Pohjanmaan kuntien ja hyvinvointialueen alueellinen ehkäisevän päihdetyön ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma 2026-2029​

Luotu 30.09.2026
Pohjanmaan kuntien ja hyvinvointialueen alueellinen ehkäisevän päihdetyön ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma 2026-2029​
Pohjanmaan kuntien ja hyvinvointialueen alueellinen ehkäisevän päihdetyön ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma 2026-2029​

Tiivistelmä

Toimintamallin ydin on kuntien, hyvinvointialueen ja yhteistyökumppaneiden yhteinen ehkäisevä työ, jonka tavoitteena on vähentää päihde- ja rahapelihaittoja sekä lähisuhdeväkivaltaa ja vahvistaa mielenterveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Toimintamalli perustuu Neljän tuulen malliin, jossa mielenterveys, päihteet, rahapelaaminen ja lähisuhdeväkivalta nähdään toisiinsa liittyvinä ilmiöinä.

Keskeisiä toimintoja ovat yhteiset johtamis- ja yhteistyörakenteet, tiedolla johtaminen, osaamisen vahvistaminen, viestintä, koulutukset sekä varhainen tunnistaminen ja puheeksiotto. Toimenpiteet kohdennetaan eri ikäryhmille heidän tarpeidensa mukaisesti.

Lyhyellä aikavälillä toimintamalli on tuonut yhteisen alueellisen toimintasuunnitelman, selkeyttänyt vastuita ja vahvistanut yhteistyötä. Pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää haittoja, vahvistaa suojaavia tekijöitä sekä parantaa ehkäisevän työn vaikuttavuutta, yhdenvertaisuutta ja kustannustehokkuutta koko Pohjanmaalla.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Koko väestö

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

https://pohjanmaanhyvinvointi.fi/tietoa-meista/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edista…

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Toimintamalli vastaa tarpeeseen vahvistaa ehkäisevän päihdetyön ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn suunnitelmallisuutta, yhdenmukaisuutta ja vaikuttavuutta Pohjanmaalla. Päihteiden käyttö, rahapelaaminen, mielenterveyden haasteet ja lähisuhdeväkivalta aiheuttavat merkittäviä terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja yksilöille, läheisille, palvelujärjestelmälle ja yhteiskunnalle. Ilmiöt liittyvät usein toisiinsa, minkä vuoksi niiden ehkäisy edellyttää yhteistä, kokonaisvaltaista ja moniammatillista lähestymistapaa. 

Yksilötasolla toimintamallin tavoitteena on vahvistaa hyvinvointia, turvallisuutta, osallisuutta ja terveellisiä elämäntapoja kaikissa ikäryhmissä. Samalla pyritään vähentämään päihteiden käytöstä, rahapelaamisesta ja lähisuhdeväkivallasta aiheutuvia haittoja sekä vahvistamaan suojaavia tekijöitä, kuten mielenterveyttä, tunne- ja vuorovaikutustaitoja, yhteisöllisyyttä ja turvallisia ihmissuhteita. 

Kohderyhmätasolla toimintamalli vastaa lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden erilaisiin ehkäisevän työn tarpeisiin. Alueellinen tilannekuva osoittaa, että Pohjanmaalla on useita ilmiöitä, jotka vaativat pitkäjänteisiä toimenpiteitä. Näitä ovat esimerkiksi nuorten nikotiinituotteiden käyttö, ammatillisissa oppilaitoksissa havaittu muita korkeampi päihderiski, rahapelaamisesta aiheutuvat haitat sekä lähisuhdeväkivallan vaikutukset eri väestöryhmissä. Lisäksi haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, läheisten ja riskiryhmien tarpeet edellyttävät erityistä huomiota. 

