyövalmennus muotoutui hyvin nopeasti toimivaksi kokonaisuudeksi ja hankkeen aikana teemat eivät juurikaan muuttuneet. Materiaaleja kuitenkin hiottiin koko hankkeen ajan ja aina ryhmälle sopivaksi.

  • Asiakkaita ohjautunut hankkeelle erityisesti jonkun toisen järjestön (38,9 %), jonkin kuntoutuksen (14,8 %) tai hoitotahon/ tukihenkilön (11,1 %) kautta.
  • Asiakkaat arvioivat palvelun asteikolla 1-6 arvosanalla 5,27. (EURA2021)
  • Osallistujat ovat toimintaan tyytyväisiä: lopettaneista 53 % suosittelee toimintaa hyvin todennäköisesti ja 25 % todennäköisesti.
  • Asiakkaat suosittelevat valmennusta toiminnan sisällön ja toimintaa toteuttavan henkilökunnan takia. 92 % suosittelisi työhönvalmennusta samassa elämäntilanteessa oleville ja 85 % mielestä on keskitytty oikeisiin asioihin.

Ryhmävalmennuksia toteutettiin suuri määrä. Ryhmätyövalmennuksiin osallistui keskimäärin 6 henkilöä. Valmennusmateriaaleja on siis koulutettu suurelle määrälle osallistujia.

  • Vuonna 2024 ryhmätyövalmennuskertoja 30.
  • Vuonna 2025 ryhmätyövalmennuskertoja 44.
  • Vuonna 2026 ryhmätyövalmennuskertoja 18.

Ryhmätyövalmennuksia pidettiin koko hankealueella, mutta määrällisesti ryhmävalmennukset keskittyivät enemmän Kymenlaakson alueelle.

Ryhmät olivat pääasiassa 1-5 tapaamiskerran mittaisia, riippuen ryhmän tarpeista. Keskimäärin yhtä ryhmää tavattiin 3 tapaamiskerran ajan.

Ryhmätyövalmennuksiin osallistuneet asiakkaat suosittelisivat ryhmävalmennusta myös muille. Työvalmentajien osaamista pidettiin erittäin hyvänä ja sisällöt olivat onnistuneina

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Hankkeen alkaessa lähdimme kehittämään yksilötyövalmennusta, jonka avulla pystyisimme parhaiten ohjaamaan ja tukemaan valmennuksemme kohderyhmää. Yksilövalmennus oli kuitenkin yksi suurin elementti hankkeessamme.

Aloitimme yksilövalmennukset aikarajoitteettomalla ja täysin räätälöidyllä mallilla, jossa huomioidaan kunkin asiakkaan yksilölliset tarpeet ja tilanteet.

Hankkeen edetessä aloimme pohtia yksilövalmennusta tarkemmin, ja totesimme, että esim. aikarajoitteettomuus ei monessakaan paikassa toimisi ilman vastaavaa hanketta ja työntekijäresurssia. Siksi esittelemmekin tässä materiaalissa kaksi mallia: aikarajoitteettoman yksilövalmennusmallin, sekä tiivistetyn ja rajatun mallin, jota myös pääsimme hankkeen aikana testaamaan.

Tästä oppaasta löydät siis lisätietoa Kohti työelämän eri polkuja ESR+ -hankkeessa kehitetystä yksilövalmennusmallista sekä ryhmätyövalmennuksesta. Työkaluja ja hyödynnettävää materiaalia julkaisimme Innokylästä löytyvistä Työnhaun opas -materiaalikokonaisuudessa sekä ryhmänohjaajan oppaassa.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Halusimme rakentaa tarpeeksi joustavan paketin, jossa asiakas saisi tehokkaasti ja kohdennetusti apua oman polkunsa löytämiseksi. Räätälöinti ja asiakkaan tilanteen huomiointi kuului vahvasti molempiin yksilövalmennuksen malleihin.

