Lastenpsykiatrian alueyksikön toimintamalli (RRP2, P4, I1)

Lastenpsykiatrian alueyksikön toimintamalli (RRP2, P4, I1)

Pirkanmaan hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian alueyksikkö toimii kolmessa eri toimipisteessä, jossa jokaisessa on oma työryhmänsä. Yhteisellä toiminnan kuvauksella varmistetaan tasapuolinen ja laadukas hoito potilaalle.

Toimintaympäristö

Pirkanmaalla lasten- ja nuorisopsykiatrisissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa on ollut merkittäviä hoitoon pääsyn ongelmia. Tilanne on kehittynyt pitkällä aikavälillä ja on osittain myös kansallinen ongelma. Taustalla on erityisesti nuorten mielenterveysoireiden lisääntyminen ja palvelutarpeen kasvu. Lisäksi Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyneiden organisaatioiden resursseissa ja organisoitumistavoissa on ollut merkittäviä eroja. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Osana Next Generation EU:n rahoittamaa RRP2 - Suomen kestävän kasvun kehityksen hanketta (P4, I1) Pirkanmaan hyvinvointialueella toteutettiin laaja lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden selvitystyö ja kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman päätavoitteena on tarjota oikea-aikaiset ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut sujuvassa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä. 

Pirkanmaan RRP-hankkeen toimenpiteillä tavoitellaan kokonaisuudessaan koko alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden parantamista, hoidontarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn nopeuttamista sekä kustannusten nousun hillintää.

Lasten, nuorten ja perheiden mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä toteutettiin laaja organisaatiomuutos kehitetyn hoidon porrastusmallin mukaisesti keväällä 2025. Sairaalapalvelulinjan erikoissairaanhoitoon perustettiin kolme lastenpsykiatrian alueellista avohoidon työryhmää siirtämällä henkilöstöä aiemmista kuntien perustamista lasten- ja nuorisopsykiatrisista työryhmistä.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

 Organisaatiomuutoksen myötä henkilöstöresurssia siirrettiin perusterveydenhuollon palveluista erikoissairaanhoitoon, jolloin tarvittiin yhteinen keskustelu ja ymmärrys, siitä miten työryhmissä toimitaan ja mitä palvelua niissä tuotetaan.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamallia oli kehittämässä monialainen työryhmä osana Lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisohjelmaa 2024–2026 (RRP2, P4, I1). Hoitopolun kehittämiseen osallistui Tays lastenpsykiatrian alueyksikön monialaiset työryhmien jäsenet ja lähiesihenkilöt yhteisissä kehittämistilaisuuksissa.

Tavoiteltu muutos

Yhteisellä hoitopolulla tavoitellaan tasavertaista ja laadukasta hoitoa lapselle ja perheelle riippumatta hoitavasta toimipisteestä. Työntekijöille tavoitellaan selkeää ja työtä tukevaa rakennetta työskentelyn tueksi. Selkeä yhteinen toiminta-ajatus vähentää päällekkäisen työn tekemistä, helpottaa resurssin kohdentumista ja täten on taloudellisesti tavoiteltavaa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hoitopolun kohderyhmä on alueyksikön työntekijät, esihenkilöt ja johtajat.

Ratkaisun perusidea

Lastenpsykiatrian alueyksikön toimintamalli kuvattiin hoitopolkuna. Polussa on kuvattu kaikille toteutettavat ja tarvittaessa tarjottavat asiakaskontaktit sisältöineen, sekä hoitopolun oleelliset vaiheet, joissa asiakas ei ole mukana. Hoitopolun askeleet ovat:

  1. Lähetteen käsittely ja hoidon tarpeen arvio.

    Vastuualuejohtaja käsittelee lähetteen ja ohjaa alueyksikköön.​ Hoitava yksikkö  tekee hoidon tarpeen arvion lähetteen perusteella ja tarvittaessa ottamalla yhteyttä perheeseen.​

  2. Hoidon suunnittelu

    Työryhmän tiimissä käsitellään lähete, sovitaan työntekijät ja ilmoitetaan ensikäyntiaika perheelle.​

  3. Ensikäynti

    Ensikäynti on osa asiakkaan hoitoa. Tapaamisessa käydään läpi lähete ja perheen kokonaistilanne, sekä suunnitellaan tutkimus / hoitojakso ja asetetaan tavoitteet. Lisäksi sovitaan tutkimus/hoitojakson pelisäännöt, käytänteet ja aikataulu.​

  4. Tutkimusjakso

    Tutkimusjakson tavoitteet ja tarkempi sisältö suunnitellaan asiakaslähtöisesti perheen tarpeiden mukaan.​

  5. Hoitojakso

    Hoitojakson kesto, tavoitteet, tapaamistiheys ja seuranta suunnitellaan yhdessä perheen kanssa.​

  6. Päätöskäynti

    Hoidon päätöskäynti. Mahdollisen jatkohoidon suunnittelu yhdessä perheen kanssa, jonka työntekijät koordinoivat.​

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tärkeää, että hoitopolun sisällön kehittämiseen osallistuu aktiivisesti toimipisteiden työntekijät ja esihenkilöstö. Hoitopolun sisältöä tulee päivittää tarvittaessa ja sen on oltava saavutettavissa henkilöstölle arjen työssä ja perehdytyksessä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Henkilöstön osallistamisessa on hyvä huomioida, että kehittämisessä on mukana monialaisesti koko työryhmä erilaisine kokemustaustoineen. Hoitopolusta kannattaa tehdä visuaalinen polku, joka auttaa hahmottamaan toiminnan kokonaisuutta.

Lisätietoa antavat apulaisylilääkäri Riitta Parkkinen ja osastonhoitaja Elina Kamppari, etunimi.sukunimi@pirha.fi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamalli on otettu käyttöön vuoden 2025 lopussa, eikä sen käyttöönoton vaikutuksia ole vielä arvioitu.