Osallistuva vertaisryhmä

Luotu 10.08.2026
Osallistuva vertaisryhmä

Tiivistelmä

Toimintamalli tarjoaa jälkihuoltoon oikeutetuille nuorille matalan kynnyksen vertaistukea, ammatillista ohjausta sekä mahdollisuuksia osallisuuteen ja vaikuttamiseen itsenäistymisen ja aikuistumisen tueksi. Vertaisryhmään voi osallistua ennen jälkihuoltoa, sen aikana ja sen jälkeen. Ryhmän toiminta rakentuu nuorten tarpeiden, toiveiden ja voimavarojen pohjalta, ja osallistujat ovat mukana määrittelemässä tavoitteita, sisältöjä ja pelisääntöjä. Toiminta sisältää esimerkiksi keskusteluja, yhteisöllistä tekemistä, ruoanlaittoa, arjen taitojen harjoittelua sekä taloudenhallinnan opettelua osallistavan budjetoinnin keinoin. Ryhmässä voidaan toimia myös vertaisohjaajina ja osallistua palveluiden kehittämiseen yhdessä ammattilaisten kanssa. Toiminta vahvistaa nuorten osallisuuden, yhteisöllisyyden ja toimijuuden kokemuksia sekä tukee luottamusta omaan pärjäämiseen. Kokemusten mukaan ryhmä lisää sosiaalisuutta, tuo arkeen sisältöä ja rytmiä sekä tekee palveluista helpommin ymmärrettäviä ja saavutettavia. Pitkän aikavälin tavoitteena on täydentää jälkihuollon palveluita, turvata tuen jatkuvuus erityisesti palveluiden nivelvaiheissa sekä vahvistaa nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa heitä koskevien palveluiden kehittämiseen.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Nuoret
Nuoret aikuiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Osallistuva vertaisryhmä-toimintamalli on kehitetty Vertaisverkko – Nivelvaiheen tukipalvelu lastensuojelun jälkihuollon palveluvalikoimaan-hankkeessa yhdessä vertaisryhmän pilotointiin osallistuneiden nuorten kanssa heidän tarpeitaan ja toiveitaan vastaavaksi. Vertaisryhmätoiminta tukee nuorta palvelusiirtymissä muodostamalla uudenlaisen siltaavan tukimuodon siirryttäessä sijaishuollosta jälkihuoltoon ja jälkihuollon päättyessä tarvittaessa aikuissosiaalityöhön tai vammaispalveluihin. Se voi toimia myös kevyenä tukena jälkihuollon jälkeen. 

Pilotoinnin aikana vertaisryhmässä kokeiltiin erilaisia toimintatapoja ja osallistumisen muotoja. Kokeilujen ja jatkuvan kehittämisen perusteella toimivimmaksi ryhmämalliksi osoittautui tavoitteelliseen kehittämistoiminnan yhdistäminen perinteiseen vertaistukeen ja yhdessäoloon. Ryhmässä kehitettiin sekä ryhmän toimintaa että osallistuttiin yhteiskehittämiseen jälkihuollon ammattilaisten kanssa. Tästä syystä ryhmää alettiin kutsua osallistuvaksi vertaisryhmäksi. Keskustelut ja yhteinen ajanvietto loivat perustan luottamukselle ja ryhmäytymiselle, kun taas kehittämistyö toi toimintaan tavoitteellisuutta, merkityksellisyyttä ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Osallistuminen ja vaikuttaminen lisäsivät nuorten motivaatiota osallistua ryhmätoimintaan. 

Osallistuva vertaisryhmä sujuvoittaa nuorten aikuisten palvelupolkuja tarjoamalla matalan kynnyksen ohjausta ja tukea jälkihuollon yksilötyöskentelyn rinnalle vertaisuutta ja yhteisöllisyyttä hyödyntäen. Toimintamalli auttaa nuoria itsenäistymisessä ja palvelujen hyödyntämisessä. Sen avulla on mahdollista tuoda nuoret ja heidän kokemuksensa mukaan palvelujen kehittämiseen. Toimintamallin avulla voidaan vahvistaa asiakkaiden ja ammattilaisten yhteiskehittämistä sekä hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin yhteistuottajuutta. Yhteiskehittäminen ja asiakaskokemuksen hyödyntäminen on nähty alueella tärkeäksi kehittämiskohteeksi sosiaalipalveluissa. 

