Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Toimintamallin tarve
Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuvien ikääntyneiden mahdollisuudet ulkoiluun ja luontokokemuksiin ovat usein vähäiset, vaikka luonto on heille tärkeä hyvinvoinnin lähde. Luontoon liittyvät toimintatavat eivät myöskään ole olleet järjestelmällinen osa hoivaa ja arjen käytäntöjä, ja henkilöstöllä on tiedollisia, toimintatapoihin liittyviä ja resurssien käyttöön liittyviä esteitä luonnon hyödyntämisessä. Vuoden 2022 RAI-tietojen perusteella 75 prosenttia arvioiduista ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaista ei ollut ulkoillut lainkaan kolmen vuorokauden arviointijakson aikana. Ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä ulkoilu painottuu kesäaikaan ja vain vajaassa neljäsosassa ulkoilu on jollakin tavalla suunnitelmallista. Hoito- ja hoivatyössä työ on henkilöstölle kuormittavaa. Hoidon ja hoivan tarve lisääntyy samalla kun siihen käytettävissä olevat resurssit pienenevät. Työympäristön tarjoamat mahdollisuudet luontokokemuksiin tukevat palautumista ja työssä jaksamissa.
Merkitys yksilölle
Luontovuosi-toimintamalli auttaa säilyttämään ikääntyneen yhteyden luontoon myös silloin, kun toimintakyky, terveys tai kognitio ovat heikentyneet eikä itsenäinen ulkoilu enää onnistu. Luonto voidaan tuoda osaksi elämää ulkoilun lisäksi sisätiloissa tapahtuvien aistikokemusten, luonnon tarkkailun, keskustelujen ja muistojen kautta. Näin luontosuhteen jatkuminen ei ole riippuvainen liikkumiskyvystä.
Merkitys kohderyhmälle
Toimintamalli lisää ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuvien ikääntyneiden mahdollisuuksia ympärivuotisiin luonto- ja ulkoilukokemuksiin. Samalla se huomioi asukkaiden yksilölliset toiveet sekä osallistaa läheisiä luontosuhteen ylläpitämiseen. Palveluasumisen henkilöstölle malli tarjoaa tietoa ja käytännöllisiä ratkaisuja luonnon hyödyntämiseen hoito- ja hoivatyössä. Samalla se tukee henkilöstön työssä jaksamista.
Merkitys palvelujärjestelmälle
Toimintamalli muuttaa luontotoimintaa satunnaisista yksittäisistä tapahtumista suunnitelmalliseksi osaksi ympärivuorokautisen palveluasumisen arkea. Se tarjoaa hyvinvointialueille mallin sekä koulutus- ja tukimateriaaleja, joiden avulla luonnon terveyshyödyt voidaan liittää asumispalveluihin ja niiden kehittämiseen. Malli on tarkoitettu kaikkien hyvinvointialueiden hyödynnettäväksi ikääntyneiden asumispalvelujen laadun ja henkilöstön työssä jaksamisen edistämiseksi.
Yhteiskunnallinen merkitys
Toimintamalli vastaa väestön ikääntymisen ja kasvavan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen muodostamaan haasteeseen. Toimintamalli edistää ikääntyneiden toimintakykyä, sote-palveluiden henkilöstön työssä jaksamista ja asumispalvelujen laatua käytännöllisin keinoin tuomalla luonnon suunnitelmallisesti osaksi toimintaa.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Luontovuosi-toimintamallin ensisijainen kohderyhmä ovat ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuvat ikääntyneet, erityisesti he, joiden toimintakyky, terveys tai kognitio on heikentynyt ja jotka eivät pysty ulkoilemaan tai ylläpitämään luontosuhdettaan itsenäisesti. He tarvitsevat muiden tukea päästäkseen ulos ja saadakseen luontokokemuksia myös sisätiloissa ympäri vuoden
Toimintamallia tarvitsee myös ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstö. Toimintamalli vahvistaa henkilöstön osaamista ja tukee heidän työssä jaksamistaan tarjoamalla heille tietoa luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista sekä käytännöllisiä keinoja luonnon hyödyntämiseen hoito- ja hoivatyössä. Asukkaiden läheiset tarvitsevat mahdollisuuksia ja helposti toteutettavia tapoja ylläpitää läheisensä luontosuhdetta ja jakaa luontokokemuksia toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta.