Toinen suuri valmennusmalli hankkeessa oli ryhmätyövalmennukset. Pääsimme hankkeen aikana testaamaan ja kehittämään ryhmätyövalmennuksen sisältöjä hyvin erilaisten ryhmien kanssa ja hyvin erilaisissa paikoissa. Ryhmien kantavina teemoina toimi työelämän ja työnhaun yleiset teemat kuten CV, omat vahvuudet, työhaastatteluun valmistautuminen ja työelämätaidot. Ryhmissä keskityttiin asioihin enemmän yleisesti, kun yksilövalmennuksessa puolestaan sukellettiin yksilön omaan tilanteeseen. Moni asiakkaamme olikin hankkeen aikana sekä yksilö- että ryhmävalmennuksessa.

Ryhmätyövalmennus muotoutui hyvin nopeasti toimivaksi kokonaisuudeksi ja hankkeen aikana teemat eivät juurikaan muuttuneet. Materiaaleja kuitenkin hiottiin koko hankkeen ajan ja aina ryhmälle sopivaksi.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Räätälöinti

Jokaisen uuden mahdollisen asiakkaan kohdalla järjestimme aloitustapaamisen, jossa kartoitimme asiakkaan tilannetta, tarpeita ja toiveita valmennukselle. Tapaamisen järjestimme joko kahden kesken asiakkaan kanssa tai esimerkiksi yhdessä ohjaavan tahon, kuten oppilaitoksen tai työelämäpalveluiden kanssa.

Räätälöimme työvalmennuksen asiakkaan tilanteeseen sopivaksi - tarvitsiko hän apua työnhaun asiakirjojen kanssa tai työnhaussa, vai oliko ennemmin tarve harjoitella työhaastattelua varten? Tapaamisten määrä ja aikaväli räätälöitiin asiakkaan tarpeen mukaan. Joillekin saattoi riittää esimerkiksi ihan muutava tapaaminen kuussa, kun taas toisten kanssa tapasimme viikottain.

Aikarajoitteettomuus

Mallin aikarajoitteettomuus perustui asiakkaan tilanteen loppuun saattamiseen - tarkoituksena oli, verraten aikasidonnaisiin valmennuksiin, että asiakkaan tilanne ei jää kesken valmennuksen päättyessä. Usein aikarajoitteisissa valmennuksissa aika ei riitä asiakkaan tukemiseen riittävän pitkälle ja tällöin mm. erilaisia keskeyttämisiä ja perääntymisiä tapahtuu herkemmin.

Tavoitteenamme oli tukea asiakasta sen aikaa, kun avun tarve on akuutti. Esimerkiksi työn tai koulutuksen alkaessa valmennus pystyi jatkumaan sen aikaa, ettei tipahdusta tapahtuisi. Mikäli näin kävi, pystyi työvalmentaja ottamaan saman tien koppia, jotta asiakas ei tipahtaisi kokonaan palveluiden ulkopuolelle.

Tarkoituksena ei kuitenkaan ollut keskustelupalvelu, vaan jonkin asteinen tavoitteellinen palvelu. Tarkoituksena oli viedä asiakkaan tilannetta eteenpäin. Mikäli valmennus ei ollut ajankohtaista, voitiin se myös päättää tai asiakas voitiin ohjata sopivampaan palveluun.

Tavoitteellisuus ja motivointi

Jokaisen asiakkaan kanssa oli tarkoitus luoda jonkinlaisia tavoitteita valmennukselle. Ensimmäisillä tapaamisilla kartoitettiin asiakkaan tilanne, jonka perusteella työskentelyn tavoitteita ja suuntaa voitiin asettaa täsmällisemmin.

Erittäin tärkeässä roolissa valmennuksessa on asiakkaan oma motivaatio ja halu edistää omaa tilannettaan. Valmennuksemme ei ollut velvoittava palvelu, joten asiakkaalla täytyi olla oma halu osallistua valmennukseen. Näin ollen, asiakas pystyi valmennuksen myös lopettamaan juuri silloin kun halusi ja koki ettei valmennukselle ole enää tarvetta.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Valmennuksissa ei ole ollut yhtä tiettyä rakennetta tai polkua, vaan jokainen on räätälöity asiakkaan tilanteen ja toiveiden mukaan.

Tiettyjä työkaluja käytettiin ainakin lähes kaikkien asiakkaiden kanssa hankkeen aikana. Osa työkaluista on syntynyt hankkeen edetessä, kun on huomattu tarve tietynlaiselle työkalulle. Työkalut löytyvät toimintamallin liitetiedostoista.