Jälkihuoltoon ovat lastensuojelulain mukaan oikeutettuja sijaishuollossa olleet nuoret 23 ikävuoteen saakka. Lastensuojelun jälkihuollon palveluihin oikeutettujen aikuistuvien nuorten haasteet ovat usein moninaisia ja kasautuvia. Jälkihuollon nuorista iso osa, noin 39 prosenttia on niin kutsuttuja NEET-nuoria eli koulutuksen, työn, varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolella olevia. Jälkihuollon palvelut ovat kuitenkin usein pirstaleisia, ja niiden moninaiset käytännöt vaikeuttavat niihin kiinnittymistä. Erityisesti paljon tukea tarvitsevat nuoret eivät välttämättä saa riittävää rinnalla kulkevaa tukea. Haastaviksi tilanteiksi on tunnistettu muun muassa siirtymät jälkihuoltoon ja sieltä pois. (Hirschovits-Gerz ym. 2022, 23, 35, 54, 113.) 

Lastensuojelun sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukiverkosto voi olla riittämätön, ja nuorella voi olla myös runsaasti erilaisia tuen tarpeita. He ovat yhteiskunnassamme haavoittuvassa asemassa, erityisesti itsenäistymisen vaiheissa. Nämä nuoret kohtaavat muita ikätovereitaan enemmän haasteita hyvinvoinnin näkökulmasta keskeisillä elämänalueilla liittyen esimerkiksi asumiseen, kouluttautumiseen ja työllisyyteen. Lisäksi laitokseen sijoitetuilla nuorilla on lisääntynyt riski esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmiin sekä asunnottomuuteen. (Salonen ym. 2025, 410.) Toisaalta nuorten valmiudet itsenäiseen elämään siirryttäessä voivat vaihdella suurestikin. Lastensuojelutausta on kuitenkin vahvasti leimaavaa, mikä näkyy nuorille monenlaisille yhteyksissä (Korkiamäki ym. 2024, 25).  

Lastensuojelun jälkihuollon tuki kompensoi itsenäistymisen ja aikuistumisen tukea, jota sijoitettuna olleet nuoret voivat jäädä vaille omien tukiverkostojen puutteen vuoksi (Salonen ym. 2025, 412). Hyvää jälkeä -tutkimushankkeessa (Korkiamäki ym. 2024, 22–23) havaittiin kuitenkin muun muassa, että nuorten kokemuksia jälkihuollosta leimasivat vaihtelevuus ja sattumanvaraisuus. Työntekijöiden pysyvyys ja pitkäaikaisuus oli nuorille tärkeää, mutta työntekijöiden vaihtuminen koski monia nuoria jälkihuollon eri vaiheissa. Nuorilla oli myös epätietoisuutta siitä, mitä jälkihuolto tarkoittaa, millaista tukea on saatavilla ja mihin palveluihin nuoret ovat oikeutettuja. Osa nuorista kokikin jälkihuollon palvelut vaikeasti saavutettavaksi.  

Toimintamallin avulla voidaan tukea itsenäistyviä nuoria erityisesti jälkihuollon siirtymävaiheissa. Vertaisryhmä tarjoaa sekä ammattilaisen että vertaisten tukea, sekä edistää nuorten toimijuutta ja osallisuutta tarjoten mahdollisuuksia saada sosiaalisia kontakteja, kuulua yhteisöön sekä osallistua ja vaikuttaa ryhmätoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä laajemmin jälkihuollon palvelukehittämiseen. 

Lähteet: 

Hirschovits-Gerz, Tanja & Heino, Tarja & Laine, Terhi & Weckroth, Niina (toim.) 2023. Kohti laadukasta aikuistumisen tukea: Yhdessä aikuisuuteen - Elämässä eteenpäin -hankkeen loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 5/2023.  

Salonen, Sanni & Kaittila, Anniina & Alin, Minna & Leinonen Leena & Anis, Merja. 2025. Jälkihuolto mielenterveydellistä tukea tarvitsevien nuorten itsenäistymisen tukena. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 33(4), 409–430. 

Korkiamäki, Riikka & Eronen, Tuija & Hedman, Johanna & Pakarinen, Tuija & Pohjolainen, Auli & Saukkola, Saara & Stenvall, Elina & Turtiainen, Pirjo & Vanhatalo, Nina & Vierula, Tarja & Vuoristo, Niina. 2024. Hyvää jälkeä – Jälkihuolto siirtymänä ja aikuistumisen tukena uudistuvassa palvelujärjestelmässä (VTR) -hankkeen loppuraportti. Tampereen yliopisto.  

