Toisen asteen koulutettu lääkehoidon ajantasaistajana (1)
Toisen asteen koulutettu lääkehoidon ajantasaistajana (1)
HUS organisaatiossa lääkehoidon ajantasaistus on lääkärin, sairaanhoitajan ja farmaseutin tehtävä. Pilotoimme tässä hankkeessa toisen asteen koulutetun hoitajan tekemää ajantasaistamista.
Toimintamallin nimi
HUS organisaatiossa lääkehoidon ajantasaistus on lääkärin, sairaanhoitajan ja farmaseutin tehtävä. Pilotoimme tässä hankkeessa toisen asteen koulutetun hoitajan tekemää ajantasaistamista.
HUS organisaatiossa lääkehoidon ajantasaistus on lääkärin, sairaanhoitajan ja farmaseutin tehtävä. Pilotoimme tässä hankkeessa toisen asteen koulutetun hoitajan tekemää ajantasaistamista.
Psykiatrialla luotiin Moodle-koulutus sairaanhoitajille ja lääkäreille kotilääkityksen ajantasaistuksesta. Moodle-koulutus sisältää lääkitystiedon ajantasaistamiseen liittyvät ohjeet ja Apotin koulutukset sekä JYL ohjeen laatukoulutuksen. Lisäksi Moodle-alueelle on kuvattu ajantasaistamista esimerkein ja kuvakaappauksin sekä taustoitettu Psykiatrian erityispiirteet ja HaiProt huomioiden aihetta. Lähihoitajat kävivät saman Moodle-koulutuksen kuin sairaanhoitajat, jotta heillä on riittävät lähtötiedot kotilääkityksen ajantasaistukseen. Lisäksi he saivat farmaseutin lähituen, kun alkoivat tehdä ajantasaistusta.
Ajantasaisten lääkitystietojen puute on yksi suurimmista lääkitysturvallisuutta vaarantavista tekijöistä.1 2 Siihen liittyvät lääkityspoikkeamat ovat yleisiä potilaan saapuessa hoitoyksikköön. Puutteellinen kotilääkityksen selvittäminen aiheuttaa noin kolmanneksen sairaalassa tapahtuvista lääkkeenmääräämispoikkeamista.2-4 Lääkityspoikkeamien lisäksi puutteellisesti tai virheellisesti koottu lääkelista saattaa vaikeuttaa todellisen hoidon tulosyyn tunnistamista ja lisätä potilaiden riskiä joutua uudelleen sairaalahoitoon5. HUS:n ja KYS:n päivystyksissä tehdyn tutkimuksen mukaan monilääkittyjen iäkkäiden kotilääkitys oli asianmukaisesti selvitetty ja kirjattu vain yhdellä 150 potilaasta.6 Myös HUS Psykiatriassa on haasteita kotilääkityksen ajantasaistuksen toteutumisessa JYL ohjeen mukaisesti.7 Vuonna 2024 HUS Psykiatriassa toteutetun kirjaamisen auditoinnin mukaan vain 56 %:lla tutkituista osastopotilaista ja 54 %:lla tutkituista avohoitopotilaista kotilääkelista oli ajantasaistettu.
Lääkelista on dokumentti, johon on koottu potilaan käyttämät lääkkeet, potilaan itse ilmoittamat itsehoitovalmisteet, ravintolisät ja luontaistuotteet annostuksineen ja ottoajankohtineen.5 Lääkitystietojen ajantasaistaminen tehdään vähintään kahta eri tietolähdettä käyttäen esimerkiksi haastattelemalla potilasta ja hyödyntämällä Reseptikeskuksen lääketoimitustietoja.7 Potilaan lääkitys tulee ajantasaistaa potilaan saapuessa, siirtyessä sekä kotiutuessa. Kotilääkityksen ajantasaistaminen Apottiin, ja sen perusteella tehtävä osastolääkelistan määrittely, on vaaratapahtumailmoitusten perusteella lääkehoitoprosessin virhealttein kohta.7
Sähköisten potilastietojärjestelmien käyttö kuormittaa terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Erityisen haastavaa tämä on potilaan tullessa hoitoon, jolloin potilaan lääkitystietojen ajantasaistaminen on kriittisen tärkeää ja samalla aikaa vievää. Psykiatriassa epäsuoran, ei potilaaseen kohdentuvan, työajan määrä on erityisen suuri. Tietojen vieminen järjestelmään edellyttää ammattilaisen ja potilaan yhteistyötä, eikä sitä voida siirtää sellaisenaan sihteereille tai suoraan potilaalle itselleen. Sen sijaan nimikesuojattu toisen asteen koulutettu lähihoitaja voisi nykyisen lainsäädännön puitteissa toimia potilaan esitietojen koostajana yhdessä potilaan kanssa.
