Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Hyvinvointialueiden palvelut ja toimintatavat kehittyvät ja muuttuvat osana laajempaa yhteiskunnallista muutosta. Muuttuvassa palvelujärjestelmässä lapsiperheiden voi olla ajoittain vaikea hahmottaa, millaista tukea on saatavilla ja mistä sitä voi hakea. Toimintamallin kehittämistyössä opittiin, että omaishoitajavanhemman tiedon tarve voi syntyä arjen muuttuessa, uuden tilanteen edessä tai omien voimavarojen ollessa koetuksella. Tarve voi tulla esiin mihin vuorokaudenaikaan tahansa.
Omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Omaishoidon vapaiden tarkoitus on tukea omaishoitajan ja koko perheen jaksamista. Vammaissosiaalityössä on kuitenkin havaittu, että omaishoitajien vapaat saattavat jäädä käyttämättä tiedon puutteen, palvelujen pirstaleisuuden, kuormituksen ja monimutkaisen asiakasohjauksen vuoksi. Omaishoidettavien lasten ja nuorten lyhytaikaista hoitoa ei ole myöskään ollut nopeasti saatavilla. Tämä voi lisätä uupumista ja ennenaikaisia vaativampien palvelujen tarpeita.
Kehittämistyön aikana havaittiin, että omaishoitajien ei ollut aina helppo tunnistaa, mitä tukea oli saatavilla kunnasta ja mitä hyvinvointialueelta. Myös omaishoitajayhdistysten mahdollisuudet jaksamisen tukena ja vertaistuen mahdollistajana eivät olleet ennestään tiedossa. Toimintamallissa omaishoitoperheiden hyvinvointia ei tarkastella vain omaishoitajan vapaan toteutumisena, vaan myös koko perheen näkökulmasta: omaishoitajan jaksamisena, osallisuutena ja vertaistukena sekä lapsen turvallisena, mielekkäänä ja osallistavana päivänä.
Omaishoitajat ovat merkittävässä asemassa koko sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kestävyyden kannalta mahdollistamalla hoidettavan omassa kodissaan pärjäämisen. Sitova hoiva kuormittaa kuitenkin omaishoitajaa monin tavoin ja heikentää mahdollisuuksia työssäkäyntiin (Tilastokeskuksen artikkeli 2023.). Osassa Suomea eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat perheet muodostavat merkittävän osan väestöstä. Maahanmuuttajataustaisille vanhemmille omaishoidon vapaat eivät välttämättä ole ennestään tuttu tukimuoto. Myös lapsen jättäminen vieraan tai eri kieltä puhuvan henkilön hoitoon voi tuntua epävarmalta.
Toimintamallin pilotointivaiheeseen on kohdistunut tieteellistä tutkimusta. Väitöskirjatutkija Nima Ahmed (2026) tutkimuksen alustavien nostojen mukaan omaishoitajavanhemmat toivovat:
- vuorovaikutusta, joka ei perustu puutteiden näkökulmaan, eli siihen, mitä lapsi ei kykene tekemään.
- jatkuvaa vuoropuhelua, jossa sekä vanhempi että ammattilaiset oppivat toisiltaan ja kuuntelevat toistensa ehdotuksia.
- sosiaalialan työntekijät tarjoaisivat tietoa perheelle kuuluvista tuista sen sijaan, että odottaisivat, että heiltä ensin kysyttäisiin.
- selkeää viestintää vanhemman ja ammattilaisten välillä.
- ymmärrystä, että ihmisten elämät muovautuivat merkittävästi ammattilaisten (jotka toimivat portinvartijoina) kautta: perheiden elämät saattavat sujua esteettä tai kohdata merkittäviä häiriöitä.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Toimintamalli soveltuu kaiken ikäisille ihmisille ja monenlaisiin elämäntilanteisiin. Toimintamallia on mahdollista mukauttaa osallistujien tarpeiden, toiveiden ja tilanteiden mukaan. Malli huomioi ihmisten lähtökohdat, taustat, kulttuurit ja muuttuvat tarpeet. Sen tavoitteena on tukea hyvinvointia, terveyttä ja osallisuuden kokemusta.
Toimintamalli on kehitetty erityisesti eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien omaishoitajaperheiden, omaishoitajavanhempien ja lasten tarpeisiin. Toimintamallin kehittämisen lähtökohtana on ollut erityisesti haavoittuvan ryhmän hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Maahanmuuttaja ja vammainen henkilö kohtaa elämässään samaan aikaan kaksi isoa haastetta: ylitettävänä on vammaisuuden esteet ja kieli- sekä kulttuurinen muuri. Kehittämistyön esimerkeiksi ei löydetty aiemmin toteutettuja ja valmiita toimintamalleja.