 

Alkukartoitus- ja aloituskysely

  • Jokaisen asiakkaan kanssa täytimme heti valmennuksen alussa alkukartoituksen sekä aloituskyselyn.
  • Alkukartoituksessa tutustutaan asiakkaan tilanteeseen tarkemmin esim. opiskelu- ja työhistorian kautta sekä pohdimme tulevaa suuntaa. Alkukartoitus on toiminut erittäin hyvänä työkaluna työskentelyn alussa. Sen avulla olemme saaneet riittävän kattavan kuvan asiakkaiden tilanteista. Alkukartoitus mukailee IPS-työhönvalmennuksessa tehtävää alkukartoitusta.
  • Aloituskyselyä puolestaan käytimme hankkeen tilastointia ja vaikuttavuutta varten.

Välikartoitus

  • Hankkeen edetessä kehittelimme valmennuksen tueksi välikartoituksen, jota voi hyödyntää valmennuksen etenemisen suunnittelussa. Välillä asiakkaan kanssa voi tulla eteen tilanne, jossa asiakas ei oikein osaa edetä, kun ei tiedä mihin suuntaan lähtisi. Välikartoituksen tehtävä on auttaa tässä. Sitä voi myös hyödyntää valmennuksen tarpeellisuuden/ajankohtaisuuden arviointiin.

Seurantakysely ja palautteen keruu

  • Valmennuksen päätteeksi keräsimme aloituskyselyn tavoin tietoa asiakkaiden tilanteista valmennuksen päättyessä. Aloitus- ja seurantakyselyt muodostuvat samoista kysymyksistä, jotta vastauksia voidaan verrata ryhmänä keskenään. Näin nähdään, onko valmennuksella ollut minkälaista vaikuttavuutta.
  • Lisäksi lopetuskyselyn oheen on lisätty myös lyhyt palautekysely, jossa asiakkaat pääsevät antamaan myös avointa palautetta valmennuksesta.

 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Hankkeessa kehitettiin ja testatiin kahta erilaista yksilötyövalmennuksen mallia.

→ Aikarajoitteeton valmennus sekä 1-5 kerran valmenus.

Yksilövalmennuksen kehittämisvaiheessa valmennuksia toteutettiin erittäin runsaasti - monet asiakkaat tavattiin viikonkin välein ja asiakassuhteet saattoivat olla hyvinkin pitkiä.

Valmennuksen muuttuessa 1-5krt malliin, valmennuksia oli viimeisenä toimintavuotena vähemmän, kun yhden asiakkaan valmennussuhteet eivät pitkittyneet → 184 valmennustapaamista vuonna -26, joista monet olivat valmennuksen päätöstapaamisia.

  • 2025 asiakastapaamisia 527
  • 2024 asiakastapaamisia 497
  • 2026 asiakastapaamisia 184

 

Toimintamallin ydinsisältö

Halusimme rakentaa tarpeeksi joustavan paketin, jossa asiakas saisi tehokkaasti ja kohdennetusti apua oman polkunsa löytämiseksi. Räätälöinti ja asiakkaan tilanteen huomiointi kuului vahvasti molempiin yksilövalmennuksen malleihin.

Toinen suuri valmennusmalli hankkeessa oli ryhmätyövalmennukset. Pääsimme hankkeen aikana testaamaan ja kehittämään ryhmätyövalmennuksen sisältöjä hyvin erilaisten ryhmien kanssa ja hyvin erilaisissa paikoissa. Ryhmien kantavina teemoina toimi työelämän ja työnhaun yleiset teemat kuten CV, omat vahvuudet, työhaastatteluun valmistautuminen ja työelämätaidot. Ryhmissä keskityttiin asioihin enemmän yleisesti, kun yksilövalmennuksessa puolestaan sukellettiin yksilön omaan tilanteeseen. Moni asiakkaamme olikin hankkeen aikana sekä yksilö- että ryhmävalmennuksessa.