Palvelujärjestelmän näkökulmasta toimintamalli vastaa tarpeeseen vahvistaa kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen, seurakuntien ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Aiemmin ehkäisevää työtä on tehty osin erillisinä kokonaisuuksina, mutta yhteinen alueellinen toimintasuunnitelma luo rakenteet johtamiselle, koordinoinnille, tiedolla johtamiselle, osaamisen vahvistamiselle ja yhteisten tavoitteiden toteuttamiselle koko Pohjanmaalla. Näin voidaan parantaa resurssien käyttöä, ehkäistä päällekkäistä työtä ja lisätä ehkäisevien toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Yhteiskunnallisella tasolla toimintamalli vastaa kansalliseen haasteeseen vähentää päihdehaittoja, rahapelihaittoja ja lähisuhdeväkivaltaa sekä niistä aiheutuvia kustannuksia. Samalla se tukee lakisääteisten velvoitteiden toteutumista ja vahvistaa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä koko väestössä. Tavoitteena on luoda pitkäjänteinen, näyttöön perustuva ja koordinoitu toimintatapa, joka tukee kestävää hyvinvointia ja vähentää korjaavien palveluiden tarvetta tulevaisuudessa

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintamallin ensisijainen kohderyhmä ovat Pohjanmaan alueen asukkaat kaikissa ikäryhmissä: lapset ja lapsiperheet, nuoret ja nuoret aikuiset, työikäiset sekä ikääntyneet. Toimintamalli huomioi myös läheiset, omaiset ja muut henkilöt, joiden hyvinvointiin päihteiden käyttö, rahapelaaminen, mielenterveyden haasteet ja lähisuhdeväkivalta vaikuttavat. 

Lapset, nuoret ja lapsiperheet tarvitsevat toimintamallia, koska ehkäisevän työn avulla voidaan vahvistaa suojaavia tekijöitä jo varhaisessa vaiheessa sekä ehkäistä myöhempien ongelmien syntymistä. Alueellinen tilannekuva osoittaa tarpeen muun muassa nikotiinituotteiden käytön ehkäisemiseen, tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen, turvallisten ihmissuhteiden edistämiseen sekä väkivallan ja kiusaamisen tunnistamiseen ja ehkäisyyn.

Työikäiset tarvitsevat toimintamallia hyvinvoinnin, työ- ja toimintakyvyn sekä turvallisuuden vahvistamiseksi. Kohderyhmän tarpeet liittyvät erityisesti päihteiden riskikäyttöön, nikotiinituotteiden käyttöön, rahapelaamisesta aiheutuviin haittoihin, lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen sekä tiedon ja tukipalveluiden saavutettavuuden parantamiseen. Myös läheisten tukeminen on tärkeä osa toimintamallia.

Ikääntyneet tarvitsevat toimintamallia, koska päihteiden käyttöön, lääkkeiden käyttöön, rahapelaamiseen, yksinäisyyteen ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvät haasteet voivat jäädä tunnistamatta. Toimintamallin avulla vahvistetaan varhaista tunnistamista, lisätään tietoa riskeistä ja tukipalveluista sekä edistetään osallisuutta ja hyvinvointia eläkeiässä.

Erityistä hyötyä toimintamallista saavat riskiryhmät ja haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, kuten henkilöt, joilla on mielenterveyden haasteita, päihteiden riskikäyttöä tai riippuvuusongelmia, rahapelihaittoja, väkivaltakokemuksia, yksinäisyyttä, toimintarajoitteita tai sosioekonomisia vaikeuksia. Toimintamalli pyrkii vähentämään eriarvoisuutta ja varmistamaan, että tuki, tieto ja palvelut ovat saavutettavissa yhdenvertaisesti koko alueella.

Toissijaisena kohderyhmänä ovat ammattilaiset, esihenkilöt, päättäjät ja yhteistyökumppanit, jotka työskentelevät kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen, seurakuntien ja muiden toimijoiden palveluissa. He tarvitsevat yhteisiä rakenteita, osaamista, toimintamalleja ja yhteistyöverkostoja, jotta ehkäisevä työ voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti, näyttöön perustuen ja yhdenmukaisesti koko Pohjanmaan alueella.

Toimintamallin tavoitteena on vastata eri kohderyhmien tarpeisiin koko elämänkaaren ajan. Sen avulla vahvistetaan hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja osallisuutta sekä ehkäistään päihteiden käytöstä, rahapelaamisesta ja lähisuhdeväkivallasta aiheutuvia haittoja ennen kuin ne johtavat vakavampiin yksilöllisiin tai yhteiskunnallisiin seurauksiin.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toimintamallin päätavoitteena on vahvistaa Pohjanmaan kuntien ja hyvinvointialueen yhteistä, suunnitelmallista ja vaikuttavaa ehkäisevää työtä siten, että päihteiden käytöstä, rahapelaamisesta ja lähisuhdeväkivallasta aiheutuvat haitat vähenevät sekä väestön hyvinvointi, terveys ja turvallisuus vahvistuvat. Toimintamalli perustuu elämänkaarinäkökulmaan ja kattaa kaikki ikäryhmät.