Ennen kehittämishankkeen aloitusta, hyvinvointialueella oltiin havaittu, että lasten osallisuus toteutui ylipäänsä vaihtelevasti. Lasten ja nuorten osallisuus on muun muassa
- toimintaosallisuutta (aktiivista mukanaoloa)
- yhteisöosallisuutta (kuulumista joukkoon)
- oman elämän osallisuutta (kokemusta siitä, että oma hyvinvointi ja omat tarpeet ovat tärkeitä)
- tunnustettua osallisuutta (nähdyksi ja hyväksytyksi tulemista).
Kehittämistyössä erityistä huomiota kiinnitettiinkin vammaisten eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien lasten osallistamiseen. Muun muassa lasten oman mielipiteen kuuleminen heidän palveluitaan kehittäessä nähtiin tärkeäksi asiaksi osallisuuden edistämisessä.
Toimintamallia lähdettiin rakentamaan ajatuksesta, että lapsen hyvinvointi ja turvallinen hoito vapauttaa omaishoitajavanhemmalle myös oman tilan ja ajan keskittyä omaan hyvinvointiin, vertaistukeen, vuorovaikutukseen ja uuden tiedon omaksumiseen. Hyvinvointipäivän aikana lasten hoidosta vastasivat hyvinvointialueen lyhytaikaisen hoidon kokeneet ammattilaiset. Lasten hoidon ammattilainen keskittyi lapsen yksilölliseen hoidon tarpeeseen mahdollistaen päivän aikana leikin, levon ja ruokailun.
Lasten hoidon turvallisessa toteutuksessa huomioidaan, että jokainen lapsi on yksilö. Lapsella todettu vamma ja sairaus vaikuttaa lapsen arkeen, hoidon ja tuen tarpeeseen yksilöllisesti. Omaishoidon myöntämisperusteet ja hoitoisuusluokan määrittelyt eroavat hyvinvointialueiden välillä, jolloin pelkän hoitoisuusluokan pohjalta ei pysty täysin määrittelemään hoidon tarpeita esimerkiksi ryhmämuotoisessa hyvinvointipäivässä.
Jokaisen ihmisen oma kieli on myös tunnekieli. Mahdollistamalla ammattitulkin toteuttama tulkkivälitteinen vertaisryhmäkeskustelu voidaan varmistaa luottamus ja turvallisemman tilan periaatteiden mukainen keskustelu. Ammattitulkki on tärkeä osa toimintamallia. Tulkin avulla jokainen omaishoitajavanhempi voi käyttää omaa kieltään ja tulla kuulluksi omilla sanoillaan. Tämä lisää turvallisuuden tunnetta, osallisuutta ja mahdollisuutta jakaa omia kokemuksia.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
- Omaishoitajalle: toimintamalli tukee omaishoitajien jaksamista ja hyvinvointia tarjoamalla mahdollisuuden vertaistuelle ja tiedolle. Tavoitteena on myös motivoida omaishoidon vapaiden käyttämiseen.
- Lapselle: toimintamalli tukee lapsen osallisuutta. Lapsi saa turvallisen mahdollisuuden tutustua päivän aikana omaishoidon vapaan aikaiseen hoitoon ja uusiin ihmisiin.
- Hyvinvointialueen ammattilaiselle: toimintamalli parantaa asiakasohjauksen sujuvuutta ja vahvistaa kustannustehokasta, ennaltaehkäisevää tukea.
- Hyvinvointialueen asumispalvelulle: toimintamalli mahdollistaa lyhytaikaisen hoidon kehittämisen ja ammattilaisten resurssien ja osaamisen kohdentamisen tarkoituksenmukaisella tavalla omaishoitajien jaksamisen tukemiseen ja lasten hoidon mahdollistamiseen.
- Yhdistyksen ja kaupungin/kunnan ammattilaiselle: toimintamallissa keskeistä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE).
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Toimintamallin käyttöönoton jälkeen tulee valita oman kohderyhmän kannalta tarkoituksenmukaisimmat tavat seurata ja arvioida toiminnan vaikutuksia.
Kehittämistyön aikana ja pilottiryhmiä toteuttaessa tavoitteiden toteutumista on seurattu ja arvioitu laajasti muun muassa keskustelemalla sekä erikseen palautekyselyillä. Ohessa pilotointivaiheeseen liittyvät seuranta- ja palautekäytännöt:
- omaishoitajavanhemmilla on mahdollisuus antaa palautetta qr-koodin takaa löytyvällä palautekyselylomakkeella nimettömästi.
- jos puhelinta ei ole käytettävissä, palautteen voi antaa myös kirjallisesti palautelomakkeella nimettömänä.
- päivän alussa varmistetaan osallistujien hyvinvointi keskustelemalla.