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintamallin avulla on mahdollista tarjota nuorille ammattilaisten ja vertaisten tukea jälkihuollon ohella ja sen siirtymävaiheissa. Lastensuojelutausta voi olla leimaavaa ja siirtymävaiheet ovat usein haastavia esimerkiksi palveluihin kiinnittymisen näkökulmasta. Vertaisryhmä voi tarjota pysyvää tukea esimerkiksi muiden työntekijöiden vaihtuessa. Se on keino saattaa yhteen samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia tai saman kokeneita ihmisiä. Vertaistuki on kokemukseen perustuvaa tukea ja yhteyttä, joka rakentuu samankaltaisia kokemuksia omaavien ihmisten välille. Vertaisten väliset suhteet ovat tasa-arvoisia ja molemminpuolisia. Vertaisryhmätoiminnassa voi olla mukana myös kokemustaustainen vertaisohjaaja, jonka rooli asettuu ammattilaisen ja vertaisen välille. Vertaisena toiminen voi tuoda myös merkityksellisyyden tunnetta nuorelle. Lisäksi ryhmässä voi olla mahdollista osallistua ja vaikuttaa myös palveluiden kehittämiseen. 

Toimintamalli tukee jälkihuollon tavoitetta edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta usein elämässä takamatkalla muihin ikäryhmänsä nuoriin verrattuna olevilla lastensuojelutaustaisilla nuorilla. Toimintamallin avulla on mahdollisuus edistää myös sosiaalista kestävyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Osallistuvan vertaisryhmän tarkoituksena on auttaa nuoria vaikuttamaan oman elämänsä hallintaan ja kulkuun ja edistää heidän elämäntilannettaan ja pärjäämistään. Osallisuuden kokemus on vahvasti yhteydessä yleiseen hyvinvoinnin kokemukseen, ja se vahvistuu esimerkiksi toimijuuden, kuulluksi tulemisen ja vaikuttamisen kautta. Monipuolistamalla jälkihuollon palveluita vertaisryhmätoiminnalla voidaan saada aikaan systeemistä muutosta, kun pyritään vähentämään ja ennaltaehkäisemään raskaampien palvelujen tarvetta. 

Organisaation ja palvelujärjestelmän näkökulmasta toimintamallin avulla on mahdollista tuoda lastensuojelun jälkihuollon palvelujen oheen matalan kynnyksen tukipalvelu sujuvoittamaan palvelusiirtymiä. Yhtäältä ryhmätoiminnalla voidaan tukea nuorten kiinnittymistä jälkihuollon palveluihin, ja toisaalta ennaltaehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta. Kun hyvinvointialue hyödyntää nuorten kokemuksia ja näkemyksiä palvelukehittämisessä ja päätöksenteossa, syntyy palveluja jotka ovat vaikuttavampia, käyttäjälähtöisempiä ja saavutettavampia sekä vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Vertaistuki täydentää jälkihuollon ammatillista tukea nuorten omalla toimijuudella ja vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä.

Osallistuva vertaisryhmä mukautuu nuorten tarpeisiin, kun nuoret itse määrittelevät ryhmän sisällöt ja toimintatavat. Ryhmässä voidaan vastata nopeasti ja joustavasti esimerkiksi ajankohtaisiin ilmiöihin, palveluita määrittäviin lakimuutoksiin ja yhteiskunnassa ja nuorten elämässä askarruttaviin asioihin. Myös Vertaisverkko-hankkeessa jälkihuollon työntekijöille tehdyssä palautekyselyssä nuorille tarkoitettua vertaisryhmätoimintaa pidettiin tärkeänä.  