Ennen Apotin käyttöönottoa nimikesuojattujen oli mahdollista tehdä kotilääkityksen ajantasaistusta, mutta Apotin käyttöönoton yhteydessä se rajattiin vain sairaanhoitajille, farmasian ammattilaisille ja lääkäreille. Apotin käyttöönoton myötä Psykiatriassa vain lääkärit ja osastofarmaseutit ovat ajantasaistaneet potilaiden kotilääkelistoja. Psykiatrian uusi toimintaohje linjaa, että kotilääkityksen ajantasaistusta tekevät lisäksi jatkossa myös sairaanhoitajat.8 Tässä yhteydessä tutkitaan, onko lähihoitajan mahdollista ja turvallista ajantasaistaa kotilääkitystiedot (Potilaan haastattelu, Reseptikeskushaku, yhteensovitus ja rakenteistus Apotissa), jolloin jokainen hoitotyöntekijä voisi ajantasaistaa omien potilaidensa lääkityksen.
Kohderyhmä on nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt (lähihoitajat), jotka osallistuivat pilottiin ja ajantasaistivat potilaiden lääkityksiä. Lähihoitajien kokemuksia kartoitettiin haastatteluiden avulla.
Pilotin tulokset tukevat toimintamallin laajentamista, mutta osastoilla tarvitaan enemmän tukea ja toistoa rutiinin muodostamiseksi. Haastateltavat nostivat esiin, että osaston henkilökunta tulisi kouluttaa porrastetusti, jotta hoitajat saavat rutiinia. Pilotissa esiin tulleisiin haasteisiin voidaan vaikuttaa etukäteen hyvällä suunnittelulla ja henkilökunnan koulutuksella. Lähituki koettiin välttämättömäksi osaksi koulutusta sekä osastoilla että vastaanotolla, joten sitä tulisi järjestää myös jatkossa, jos toimintamallia laajennetaan. Pelkkä kirjallinen materiaali ei riitä lääkityksen ajantasaistuksen opetteluun ja toiminnan jalkauttamiseen yksiköissä.
Näin ollen toimintatapaa tullaan juurruttamaan HUS Psykiatriassa henkilökohtaisen luvan avulla (odottaa Johtaja ylilääkärin päätöstä). Henkilökohtaista lupaa varten esihenkilöt arvioivat mahdollisen tarpeen. Tämän jälkeen yksiköihin koulutetaan superosaajia, jotka pystyvät toimimaan lähitukena alkuvaiheessa ja näin varmistavat ajantasaistuksien laadun ja sisällön. Juurruttaminen vaati alussa farmaseuttiresurssia.
Pilotin kokemuksia arvioitiin monimenetelmällisesti, kyselyiden, haastatteluiden ja lääkitykseen liittyvien Haipro-ilmoitusten seurannan avulla.
Pilotin aikana ajantasaistuksia tehtiin yhteensä 226 kappaletta, joista farmaseutin lähituki oli mukana 22 kertaa. Keskimääräinen ajantasaistusaika oli vastaanotolla 6 minuuttia ja osastolla 25 minuuttia. Ajantasaistukseen käytetty aika väheni pilotin aikana.
Haastateltavat (n=10) kokivat, ettei ammattinimikeellä ole ratkaisevaa merkitystä siinä, kuka pystyy ajantasaistamaan potilaan kotilääkityksen, vaan tärkeämpää on työkokemus, lääkehoito-osaaminen ja Apotin hallinta. Pelkkä Moodle-koulutus ei haastattelujen perusteella riittänyt ajantasaistuksen opetteluun. Lähituki koettiin välttämättömäksi osaksi koulutusta. Pilotin aikana tehtiin yksi ei vakava Haipro-ilmoitus, joka koski lähihoitajan tekemää lääkityksen ajantasaistusta.
Tulosten perusteella ammattinimikkeellä ei ole ratkaisevaa merkitystä, vaan lähihoitajat voivat turvallisesti toteuttaa lääkityksen ajantasaistusta, kun he saavat riittävän koulutuksen ja tuen. Tämä vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua, toimintatavoista sopimista ja koulutusta, sisältäen lähituen ja kirjalliset materiaalit.