Toimintamallille on asetettu seuraavat tavoitteet:

  • Ehkäisevän päihdetyön ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn johtaminen, suunnittelu ja poikkihallinnollinen yhteistyö toteutuvat lakisääteisten velvoitteiden mukaisesti koko alueella. 
  • Ehkäisevä työ on kiinteä osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kaikissa toimintaympäristöissä ja kaikilla toimialoilla. 
  • Kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen, seurakuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden välinen yhteistyö vahvistuu ja perustuu yhteisiin tavoitteisiin, rakenteisiin ja toimintatapoihin. 
  • Ammattilaisten osaaminen päihteisiin, rahapelaamiseen, mielenterveyteen ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä vahvistuu, jolloin ilmiöitä voidaan tunnistaa, ottaa puheeksi ja ehkäistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
  • Päihteisiin, rahapelaamiseen ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvä stigma vähenee, mikä helpottaa avun hakemista, puheeksi ottamista ja palveluihin hakeutumista.
  • Monialainen yhteistyö lähisuhdeväkivallan riskien tunnistamisessa ja arvioinnissa vahvistuu muun muassa MARAK-toimintamallin avulla. 
  • Lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden tieto päihteiden, rahapelaamisen ja lähisuhdeväkivallan haitoista lisääntyy, samalla kun suojaavia tekijöitä, kuten mielenterveyttä, tunne- ja vuorovaikutustaitoja, osallisuutta ja turvallisia ihmissuhteita vahvistetaan. 
  • Läheisten ja omaisten mahdollisuuksia saada tietoa, tukea ja palveluja vahvistetaan.
  • Varhainen tunnistaminen, puheeksiotto ja oikea-aikainen tuki vahvistuvat kaikissa palveluissa ja toimintaympäristöissä. 
  • Asukkaille luodaan mahdollisuuksia merkitykselliseen osallisuuteen, yhteisöllisyyteen sekä hyvinvointia tukeviin harrastus-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintoihin koko elämänkaaren ajan.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Tavoitteiden toteutumista seurataan sekä rakenteellisilla että hyvinvointi-indikaattoreilla. Arviointi perustuu vuosittaiseen seurantaan ja raportointiin osana kuntien ja hyvinvointialueen hyvinvointikertomuksia ja hyvinvointisuunnitelmia.

Seurannassa voidaan hyödyntää muun muassa:

  • nimettyjen vastuutahojen, työryhmien ja yhteistyörakenteiden toteutumista
  • koulutusten, verkostotapaamisten, kampanjoiden ja tapahtumien määriä
  • osallistujamääriä ja palautteita
  • näyttöön perustuvien toimintamallien ja työkalujen käyttöönottoa
  • väestön hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita, kuten päihteiden käyttöä, rahapelaamista, lähisuhdeväkivaltaa, turvallisuuden kokemusta ja hyvinvointia kuvaavia mittareita
  • Sotkanetin ja Kouluterveyskyselyn indikaattoreita sekä muita kansallisia tilastoja.

Kunnat ja hyvinvointialue valitsevat lisäksi omiin tarpeisiinsa soveltuvat seurantaindikaattorit, joiden avulla arvioidaan toimenpiteiden vaikuttavuutta paikallisella ja alueellisella tasolla.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin onnistunut toteuttaminen edellyttää selkeitä johtamisrakenteita, toimivaa monialaista yhteistyötä, riittäviä henkilöstöresursseja sekä yhteistä sitoutumista kuntien, hyvinvointialueen ja yhteistyökumppaneiden välillä.