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toimintamallin avulla on mahdollista: 

  • vahvistaa nuoren osallisuuden ja toimijuuden kokemuksia 
  • vähentää yksinäisyyttä  
  • tukea nuoren itsenäistymistä ja arjenhallintaa 
  • edistää nuorten kiinnittymistä palveluihin  
  • tuottaa tietoa palvelujärjestelmän kehittämisen tueksi  
  • edistää nuorten osallistumista ja vaikuttamista palveluiden kehittämiseen 

Pilottiin osallistuneiden nuorten mielestä vertaisryhmästä saadaan yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia kontakteja ja se tukee arjenhallintaa ja itsenäistymistä. Ryhmässä he saavat tukea tarpeidensa sanoittamiseen ja tietoa valintojen ja päätöksenteon tueksi. He tulevat ryhmässä kuulluiksi ja ymmärretyiksi omana itsenään ilman leimautumisen pelkoa. Nuorilla on yhteisö, jossa saadaan ja vaihdetaan jälkihuollosta ja aikuistumisesta nuorille olennaista tietoa nuorilähtöisesti ja ymmärrettävästi. Ohjaajat voivat tukea nuorta yksilöllisesti ja osaavat ohjata oikeisiin palveluihin. Ryhmätoiminnan tavoitteena on vahvistaa nuorten valmiuksia pärjätä itsenäisesti ja saavuttaa tavoitteitaan. Nuoret pysyvät heille tarpeellisten palveluiden piirissä eivätkä jää yksin haasteidensa kanssa.  Ryhmätoiminnan tavoitteet määritellään yhdessä nuorten kanssa, heidän tarpeisiinsa perustuen. 

Vertaisryhmän toteuttaminen monialaisesti hyvinvointialueen, järjestötoiminnan ja muiden nuorille tärkeiden tahojen kanssa, voi vahvistaa alueen toimijoiden yhteistyötä yhteisen asiakkaan hyväksi. Pilotoinnissa ryhmä toimi kolmannen sektorin toimijan tiloissa ja ohjauksessa, mikä saattoi mahdollistaa nuorille matalamman kynnyksen osallistua toimintaan, kuin jos se olisi ollut viranomaisvetoista. Hyvinvointialueen työntekijät vierailivat ryhmässä yhteiskehittämisen tilaisuuksissa, mikä mahdollisti nuorten ja viranomaisten välisen vuorovaikutuksen neutraalissa ympäristössä. Ammattilaisten oli mahdollista keskustella nuorten kanssa jälkihuoltoon ja palveluiden liittyvistä asioista yleisellä tasolla. 

Vertaisryhmätoiminta nostaa nuoret asiakkaat palvelukehittämisessä vertaisiksi ammattilaisten kanssa. Ryhmän mahdollistaa nuorelle matalan kynnyksen kokemusasiantuntijuuden. Lisäksi ryhmän kautta nuori voi ohjautua toimimaan esimerkiksi vertaisohjaajana, kokemusosaajana, kehittäjäryhmän jäsenenä tai vapaaehtoisena toisille nuorille. Nuoren kokemus muuttuu voimavaraksi ja nuori yhteisön voimavaraksi.  

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Toimintaa arvioidaan:  

  • mittareilla (esim. osallisuusindikaattori)  
  • asiakaspalautteella  
  • työntekijä- ja asiakaskokemusta keräämällä 

Toimintamallin pilotoinnissa on käytetty erilaisia arvioinnin ja mittaamisen menetelmiä, ja arviointitietoa on hyödynnetty toiminnan kehittämisessä. Nuoret ovat olleet mukana toimintamallin arvioinnissa.

Ryhmän vaikutuksia voidaan arvioida asiakaskokemuksen perusteella, jota kerätään esimerkiksi mittareilla, kyselyillä, työpajoissa tai fokusryhmäkeskusteluissa. Kun toimintaa arvioidaan ryhmässä jatkuvasti ja systemaattisesti, ja sitä voidaan muuttaa tarpeiden mukaan. Osallistujilta, sekä nuorilta että ammattilaisilta voidaan kerätä palautetta, ja käsitellä sitä yhdessä. Arvioinnissa voidaan seurata myös esimerkiksi osallisuutta, opintoihin tai työhön kiinnittymistä, palveluihin osallistumista, pääsyä ja sitoutumista sekä arjen ja asumisen vakautta tai sosiaalisia verkostoja. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Osallistuva vertaisryhmätoiminta edellyttää ryhmätoimintaan soveltuvia tiloja. Niiden tulee mahdollistaa esimerkiksi ruoanlaittaminen ja yhdessä syöminen, sekä esimerkiksi luottamukselliset keskustelut. Tilojen tulee olla nuorille helposti saavutettavissa. Toiminnan tulee ainakin alkuvaiheessa olla aikuisten, sosiaali- ja terveys- tai ohjausalan ammattilaisten vetämää. Ohjaajia tulisi olla kaksi, esimerkiksi turvallisuuden takaamiseksi yllättävissä tilanteissa. Ohjaajat koordinoivat ja tukevat ryhmää ja ryhmäytymistä erityisesti alkuvaiheessa. Ohjaaja toimii myös yhteistyön mahdollistajana eri organisaatioiden välillä, sekä mahdollistaa ja fasilitoi nuorten ja ammattilaisten välistä yhteiskehittämistä. Ohjaajalla tulisi olla tietoa palvelujärjestelmän toiminnasta, ymmärrystä ryhmädynamiikasta, halu ja mahdollisuus tutustua osallistujiin, taito kuunnella heitä herkällä korvalla sekä lukea erilaisia tilanteita ja toimia niissä tarvittaessa nopeastikin reagoiden. 