Ryhmätyövalmennus muotoutui hyvin nopeasti toimivaksi kokonaisuudeksi ja hankkeen aikana teemat eivät juurikaan muuttuneet. Materiaaleja kuitenkin hiottiin koko hankkeen ajan ja aina ryhmälle sopivaksi.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Hankkeen tarkempia tuloksia on käsitelty YAMK-opinnäytetyössä:

Hankkeen työvalmentaja Tanja Toikka toteutti hankkeen aikana opinnäytetyön, joka keskittyi hankkeen yksilötyövalmennuksen malleihin.

Hankkeessa kehitetyistä yksilötyövalmennuksen malleista toteutettiin monimenetelmällinen kehittämistietoa tuottava opinnäytetyö osana Nuorisokasvatuksen johtaminen ja kehittäminen (YAMK) opintoja (XAMK). Kakspy ry on toiminut opinnäytetyön tilaajana. Työn tarkoituksena oli selvittää työvalmentajien ja asiakkaiden mielipiteitä yksilövalmennnuksista ja samalla kerätä tietoa mallien toimivista keinoista sekä kehittämistarpeista. Opinnäytetyö julkaistaan syksyn 2026 aikana Theseuksessa nimellä: Yksilöllinen työvalmennus - ESR+ Kohti työelämän eri polkuja -hankkeen työvalmentajien ja asiakkaiden mielipiteet yksilövalmennuksesta.

 

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset
  • Asiakkaita ohjautunut hankkeelle erityisesti jonkun toisen järjestön (38,9 %), jonkin kuntoutuksen (14,8 %) tai hoitotahon/ tukihenkilön (11,1 %) kautta.
  • Asiakkaat arvioivat palvelun asteikolla 1-6 arvosanalla 5,27. (EURA2021)
  • Osallistujat ovat toimintaan tyytyväisiä: lopettaneista 53 % suosittelee toimintaa hyvin todennäköisesti ja 25 % todennäköisesti.
  • Asiakkaat suosittelevat valmennusta toiminnan sisällön ja toimintaa toteuttavan henkilökunnan takia. 92 % suosittelisi työhönvalmennusta samassa elämäntilanteessa oleville ja 85 % mielestä on keskitytty oikeisiin asioihin.
Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Ryhmävalmennuksia toteutettiin suuri määrä. Ryhmätyövalmennuksiin osallistui keskimäärin 6 henkilöä. Valmennusmateriaaleja on siis koulutettu suurelle määrälle osallistujia.

  • Vuonna 2024 ryhmätyövalmennuskertoja 30 (osallistumisia 108)
  • Vuonna 2025 ryhmätyövalmennuskertoja 44 (osallistumisia 361)
  • Vuonna 2026 ryhmätyövalmennuskertoja 18 (osallistumisia 181)

Ryhmätyövalmennuksia pidettiin koko hankealueella, mutta määrällisesti ryhmävalmennukset keskittyivät enemmän Kymenlaakson alueelle.

Ryhmät olivat pääasiassa 1-5 tapaamiskerran mittaisia, riippuen ryhmän tarpeista. Keskimäärin yhtä ryhmää tavattiin 3 tapaamiskerran ajan.

Ryhmätyövalmennuksiin osallistuneet asiakkaat suosittelisivat ryhmävalmennusta myös muille. Työvalmentajien osaamista pidettiin erittäin hyvänä ja sisällöt olivat onnistuneina.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Valmis yksilötyövalmennuksen malli ja ryhmätyövalmennuksen materiaalit ovat käytössä hankealueen työllisyyspalveluissa, työhönvalmennuksessa sekä alueen oppilaitoksissa.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Hamina
Helsinki
Kerava
Kotka
Kouvola
Vantaa
Kehittäjäorganisaatiot
Alvi ry
Kakspy ry
Toimiala
Kuntoutus & toimintakyky
Toimintaympäristö
Kohti työelämän eri polkuja (ESR+) hankkeen yksilötyövalmennuksessa ja ryhmätyövalmennuksessa
Toimintamallin tyyppi
Palvelukokonaisuus
Toimintamallin alkuperä
Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Levinnyt kehittämisympäristön ulkopuolelle
Minne levinnyt

Työvalmennusmateriaaleja on otettu käyttöön hankealueen työllisyyspalveluissa, työhönvalmennuksessa ja paikallisissa oppilaitoksissa.

Rahoittaja
Euroopan sosiaalirahasto (ESR/ESR+)