Keskeisiä edellytyksiä ovat:

  • Johtaminen ja koordinointi: kunnilla ja hyvinvointialueella on nimetyt vastuutoimielimet, yhteyshenkilöt ja työryhmät, jotka vastaavat toiminnan suunnittelusta, koordinoinnista, seurannasta ja raportoinnista. 
  • Monialainen yhteistyö: hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen, seurakuntien, oppilaitosten, poliisin ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö on säännöllistä ja tavoitteellista.
  • Osaaminen: henkilöstölle tarjotaan jatkuvaa koulutusta sekä näyttöön perustuvia menetelmiä ja materiaaleja ehkäisevän päihdetyön, rahapelaamisen, mielenterveyden ja lähisuhdeväkivallan teemoista. 
  • Henkilöstöresurssit: kunnissa ja hyvinvointialueella on riittävät resurssit ehkäisevän työn koordinointiin ja käytännön toteutukseen. 
  • Viestintä: asukkaille, ammattilaisille ja yhteistyökumppaneille tarjotaan ajantasaista, saavutettavaa ja monikielistä tietoa ehkäisevästä työstä, palveluista ja tukimahdollisuuksista. 
  • Tietoperusta ja seuranta: toiminta perustuu alueelliseen tilannekuvaan, kansallisiin suosituksiin sekä säännölliseen seurantaan ja arviointiin.

Toimintamalli ei edellytä erillisiä toimitiloja, vaan sitä toteutetaan olemassa olevissa palveluissa, verkostoissa ja toimintaympäristöissä osana hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä.

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallin ydin on kuntien, hyvinvointialueen ja yhteistyökumppaneiden yhteinen ehkäisevä työ, jonka tavoitteena on vähentää päihdehaittoja, rahapelihaittoja ja lähisuhdeväkivaltaa sekä vahvistaa mielenterveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta kaikissa ikäryhmissä. Toimintamalli perustuu Neljän tuulen malliin, jossa mielenterveys, päihteet, rahapelaaminen ja lähisuhdeväkivalta nähdään toisiinsa liittyvinä ilmiöinä.

Toimintamallin keskeisiä toimintoja ovat yhteiset johtamis- ja yhteistyörakenteet, alueellisen tilannekuvan seuranta, tiedolla johtaminen, ammattilaisten osaamisen vahvistaminen sekä ehkäisevän työn integroiminen osaksi kuntien ja hyvinvointialueen toimintaa. 

Käytännössä toimintamallia toteutetaan koulutusten, viestinnän, kampanjoiden, tapahtumien, näyttöön perustuvien menetelmien sekä varhaisen tunnistamisen ja puheeksioton avulla. Toimenpiteet kohdennetaan lapsille, nuorille, työikäisille ja ikääntyneille heidän tarpeidensa mukaisesti. Lisäksi vahvistetaan läheisten tukemista, osallisuutta ja monialaista yhteistyötä.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallin avulla ehkäisevä työ muuttuu suunnitelmallisemmaksi, yhtenäisemmäksi ja paremmin koordinoiduksi koko Pohjanmaalla. Kunnilla ja hyvinvointialueella on yhteiset tavoitteet, rakenteet ja toimintatavat ehkäisevän päihdetyön ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toteuttamiseen. 

Asukkaiden näkökulmasta tieto, tuki ja ehkäisevät toimenpiteet ovat paremmin saatavilla koko elämänkaaren ajan. Varhainen tunnistaminen, puheeksiotto ja ohjaus tuen piiriin vahvistuvat. 

Palvelujärjestelmässä yhteistyö kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen, seurakuntien ja muiden toimijoiden välillä vahvistuu. Ammattilaisten osaaminen lisääntyy ja ehkäisevä työ integroidaan osaksi arjen toimintaa eri palveluissa.

Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vähentää päihdehaittoja, rahapelihaittoja ja lähisuhdeväkivaltaa sekä vahvistaa väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Toimintamallin lyhyen aikavälin tuloksina on laadittu ensimmäinen yhteinen alueellinen ehkäisevän päihdetyön ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma Pohjanmaan kunnille ja hyvinvointialueelle. Valmistelun aikana on luotu yhteinen tilannekuva, sovittu yhteisistä tavoitteista ja toimenpiteistä sekä vahvistettu kuntien ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä. 