Alkuvaiheessa ryhmä tarvitsee ammattilaisen aloittamaan ja ohjaamaan keskustelua. Toimintamallia pilotoimassa olleiden nuorten mielestä vertaisryhmän toiminnan vakiintumisen myötä ammattilaisen tarve vähenee, ja ryhmä voi alkaa muuttua nuorivetoisemmaksi. Työntekijän näkökulmasta ryhmän ohjaamista on voi ajatella väistyvänä ohjaajuutena. Ryhmän ohjaaja on mahdollistamassa toimintaa sekä antaa tilaa ryhmälle toimia ja ratkoa ongelmia itse. 

Ryhmätoiminnassa voi ohjaajan työparina olla mukana myös vertaisohjaaja.  Vertaisohjaajan tehtävänä on esimerkiksi koordinoida ryhmätoimintaa, mahdollistaa nuorten osallisuus sekä tarjota yksilöllistä tukea siirtymävaiheissa. Vertaisohjaaja hyödyntää omakohtaista kokemustietoa ja toimii nuorille samaistuttavana tukihenkilönä. Vertaisohjaajalle tulee myös tarjota ammattilaisen tukea. 

Toimintamallin onnistunut toteuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen, järjestötoimijoiden ja muiden nuoren ympärillä toimivien tahojen välillä. Toimintaa koordinoiva taho vastaa yhteistyörakenteiden ylläpitämisestä ja toimintamallin kehittämisestä. Toiminnan edellytyksenä on, että se olisi ainakin suhteellisen pysyvää, jotta sinne voisi ohjautua nuoria esimerkiksi sijaishuolto- tai jälkihuoltopalvelujen kautta. Näissä palveluissa työskentelevien ammattilaisten roolina on tunnistaa toiminnasta mahdollisesti hyötyvät ja siitä kiinnostuneet nuoret ja ohjata heitä toimintaan. Vertaisryhmästä tiedottaminen eri tahoille, joista nuoria voisi ohjautua toimintaan, tai suoraan nuorille itselleen, edellyttää toimivia viestintäkanavia. 

Nuorten ryhmään ohjautumisen lisäksi yhteyksien tulee toimia myös ryhmästä palvelujärjestelmän suuntaan, jotta ryhmä voi tarjota aidon väylän palveluiden yhteiskehittämiseen ammattilaisten kanssa. Ammattilaiset tekevät yhteistyötä vertaisryhmän kanssa myös vastaanottamalla nuorilta saatua tietoa, tarjoamalla ryhmälle kehittämisaiheita sekä osallistumalla yhteiskehittämisen tilaisuuksiin vertaisryhmässä. Jälkihuollon työntekijät vierailevat ryhmässä säännöllisesti. 

Nuoret osallistuvat toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Nuoret eivät ole palvelun kohteina vaan toiminnan tasavertaisia kehittäjiä ja vaikuttajia. Nuoret voivat osallistua useilla eri tavoilla omien voimavarojensa ja tarpeidensa mukaan, kuten olla aktiivisia osallistuja tai passiivisempia seuraajia. Ryhmätoiminnan myötä nuoret voivat halutessaan ottaa vastuuta vertaisohjaajana ja kokemusasiantuntijana, ryhmän vetäjinä ja järjestäjinä. Aikuisen ammattilaisen tuki varmistaa, ettei nuoren tarvitse ottaa liikaa vastuuta sekä tarjoaa keskustelumahdollisuuksia muun muassa liittyen kuormitukseen ja hankaliin tilanteisiin. 