- päivän aikana palautetta kysytään keskustelujen lomassa.
- lapsien osalta
- omaishoitajavanhemmalla on tarvittaessa mahdollisuus päivän kuluessa käydä tarvittaessa ja niin halutessaan varmistamassa oman lapsen vointi.
- päivän jälkeen lapsi voi antaa palautetta hymynaama-lomakkeella tai omaa kommunikointitapaa käyttäen piirtäen, sanoittaen, ilmeillä ja eleillä.
- lisäksi palautetta kysytään lapselta ja omaishoitajavanhemmalta myös tulkin avulla.
- yhdistysten ja kaupungin edustajien osalta
- ennen varsinaista päivää on yhteinen suunnittelukeskustelu.
- jos mahdollista heti päivän päätteeksi, käydään ensimmäinen lyhyt palautekeskustelu.
- tarvittaessa toteutetaan seuraavalla viikolla pidempi palautekeskustelu teamsillä.
- palautetta kysytään myös erillisellä palautekyselyllä, johon vastaaminen on vapaaehtoista ja vastaukset annetaan nimettömänä.
- asumispalvelun hoitajien osalta
- ennen päivän aloitusta keskustellaan päivän sisällöistä.
- heti päivän päättymisen jälkeen käydään keskustellen läpi palaute kuinka päivä on sujunut jokaisen hoitajan omasta näkökulmasta ja kokemuksesta.
- palautetta kysytään myös erillisellä palautekyselyllä, johon vastaaminen on vapaaehtoista ja vastaukset annetaan nimettömänä.
- projektin toteuttamiseen osallistuneiden tahojen kanssa
- yhteiset kehittämistä varten varatut teamsit
- yhteiset palautekeskustelu teamsit
- lisäksi palautetta kysytään myös erillisellä palautekyselyllä, johon vastaaminen on vapaaehtoista ja vastaukset annetaan nimettömänä.
- Kehittämistyössä ja pilotointien aikana kaikki annettu palaute on huomioitu. Palautteen pohjalta on tehty tarkennuksia toimintamallin sisältöön sekä otettu mahdollisuuksien mukaan heti huomioon seuraavaa hyvinvointipäivää suunnitellessa ja toteutettaessa.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Päivä kannattaa aloittaa niin, että lapset ja nuoret ovat sopivassa vireystilassa. Aluksi lapsen ja nuoren vointi käydään keskustellen läpi hoitajan, omaishoitajavanhemman ja tarvittaessa tulkin kanssa.
Hyvinvointipäivien ohjelmasisältöjä omaishoitajavanhemmille:
- hyvinvointipäivä: tutustuminen ja esittely
2. hyvinvointipäivä: perheen elämänjana (esimerkki keskustelun tueksi)
3. hyvinvointipäivä: Kolme taloa (esimerkki keskustelun tueksi )
4. hyvinvointipäivä: Arvot (esimerkki keskustelun tueksi)
5. hyvinvointipäivä: Onnistumisen analyysi (esimerkki keskustelun tueksi).
Omaishoitajavanhempien ryhmäohjaajia suositellaan olevan kaksi. Vanhempien ryhmän ohjaajat voivat tehdä yhteistyötä esimerkiksi omaishoitajayhdistysten kanssa toimien työparina. Ennen ryhmien toteuttamista tulee sopia kunkin toimijan tarkoituksenmukainen rooli. Esimerkiksi kuka toivottaa osallistujat tervetulleeksi, ohjaa päivän kulkua, aikatauluttaa toimintoja.
Lasten turvallisen hoidon ja tarpeita vastaavan toiminnan ja leikin mahdollistamiseen tulee arvioida lasten hoitajien tarkoituksenmukainen lukumäärä kullekin ryhmäkerralle erikseen. Lasten hoidosta tulee vastata ammattitaitoiset lastenhoitajat, esimerkiksi hyvinvointialueen lyhytaikaisen hoidon ammattilaiset.
Käytössä olevien tilojen tulee olla lasten turvalliseen hoitoon ja vertaistukea mahdollistavaan ryhmätoimintaan tarkoitettuja ja esteettömiä. Tilojen tarkoituksenmukaisessa käytössä tulee huomioida jokaisen lapsen yksilöllinen hoidon tarve, päivän kulku, ruokailun mahdollistamisen sekä mahdollisen levon tarve. Toimitilojen valinnassa ja käytössä tulee huomioida myös siirtymätilanteet: päivään saapuminen, omaan ohjelmaan siirtyminen, ruokailuhetki, tauot ja kotiin lähtö. Toimitilojen tarkoituksenmukainen käyttö tukee osallistujien hyvinvointia ja mahdollistaa osallisuuden ja osallistumisen kokemukset.