Toimintamalli on selkeyttänyt vastuita, johtamisrakenteita ja yhteistyöverkostoja sekä lisännyt yhteistä ymmärrystä ehkäisevän työn nykytilasta ja kehittämistarpeista. Lisäksi ehkäisevän työn painopisteet, tavoitteet, mittarit ja seuranta on määritelty ensimmäistä kertaa yhtenäisesti koko alueelle. Varsinainen vaikutusten arviointi tapahtuu toimintasuunnitelman toimeenpanon ja seurannan yhteydessä vuosina 2026-2029.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Toimintamallin tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus on päihteiden käytöstä, rahapelaamisesta ja lähisuhdeväkivallasta aiheutuvien haittojen väheneminen sekä väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden vahvistuminen Pohjanmaalla. Suojaavat tekijät, kuten mielenterveys, osallisuus, yhteisöllisyys ja turvalliset ihmissuhteet vahvistuvat, samalla kun riskitekijät vähenevät. Lisäksi kuntien, hyvinvointialueen ja yhteistyökumppaneiden välinen yhteistyö sekä ehkäisevän työn vaikuttavuus, yhdenvertaisuus ja kustannustehokkuus paranevat. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vähentää korjaavien palveluiden tarvetta ja tukea hyvinvoivaa sekä toimintakykyistä väestöä koko elämänkaaren ajan.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Toimintamallille ei ole vielä todennettuja kustannusvaikutuksia. Tavoitteena on kuitenkin vähentää päihteiden käytöstä, rahapelaamisesta ja lähisuhdeväkivallasta aiheutuvia terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja sekä niistä aiheutuvia kustannuksia. 

Lyhyellä aikavälillä toimintamalli edellyttää panostuksia koordinointiin, yhteistyöhön, koulutukseen, viestintään ja ehkäisevän työn rakenteisiin.

Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vähentää korjaavien palveluiden tarvetta, kuten päihde- ja mielenterveyspalveluiden käyttöä, väkivallan seurauksista aiheutuvia kustannuksia sekä muita yhteiskunnallisia kustannuksia. Yhteisten rakenteiden, tiedolla johtamisen ja monialaisen yhteistyön avulla pyritään myös tehokkaampaan resurssien käyttöön koko alueella.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Toimintamalli on siirrettävissä myös muihin hyvinvointialueisiin, kuntiin ja verkostomaisiin toimintaympäristöihin, joissa toteutetaan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä. Toimintamallin keskeiset elementit, kuten yhteiset rakenteet, monialainen yhteistyö, tiedolla johtaminen, elämänkaarinäkökulma sekä ehkäisevän työn suunnitelmallinen koordinointi, ovat sovellettavissa erilaisissa toimintaympäristöissä. 

Toimintamalli on myös sovellettavissa eri kohderyhmille, sillä se perustuu elämänkaarimalliin ja sisältää erikseen määriteltyjä tavoitteita ja toimenpiteitä lapsille ja perheille, nuorille, työikäisille sekä ikääntyneille.

Siirrettäessä toimintamallia toiseen ympäristöön tulee huomioida paikallinen tilannekuva, olemassa olevat rakenteet, käytettävissä olevat resurssit sekä alueen erityispiirteet. Toimintamallin sisältöä voidaan mukauttaa paikallisiin tarpeisiin säilyttäen sen keskeiset periaatteet: monialainen yhteistyö, ehkäisevän työn koordinointi ja yhteiset tavoitteet.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin käyttöönotossa on tärkeää varmistaa johdon sitoutuminen, selkeät vastuut sekä riittävät rakenteet yhteistyölle ja koordinoinnille. Toimintamallin onnistuminen edellyttää, että kunnat, hyvinvointialue ja muut yhteistyökumppanit sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja seurantaan. 

Käyttöönotossa kannattaa huomioida paikallinen tilannekuva, olemassa olevat rakenteet, resurssit ja kohderyhmien tarpeet. Lisäksi ammattilaisten osaamista tulee vahvistaa koulutuksen ja näyttöön perustuvien työvälineiden avulla.

Toimintamallin levittämistä tukevat aktiivinen viestintä, toimivat yhteistyöverkostot, kokemusten jakaminen sekä säännöllinen seuranta ja arviointi. Toimintamallia voidaan soveltaa joustavasti eri toimintaympäristöihin, kun sen keskeiset periaatteet, kuten monialainen yhteistyö, tiedolla johtaminen ja ehkäisevän työn koordinointi, säilyvät.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjanmaan hyvinvointialue
Kaskinen
Korsnäs
Kristinestad
Kronoby
Laihia
Larsmo
Malax
Korsholm
Närpes
Pedersöre
Jakobstad
Nykarleby
Vaasa
Vörå
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjanmaan hyvinvointialue - Österbottens välfärdsområde
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintaympäristö
Moniammatillinen työpajatyöskentely
Toimintamallin tyyppi
Strategia
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Terveyden edistämisen määräraha