Toimintamallin ydinsisältö

Toiminta tarjoaa itsenäistymisen ja aikuistumisen tueksi matalan kynnyksen vertaistukea, ammattilaisen ohjausta sekä vaikuttamismahdollisuuksia. Vertaisryhmään voi osallistua ennen jälkihuoltoa, sen aikana, että sen jälkeen. Ryhmässä vahvistuvat osallisuuden ja toimijuuden kokemukset sekä luottamus omaan pärjäämiseen, kun ryhmässä voi jakaa ja kuulla muiden kokemuksia, yhdessä tehden. Nuori ohjautuu vertaisryhmään esimerkiksi jälki-, sijaishuollon tai muun yhteistyötahon kautta. Osallistua voi oman mielenkiinnon ja voimavarojen mukaisesti. 

Osallistujat ovat mukana määrittelemässä ryhmän tavoitteita, toimintatapoja ja pelisääntöjä, millä tuetaan ryhmän muodostumista osallistujille merkitykselliseksi ja heidän tarpeitaan vastaavaksi yhteisöksi. Tapaamisten sisältö rakentuu nuorten toiveiden ja tarpeiden pohjalta. Toiminta voi sisältää keskusteluja, yhteistä ruoanlaittoa tai arjen taitojen harjoittelua. Nuoret voivat itse valmistella sisältöjä tai kutsua vierailijoita. Yhteisöllinen tekeminen vahvistaa arjen hallinnan taitoja ja ryhmän yhteenkuuluvuutta. Toiminnan suunnitteluun voi kuulua myös yhteinen talouden suunnittelu. Osallistava budjetointi vahvistaa vastuullisuutta ja tukee taloudenhallinnan taitojen kehittymistä.  

Ryhmässä voi toimia myös vertaisohjaaja. Ryhmässä nuoret voivat myös osallistua lastensuojelun tai palveluiden kehittämiseen yhdessä ammattilaisten kanssa. 

Osallistuva vertaisryhmä_liite toimintalliin.pdf (501.98 KB)

Toimintamallin aikaansaama muutos

Osallistuva vertaisryhmätoiminta täydentää jälkihuollon palveluita tarjoamalla vertaistukea, ammatillista tukea, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä jatkuvuutta. Toimintamallin seurauksena vertaisryhmän osallistujilla on merkityksellinen ja heidän tarpeitaan vastaava yhteisö. 

Osallistuva vertaisryhmätoiminta tarjoaa nuorille pysyvän ja ammatillisesti tuetun vertaisyhteisön, joka ei ole sidottu yksittäisiin asiakassuhteisiin. Nuorten mielestä ryhmä voi tuoda jatkuvuutta esimerkiksi palveluiden muuttuessa ja työntekijöiden vaihtuessa. Ryhmä voi tarjota myös mahdollisuuksia kokemustiedon jakamiseen ja saamiseen. Pilotoinnissa tehtiin yhteistyötä erään lastensuojeluyksikön itsenäistyvien nuorten ryhmän kanssa. He kertoivat käydessään ryhmässä, että oli hienoa kuulla täysi-ikäisten kokemuksia ja vinkkejä, mutta myös sitä, että hekin ovat välillä epävarmoja ja kaipaavat tukea. Viesti esimerkiksi itsenäisyyden haasteista ja huumasta voidaan ottaa paremmin vastaan vertaiselta rennossa ympäristössä kuin viranomaistapaamisessa. 

Nuorille on tarjoilla vertaistukea, jonka myötä voivat vahvistua yhtäältä osallisuuden, toimijuuden ja pystyvyyden kokemukset, ja toisaalta luottamus omaan pärjäämiseen, kun ryhmässä voi jakaa ja kuulla muiden kokemuksia ammattilaisen tuella, yhdessä ihmetellen ja yhdessä tehden. Vertaisryhmään voi osallistua ennen jälkihuoltoa, sen aikana ja sen jälkeen, mikä mahdollistaa nuorille kokemuksia jatkuvuudesta ja pysyvyydestä.  

Ryhmätoiminnan oheen on mahdollista luoda rakenne, joka tarjoaa nuorille mahdollisuuden halutessaan osallistua ja vaikuttaa palveluiden kehittämiseen yhdessä ammattilaisten kanssa. Tämä voi vahvistaa asiakasosallisuutta palvelujärjestelmän kehittämisessä, vuoropuhelua ammattilaisten ja nuorten välillä sekä tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa.   