Koska ulkoilu ja muu luontotoiminta ei toteudu suunnitelmallisesti kaikkialla, ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköt ja niiden johto tarvitsevat rakenteen luontotoiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja juurruttamiseen osaksi yksikön normaalia arkea. Hyvinvointialueet tarvitsevat käytännössä kehitetyn toimintamallin ikääntyneiden asumispalvelujen laadun, asukkaiden hyvinvoinnin ja henkilöstön työssä jaksamisen edistämiseen.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Luontovuosi-toimintamallin tavoitteena on tuoda luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset suunnitelmallisesti, ympärivuotisesti ja pysyvästi osaksi ympärivuorokautisen palveluasumisen arkea. Mallilla lisätään asukkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja mahdollisuuksia luontokokemuksiin toimintakyvyn rajoitteista huolimatta. Samalla vahvistetaan henkilöstön osaamista ja luontolähtöistä työotetta sekä tuetaan työssä jaksamista. Tavoitteena on juurruttaa luonnon hyödyntäminen osaksi palvelujen rakenteita, johtamista ja toimintakäytäntöjä sekä levittää toimintamalli muiden hyvinvointialueiden käyttöön.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Tavoitteiden toteutumista seurataan asukkaiden ulkoilukertojen ja luontoaktiviteettien määrällä, luontotoiminnan aikaista mielialaa havainnoimalla sekä henkilöstön osaamista ja työssä jaksamista koskevilla itsearvioinneilla. Tietoa kerätään myös asukkaille, omaisille ja henkilöstölle suunnatuilla kyselyillä ja palautteilla. Toimintamallin juurtumista arvioidaan tarkastelemalla sen sisällyttämistä hyvinvointialueen ja asumisyksiköiden suunnitelmiin ja käytäntöihin. Toteutumista käsitellään säännöllisesti työyhteisön palavereissa, joissa tunnistetaan myös jatkokehittämisen tarpeet.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Luontovuosi-toimintamallin toteuttaminen edellyttää johdon ja esihenkilöiden tukea, koko työyhteisön sitoutumista sekä toiminnan liittämistä yksikön johtamiseen, suunnitelmiin ja päivittäisiin työkäytäntöihin. Johdon tulee varmistaa toiminnalle riittävät resurssit, selkeä vastuunjako ja tarvittava tuki. Luontolähtöisyys kirjataan yksikön toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin, kuten omavalvontasuunnitelmaan, ja sen toteutumista käsitellään säännöllisesti työyhteisössä.
Luontotoiminnalle tarvitaan yhteinen tavoite, selkeät vastuut sekä henkilöstön osallistuminen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Toiminnan tulee olla osa tavallista hoivaa, ei muiden työtehtävien päälle tuleva lisätehtävä. Riittävä työaika ja henkilöstöresurssit ovat olennaisia, sillä ajanpuute ja niukat resurssit rajoittavat yleisesti luontotoiminnan toteuttamista. Ennakointi ja vuosikello auttavat sovittamaan sen osaksi normaalia työrytmiä. Henkilöstö tarvitsee tietoa luonnon terveysvaikutuksista sekä käytännön osaamista luonnon turvalliseen hyödyntämiseen hoivatyössä.
Toiminta suunnitellaan yhdessä asukkaiden, läheisten ja henkilöstön kanssa. Se sovitetaan asukkaiden tarpeisiin ja toimintakykyyn, paikallisiin olosuhteisiin sekä yksikön sisä- ja ulkotiloihin. Omaiset, vapaaehtoiset, järjestöt, kunnat ja muut paikalliset toimijat voivat täydentää yksikön voimavaroja. Esteettömien reittien, kuljetusten ja ulkoilutoiminnan järjestäminen voi edellyttää myös eri toimialojen välistä yhteistyötä.
Toimintamalli ei edellytä suuria investointeja, mutta materiaali-, tila- ja piharatkaisuihin sekä mahdollisiin hankintoihin on varattava tarvittavat voimavarat. Toiminnan jatkuvuutta tukevat vuosikello, koulutus- ja tukimateriaalit, säännöllinen viestintä sekä toiminnan seuranta ja yhteinen arviointi. Sisäisen viestinnän tulee tavoittaa koko henkilöstö, sillä yhteinen keskustelu vahvistaa henkilöstön sitoutumista ja rakentaa yhteistä näkemystä toiminnan tavoitteista. Ulkoinen viestintä puolestaan tukee omaisten, vapaaehtoisten ja muiden yhteistyökumppaneiden osallistumista sekä toimintamallin levittämistä.