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Vertaisverkko-hankkeessa tehdyssä palvelupolkutyöskentelyssä nuorilta kysyttiin osallistuvan vertaisryhmän merkityksestä. Lisäksi sovellettiin pienet onnistumistarinat -haastatteluita. Nuoret ovat saaneet mielipiteitään ja ehdotuksiaan esille palveluiden kehittämisessä, ja nähneet vaikuttamisen tuloksia hankekehittämisessä. Osallistuvan vertaisryhmän kautta nuoret ovat saaneet kokemuksia vertaistuesta, matalan kynnyksen kokemusasiantuntijuudesta ja vaikuttamisesta palveluiden kehittämiseen muun muassa yhteiskehittämällä ammattilaisten kanssa. Nuorten mukaan ryhmätoiminta on edistänyt nuorten yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta, sekä tuonut arkeen sisältöä ja rytmiä. Palvelut ja niiden hyödyt ovat tulleet osallistuneille nuorille ymmärrettävämmiksi ja saavutettavammiksi. 

Jälkihuollon palvelun ja siirtymien yleiskuvaus ja vertaisryhmän merkitys polulla (308.47 KB)
Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Pitkällä aikavälillä toimintamallin tavoitteena on vahvistaa jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten saamaa tukea erityisesti siirtymävaiheissa palveluista toiseen. Tavoitteena on myös täydentää jälkihuollon palveluvalikoimaa, muun muassa siten, että nuoret voisivat saada monipuolisempaa, jatkuvampaa ja rinnalla kulkevampaa tukea itsenäistymiseen ja aikuistumiseen, myös ennen ja jälkeen varsinaisten jälkihuollon palveluiden. 

Lisäksi pitkän aikavälin tavoitteena on varmistaa ja mahdollistaa että nuoret pysyvät tarvitsemiensa palveluiden parissa erityisesti niissä nivelvaiheissa, joissa he siirtyvät palveluiden välillä. Tavoitteena on myös varmistaa nuorten osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuudet palveluiden kehittämisessä, sekä edistää nuorten osallisuuden ja toimijuuden kokemuksia. 

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Toimintamallin tavoitteena on tarjota nuorille kustannustehokasta, kevyttä ja matalan kynnyksen tukea, joka voisi pitkällä aikavälillä vähentää raskaampien palveluiden tarvetta. Vertaisverkko-hankkeessa on tehty seuraavanlaisia laskelmia:

Jos vuodessa on 47 työviikkoa, niin joka viikko järjestettävä vertaisryhmätoiminta kustantaisi 17 155 euroa (3h ryhmäkerta viidelle osallistujalle). Suurimman kustannuksen muodostavat ryhmän ohjaajan palkkakustannukset. Ryhmätoiminnan vakiintuessa työntekijän panos voisi pienentyä. Yhden ryhmäkerran on ajateltu kustantavan 365 euroa sisältäen ohjaajan palkan, tarjoilut ja tilavuokran. 

Jos verrataan, mitä muuta 17 155 eurolla jälkihuollon kontekstissa saa, saadaan seuraavia lukuja: 

  • 206h tukihenkilötyötä
  • 199 käyntiä perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluissa
  • 171h sosiaaliohjaajan työtä
  • 128h sosiaalityöntekijän työtä

Kun taas yhden toimintavuoden aikana osallistuva vertaisryhmätoiminta voi tarjota 705 tuntia ammatillista yhteisöllistä toimintaa. 

Kustannukset liite
Osallistuva vertaisryhmä arviointiliite (335.7 KB)

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Toimintamallia voidaan soveltaa myös muissa toimintaympäristöissä tai eri kohderyhmien kanssa.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Toimiala
Sosiaalipalvelut
Toimintaympäristö
Toimintamalli sijoittuu osaksi julkisen sosiaalihuollon palvelujärjestelmää sitä täydentävänä tukimuotona ja toteutetaan yhteistyössä kolmannen sektorin toimijan ja hyvinvointialueen lastensuojelun/jälkihuollon palveluiden kanssa
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Kokeiltu ja pilotoitu
Rahoittaja
Euroopan sosiaalirahasto (ESR/ESR+)
Muu rahoittaja